Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harjaorsi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Harju—Harkova
13l>
Harju. 1. H:n villatehdas o. y. (Harju
ylle-fabriks A. B.) Valkealassa Harjun aseman
läheisyydessä, Savoa radan varrella, per. 1898,
osakepääoma 150,000, vararahasto 75,000 mk.
Harjoittaa villain kehruuta, kankaiden kutomista,
lankain ja kankaiden värjäystä. Vuotuinen
tuotanto n. 300,000 mk. Työväkeä 45 henkeä.
2. Valtion omistama koulumaatila Virolahden
pitäjässä, 25 km Haminasta, Suomenlahden
rannalla. V. 1791 lahjoitettiin eversti Jean
Prevot de Lumian’ille 30 taloa, lähes 12
manttaalia Ravijoen, Alapihlajan, Järvenkylän,
Flon-karbölen ja Kallfjärdin kylistä. Näistä
muodostunut Harjun lahjoitusmaatila siirtyi 1809
B. von Rehbinderille sekä lyhyillä väliajoilla
Bruunille ja Elfvingille. V. 1835 osti tilat
everstiluutnantti F. Bäckman, joka kohta myi
koko Kallfjärdin kylän talonpojille, mutta osti
sijaan pienemmän ja lähellä olevan Keverin
verotalon. V:sta 1856 tilaa hallitsi edellisen poika,
sittemmin maanviljelysneuvos Waldemar
Bäckman. Hänen aikanaan H:sta. muodostui
erinomainen maanviljelystila, joka silloisiin oloihin
nähden oli Suomen kaikkein etevimpiä ja
kuuluisimpia. Uutis viljelyksiä raivattiin etenkin soilla,
pellot jaettiin vuoroviljelykseen ja sala-ojitettiin
tiilitorvilla (hollantilaisen insinöörin johdolla,
alkaen v:sta 1858), harvinaisia rehujuurikasveja
viljeltiin, rotukarjaa hankittiin (ensimäiset
Ayr-shirelehmät tuotiin Harjuun Skotlannista jo v.
1846), meijeri perustettiin Destinonin
järjestelmän mukaan, metsät kartoitettiin ja järjestettiin
niille hoitosuunnitelmat j. n. e. V. 1870 tila
joutui kaupp. K. Aladinille ja 1875 A. von
Knor-ringille, joka sen myi 1885 Suomen valtiolle
400,000 markan hinnasta, josta päätilan osalle
tuli 227,000 mk ja lampuotitiloille 173,000 mk.
Viimemainitut luovutettiin viljelijöilleen, jotka
saivat perintökirjansa 1895. V. 1889 perustettiin
Harjuun 2-vuotinen maanviljelyskoulu ja sen
rinnalle Suomen ensimäinen
maamiestalvi-koulu (ks. Maatalousopetus),
ensimäi-senä johtajana agronomi Emil Andersin vainaja.
Koulut toimivat vieläkin sekä näiden lisäksi
2-vuotinen karjanhoitokoulu miehiä varten.
Oppilasluku oli 1910 eri kouluissa yhteensä 92.
Harjun maatilaan kuuluu nykyisin 1,992 ha maata
(2 manttaalia), josta viljeltyä maata on 466 ha
(siitä Rikon ulkotilalla noin 130 ha). Hevosia
pidetään 40, täysi-ikäistä karjaa noin 120, sikoja
45. Maatilan hoito ja vastainen käyttö sekä
koulut joutunevat järjestelyn alaisiksi. U. B.
3. H:n huvila-alue Helsingissä (ks. t.).
Harjula 1. Haralan harju ks. K a n g a s a 1 a n
harjut.
Harjunmaa ks. Viro.
Harjus (Thymallus vulgaris), lohikal; jen
heimoon kuuluvan suvun ainoa eurooppalainen edus-
Harjus
taja. Se on helposti tunnettavissa »uuresta,
pitkästä ja korkeasta, pyöristyneestä
selkäeväs-tänsä. Suomut ovat sivuilla ruumiiusuuntaisissa
riveissä. Väri on melkein yleensä harmaan
ruskea, vain selkäevässä on tummia poikkijuovia.
Suurin pituus n. 65 cm ja paino 2-2,5 kg. H.
elää kirkkaissa kivikkopohjaisissa vesissä,
varsinkin virroissa ja koskissa. Suomessa sen
leve-nemisala on pohjoinen. Tavataan kaikissa Lapin
vesissä kaukana yli metsänrajan. Pohjanlahdessa
ja siihen juoksevissa joissa sekä Saimaan
vesistön muutamissa osissa (itäisissä) se samoin on
yleinen. Ruotsissa ja Norjassa sen leveneminen
on jokseenkin samanlainen kuin meillä; tavataan
myöskin Euroopan vuoristoseuduissa, Itävallassa
ja Sveitsissä. Päinvastoin kuin muiden
lohi-kalain tapahtuu h:n kutu keväällä. Onginta
keinotekoisella perholla ja kärpäsellä on
urheilukalastajan suurimpia huveja. E. W. S.
Harkavy, Avraam Jakovlevits
(s. 1839), ven.-juutal. orientalisti,
kirjastonhoitajana Pietarin keis. yleisessä kirjastossa, on
julkaissut „Studien und Mitteilungen aus der
Petersburger kais. Bibliothek" (1879 ja seur.), „Katalog
der hebr. Bibelhandschriften" (1875),
venäjänkielellä „Muhamettilaisten kirjailijain tiedonantoja
slaavilaisista ja venäläisistä" (1870),
„Seemiläisten, indoeurooppalaisten ja haamilaisten
alkukodista" (1872), „Juutalaisten kirjailijain
tiedonantoja kasaareista" (1874) sekä hepreankielellä
„Krimin muinaisjuutalaisista muistomerkeistä"
(1876) y. m. K. T-t.
Harkko ks. H a r k k o u u n i.
Harkkorauta ks. R a u t a.
Harkkouuni on Suomessakin ennen käytetty
sulatinuuni, jossa (meillä) suomalmista
suorastaan valmistettiin taottavaa rautaa. (Nykyään
valmistetaan malmista ensin takkirautaa ja siitä
taottavaa rautaa.) H. tehtiin tiilistä tahi
harmaasta kivestä, ylhäältä avonaiseksi, ja
täytettiin kerroksittain sysillä ja malmilla; alipäässä
olevasta reiästä („hormista") puhallettiin
nahka-palkeella ilmaa puolen tahi kokonaisen
vuorokauden aika, jolloin saatiin h:n ponjaan hyvin
kuonanpitoinen sulain eli harkko, joka sitten
uunia tyhjennettäessä nostettiin h:n yläpäästä
ylös. E. Ü’-a.
Harkort, Friedrich Wilhelm
(179S-1880), saks. teollisuudenharjoittaja ja politikko.
oli ensimäisiä, joka Saksassa harrasti
rautateiden ja höyrylaivojen rakentamista, edisti
osuustoimintaliikettä ja koetti kansankirjasilla
elähyttää myöskin maanviljelyksen harrastusta :
oli 1848 Preussin kansalliskokouksen ja 1848-72
Preussin maapäivien, Pohjois-Saksan ja Saksan
valtiopäivien jäsenenä; perusti (1861) yhdessä
Bockum-Dolffsin kanssa vasemman keskustan.
J. F.
Harkortin siltatelidas Duisburgissa Reinin
varrella on Saksan vanhimpia (per. 1850-luvulla)
ja tunnetuimpia siltapajoja; rakentanut paljon
siltoja Suomen valtionrautateille, m. m. Tornion
radan suuret sillat. Kehittänyt
sillanrakennustekniikkaa arvokkailla keksinnöillä. Liikkeen
täydellinen nimi v:sta 1872: „Actiengesellschaft
für Eisenindustrie und Brückenbau, vormals
Johan Caspar Harkort in Duisburg" (lyh.
Gesellschaft Harkort). J. C-én.
Harkova (ven. Barjkov). 1. Kuvernementti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
