- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
111-112

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hannington ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

111

Hannover—Hansa

112

rimpia), 1857-66 rakeiin. welfiläislinna, jossa
nykyään on teknillinen korkeakoulu.
Lukuisia muistopatsaita, m. m. Waterloon taistelussa
kaatuneiden hannoverilaisten muistoksi (47 m
korkea pylväs). Oppilaitoksista mainittakoon
suomalaistenkin paljon käyttämät teknillinen
korkeakoulu ja eläiulääkärikorkeakoulu,
mu-siikkikonservatori, sotakoulu. — Kauppa on
hyvin huomattava, H. kun on luonnollisten
liike-väylien ja tärkeiden rautateiden risteyksessä.
Valtiopankin H:n haarakonttorin rahavaihto
1906 4,335 milj. mk. Teollisuus kukoistava:
valutuotteita, koneita, pellava- ja
puuvillatava-roita, tupakkaa, suklaatia, olutta, paloviinaa
y. m. — H. mainitaan 1163, yhtyi
Hansa-liittoon 1368, jolloin sen kukoistus alkoi.
Sittemmin se hallituskaupunkina nautti erityistä
huolenpitoa. E. E. K.

Hannover, Emil (s. 1864), tansk.
taidekir-jailija ja Kööpenhaminan taideteollisuusmuseon
johtaja. Julkaissut ansiokkaita
taiteilijaelämäkertoja: A. Watteau (1888), Chr. Köbke (1893),
C. V. Eckersberg (1898) ja Const. Hansen (1901),
sekä tutkielmia varsinkin rokokoajasta ja
nykyajan (esim. Tanskan) taiteesta ja
taideteollisuudesta. E. R-r.

Hannu, Ruotsin kuninkaana myöskin
Juhana II (1455-1513), Tanskan-Norjan,
jonkun aikaa myöskin Ruotsin-Suomen kuningas,
oli Kristian I Oldeuburgilaisen poika, tuli 1481
isänsä jälkeen Tanskan hallitsijaksi. V. 1483
myöskin Ruotsin valtaneuvosto Kalmarissa
tunnusti hänet hallitsijaksi, mutta Sten Sture osasi
14 vuoden aikana estää tämän sopimuksen
toteutumista, kunnes 1497 vihdoin H. pääsi
Ruotsissakin hallitsemaan. Jo 1501 kuitenkin H.
taas karkoitettiin, jonka jälkeen hän turhaan
sodalla, m. m. Suomenkin rannikoita
kohdan-neitten hävitysten avulla, koetti voittaa takaisin
Ruotsin kruunua. Hannua kiitetään viisaaksi
ja toimeliaaksi kuninkaaksi, mutta hän teki
itsensä myöskin syypääksi tekoihin, jotka
osoittavat epäluuloisuutta ja itsekkyyttä. K. G.

Hannu B jörninpoika ks. L e j o n.

Hannu Eerikinpoika (k. 1608), Prinkkalan
herra, soturi. Kun hän oli suomalainen
synnyltään, nimitettiin häntä „suomalaiseksi", „finske
H. E.". Alkoi nähtävästi jo 1550-luvulla uransa
Juhana herttuan hovissa ja otti sitten 1570- ja
1580-luvuilla osaa Venäjän sotaan, ollen
amiraalina Narvan vesillä (1570), valloittaen Paadisten
linnan (1580), komentaen Ivangorodissa 1584
j. n. e. Näin „oltuaan aina mukana missä
hakattiin", hän aateloitiin jo 1576. Iäkkäänä hän
tarttui nuijasodan aikana uudestaan miekkaan,
ollen kuningas Sigismundin puoluelaisena muiden
ohessa Turun linnan päällikkönä 1597, jolloin
linnan antautuessa joutui vankeuteen, mistä
vapautettiin vasta 1602, Suomen aateliston
esirukouksista. J. W. R.

Hannu Hannunpoika (k. 1605), Monikkalan
herra, valtiollinen seikkailija. Kuului erääseen
näht, alkuansa puolalaiseen sukuun, jonka nimi
oli Erthel. Otettuaan ensin ratsumestarina osaa
Juhana TTT:ii aikuiseen Venäjän sotaan, hän
riitaantui, erimielisyyden kärjistyessä Kaarle
herttuan ja Klaus Flemingin välillä, viimemainitun
kanssa ja antautui herttuan palvelukseen, saaden
toimekseen m. m. rajankäynnin Pohjanmaalla

(1595) ja Suomen talonpoikien valitusten
tutkimisen (1596). Nuijasodan aikana herttua lähetti
hänet 1597 Pohjanmaata suojelemaan Flemingiä
vastaan. Hän vapauttikin maakunnan
sigis-mundilaisista ja toi sieltä apuväkeä herttualle
Turun linnan piiritykseen. Mutta jouduttuaan
seur. v. vihollistensa vangiksi, hän ryhtyi,
päästyään vapaaksi 1600, salajuoniin heidän
kanssaan herttuata vastaan, josta syystä vangittiin
ja mestattiin Tukholmassa 1605. ./. W. R.

Hannu Laurinpoika ks. B j ö r n r a m.

Hannunvaakuna (ruots.- St. Hans vapen),
taikamerkki, esiintyy kansatieteellisessä
kalustossa Suomessakin. Ruotsissa sillä
suojeltiin karjaa noitia ja
pahoja
ihmisiä vastaan,

ja Norjassa —

se muinoin jouluilloin
tervalla piirrettiin tuvan oveen.
Tehdään nykyään usein huvin vuoksi. U. T. S.

Hanoi, Ranskan Indokiinan pääkaupunki
Songkoi-virrau varrella, 175 km sen suusta.
103,188 as. (1900) ; niistä 2,000 kiinalaista, 1,088
eurooppalaista (sotilaita lukuunottamatta). H.
on annamilaisen sivistyksen pääpaikka, siellä
painetaan anuamilainen kirjallisuus, jaetaan
oppiarvot j. n. e. Teollisuus tuottaa kankaita,
kulta-ja filigraanitöitä. Eurooppalainen,
20,000-kehräi-nen puuvillakutomo. Kauppa melkoinen,
enimmäkseen kiinalaisten käsissä. Ainoastaan 1,» m:n
syvässä kulkevat alukset pääsevät H:hin;
satamapaikka Haiphong. Rautatie. — H.
perustettiin 767 j. Kr. lähelle merenlahtea, mutta
Song-koiu suistomuodostukset täyttivät lahden. V.
1883 H. joutui ranskalaisille. E. E. K.

Hanotaux [anotö’], Albert Auguste
Gabriel (s. 1853), ransk. valtiomies ja
historioitsija, toimi ensin ulkoasiainministeriössä ja
diplomaattisella uralla, edustajakamarin jäsenenä
1886-89; oli lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta
ulkoasiainministerinä 1894-98 toimien varoinkin
Ranskan siirtomaavallan laajentamiseksi ja
Ranskan ja Venäjän välisen ystävyyden
vahvistamiseksi, joka viimemainittu v:sta 1897
esiintyi julkisen liiton muodossa; julkaissut joukon
huomattavia historiallisia teoksia, esim. „Histoire
du cardinal de Richelieu" (1893-96), „Histoire
de la France contemporaine" (1903-08), j. m.;
vista 1897 akatemian jäsen. J. F.

Hansa, Hansa-liitto, useiden
Pohjois-Saksan kaupunkien liitto, saanut nimensä msaks.
sanasta „hansa" 1. „hanse", joka merkitsi
parvea, seuraa. Sen alkuna näyttävät olleen ne
hansat 1. seurat, joihin ensin ulkomaalla olevat saks.
kauppiaat yhtyivät. Niin oli jo 1000-luvulla
Lontoossa olemassa tämmöinen saks. kauppiasten
yhteys; sittemmin tavataan semmoinen Visbyssä,
nimenomaan Novgorodin kauppaa varten, j. n. e.
Lyypekin kaupungin päästyä kukoistukseen,
onnistui sen nousta ensin koko Itämeren kaupan,
mutta sitten muuallakin saks. kaupunkien
kaup-paetujen johtajaksi. Jo 1200-luvun lopussa oli
Lyypekki tämän aseman pääasiassa saavuttanut.
Mahtavuutensa kukkuloilla ollen H. käsitti noin
80 saksalaista kaupunkia Kölnistä ja Amsterda-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0070.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free