- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
157-158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hasselbacken ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

157

Hassel backen—Hastfehr

opiston rehtoriksi ja sai kanslianeuvoksen arvon,
joka oli siihen aikaan harvinainen
kunnianosoitus. G. R.

Hasselbacken [-akken], suosittu
ulkoravin-tola Djurgården puistossa Tukholmassa.

Hasselberg, Clas Bernhard (s. 1848),
ruots. tähtitietelijä ja fyysikko. Pulkovan
ob-servatorin astronomina vv. 1872-83,
astrofyysikkona vv. 1883-88. Teki opintomatkoja
’Saksaan, johti Pulkovan observatorio tähtitieteellistä,
Amurin maahan 1874 Venuksen ohikulun
havaitsemista varten lähetettyä retkikuntaa. V. 1888
hänet kutsuttiin kotimaahan Ruotsin
tiedeakatemian fyysikoksi. H:n lukuisat tieteelliset
julkaisut kohdistuvat etenkin astrofysiikkaan.
Mainittakoon hänen tutkimuksensa auringon
spektristä sekä eri komeettien spektreistä. Erittäin
tärkeät ovat H:n tekemät tarkat määräykset eri
metallien ja metalloidien spektreistä, jotka hän
on julkaissut lukuisissa kirjoituksissa
aikakauskirjoissa ja tieteellisten seurojen
julkaisusarjoissa. H. R.

Hasselberg, Per (oik. Karl Peter Åkesson)
(1850-94), etevä ruots. kuvanveistäjä. Alkuaan
puuseppä Karlshamnissa, tuli 1869
ornamentin-veistäjäksi Tukholmaan ja pääsi 1877 Pariisin
„École des beaux-arts"iin opiskelemaan
kuvanveistoa Jouffroy’n johdolla. Sai 1879 ensi
palkinnon J. L. Runebergin hautamonumenttia
varten tekemästään luonnoksesta „Inspiratsionin
hengetär", jota kuitenkaan ei häneltä tilattu.
„Le charme" (kahden linnun kanssa leikkivä
poika) oli 1880 H: n esikoisteos Pariisin
salongissa. Seur. v. hän herätti siellä huomiota
laajimmin tunnetulla veistoksellaan „Lumikello"
(marmoriveistoksena m. m. Gööteporissa,
Kööpenhaminassa ja —• myöskin pronssivaloksena
— Tukholmassa). Tämä alastoman neitsyeen
kuvapatsas, joka vertauskuvallisesti esittää
keväistä heräämistä, ilmaisee H:lle ominaista aito
pohjoismaista, haaveellista luonnonlyriikkaa.
samalla kuin se, niinkuin H:n myöhemmät
Gööteporissa olevat mestariteokset „Sammakko" (1890),
joka kuvaa nuoren tytön lapsellista leikkisyyttä,
ja „Lummekukka" (1893), jossa elonrunsauden
ilo aivankuin värähtelee lepäävän naisen
paljaissa marmorijäsenissä, osoittaa mainiolla
tavalla aatteellisen sisällyksen ja ranskalaisessa
koulussa opitun, henkevän ja varman realistiseu
tekniikan sopusointua. H:n veistoksista
mainittakoon vielä pronssinen suihkukaivo
Gööteporissa (1883) ja idyllimäinen, yksinkertaisen
vaikuttava kuvarvhmä „Iso-isä" (1886, valettuna
pronssiin 1895 Tukholman Humlegårdenissa)
sekä lukuisat luontehikkaat rintakuvat (taiteilija
E. Josephson, P. Furstenberg, prinssi Eugen,
V. Rydberg y. m.). Runsain valikoima H:n
teoksia on Gööteporin museossa. [Kirjoituksia
H:sta: K. Wåhlin, „Ord och bild" (1894) ja
K. Bergh, „Om konst och annat" (190S).]

E. R-r.

Hasselblom [-um], Nils (1690-1764),
ruotsalaissyntyinen tiedemies, tuli 1724 Turun
yliopiston matematiikan professoriksi, antautui 1748
lakimieheksi hoitaen laamanninvirkaa v:een 1758.
Kun ison vihan hävittämän Suonien taloudellisen
tilan parantamiseksi asetettu läntinen
tutkijakunta oli ehdottanut joukon koskenperkauksia
Porin ja Päijänteen välillä, määrättiin H. teke-

mään asiaa koskevia paikallistutkimuksia. H.
tutki vv. 1730-33 28 koskea ja laati
tutkimustensa perusteella kustannusarviot. (E. E. K.)

Hasselqvist, Andreas (1646-1701), hengell.
kirjailija, porvarin poika Kalmarista, tuli 1667
ylioppilaaksi Turkuun, 1677 maisteriksi, 1671
konrehtoriksi Tallinnan kouluun, 1678 Turun
kappalaiseksi, kutsuttiin 1683 professoriksi
Lundiin, mutta kieltäytyi, nimitettiin 1688 ylim.
teologian professoriksi Turun akatemiaan, 1691
varakirkkoherraksi Paraisiin. H. oli aikanaan
varsin tunnettu saarnaaja ja kirjailija, jyrkän
oikeaoppisuuden edustaja, jonka lukuisista
kirjateoksista mainittakoon: „Rosa orbis arctoi"
(1682), parannussaarna v. 1680 nähdyn suuren
pyrstötähden johdosta (1681), „Lumen de lumine
sparsum, seu vera Christiana religio" (1688-92),
„Hengellinen Sydämen-Herättäjä" (1706,
viisitoista painosta), y. m. K. G.

Hassler, Hans Leo (1564-1612), saks.
kuoronsäveltäjä, ensimäinen, joka ei saanut
opetustaan Alankomaissa, vaan Italiassa (A.
Gabrielin johdolla). Hän toimi 1585 urkurina
Augsburgissa Fuggerin palveluksessa, sittemmin
Böömin kuninkaan ja Saksin vaaliruhtinaan
hoveissa. Hän sävelsi m. m. Lutherin saksalaisen
Litanian 7-ääniselle kaksoiskuorolle. I. K.

Hast, Barthold Rudolf (1724-84),
lääkäri. Harjoitti opinnoita Upsalassa m. m.
Linnén johdolla, tuli 1747 lääket. tohtoriksi ollen
siten ensimäinen Ruotsissa tämän oppiarvon
saavuttanut suomalainen. V. 1747 H. määrättiin
lääninlääkäriksi Helsinkiin, 1749 piirilääkäriksi
Vaasaan, jossa hänellä tuli hoidettavaksi koko
Pohjanmaan suunnaton alue, kunnes 1774 Oulun
lääni sai oman lääkärinsä. H. hankki 1760 ja
1762 apteekit Vaasaan ja Ouluun, järjesti ja
hoiti maksutta Vaasaan 1766 perustettua
sairashuonetta ja saattoi Pohjanmaalla käytäntöön
alueellaan silloin vielä oudon rokonistutuksen.

(E. E. IC.)

Hasta (lat.), keihäs, peitsi, n. 3 m pitkä;
roomalaisilla usein omistuksen ja valtauksen
tunnusmerkkinä esim. huutokauppa- ja
urakka-tilaisuuksissa ynnä muutamissa oikeudellisissa
toimituksissa. K. J. E.

Hastati [-ta,’-] (lat. mon., < liasta = keihäs),
„keihäsmiehet", vanhempina aikoina roomal.
legioonan (ks. t.) ensimäisen taistelurintaman
sotamiehet.

Hastenbeck, Preussissa, Hannoverista 40 km
loun. oleva kauppala, jossa ’mj7 1757 kreivi
d’Estrées’n johtamat ranskalaiset (60,000)
voittivat Cumberlandin herttuan komentamat
englantilaiset ja heidän saks. apujoukkonsa (36,000).
Voittajain mieshukka 4,i %, voitettujen 4,» %;
taktillinen arvo 0,e. -Iskm-,

Hastfehr [-[er] 1. Hastfer, Viron
saksalaisista polveutuva ruots., nyk. sammunut
aatelissuku. — 1. Jakob Johan H. (1647-95),
korotettu kreiviksi 1687, sotamarsalkka; astui
1666 sotapalvelukseen kohoten nopeasti
arvo-asteissa: kunnostautui varsinkin Malmstadin,
Lundin ja Landskronan taisteluissa. Kaarle XI:n
luottamusmiehiä. Määrättiin Liivinmaan
kenraalikuvernööriksi, jossa toimessa pani
täytäntöön reduktsionin kaikessa kovuudessaan. —
2. Berndt Johan H. (1737-1809),
vapaaherra, sotilas. Palveli ensin Ruotsissa, siirret-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0093.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free