- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
341-342

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

337

Henrik

342

Cap Blanco (1441), Cap Verde eli Viheriä niemi
1445), Viheriän niemen saaret (1455) ja
Sene-gambia, joien näytettiin vääräksi harha^ulo,
että kuuma vyöhyke oli ihmisille mahdoton asua.
Tämän toimintansa kautta H. mitä
tehokkaim-min edisti löytöretkien harrastusta ja erittäiu
valmisti isänmaansa Portugalin vastaista
mahtavuutta, joka perustui Intian meritien löytöön.
[Major, „Life of prince Henry of Portugal";
Sama, „Discoveries of Prince Henry the
Navigator"; Beazley, „Prince Henrv the Navigator".]

G. R.

Henrik (saks. Heinrich), Preussin
prinssejä. — 1. Fredrik H. Ludvik (1726-1802),
Fredrik Suuren veli. Otti armeianosaston
päällikkönä osaa seitsenvuotiseen sotaan, jossa 29 p.
lokak. 1762 sai itävaltalaisista Freibergin voiton.
Veljensä etevämmyyttä kadehtien H. pyrki
hänestä mahdollisimman riippumattomaksi, moitti
julkisesti hänen sodankävntiään, salaamatta edes
vahingoniloaan sotaonnen käytyä Fredrikille
vastaiseksi. Toimi myöhemmin diplomaattina ja
osoitti Puolan ensi jakoa suunniteltaessa tarmoa.
Fredrik Wilhelm II:n hallitessa H. oli varsin
vaikutusvaltainen Preussin ulkopolitiikkaan
nähden. V. 1770 hän kävi Tukholmassa sisartaan
T/Oviisa Ulriikkaa tervehtimässä, ja lähti sieltä
Pietariin, käyden silloin matkalla m. m. Turussa
ja Viaporissa. Tämän johdosta H. Alan julkaisi
„Ilo-Weisun Printzi Hendrichin tulon ylitze
Turkuun". [Schmitt, „Prinz H. von Preussen als
Feldherr im Siebenjährigen Kriege"; Krauel,
..Prinz H. von Preussen als Politiker".] K. G.

2. Albert Wilhelm H. (s. 1862), Saksan
keisarin Wilhelm II:n veli, amiraali. Toimii
nykyään (1910) Saksan laivaston ylitarkastajana
(„General-Inspekteur"). -Iskm

Henrik, Ranskan kuninkaita (ransk.
Henri). 1. H. I (n. 1005-60), hali. v:sta 1031,
kuningas Robertin poika ja Hugo Capet’n
pojanpoika, isänsä kanssahallitsija v:sta 1026, sai koko
hallituskautensa taistella maallisia ja hengellisiä
vasalleja vastaan. Nai Kievin suuriruhtinaan
Jaroslavin tyttären Annan. Häntä seurasi
poikansa Filip I.

2. H. II (1518-59), hali. vista 1547, Frans
I:n poika, jatkoi isänsä taistelua Habsburg-sukua
vastaan, teki liiton Moritz Saksilaisen y. m.
Saksan protestanttien kanssa 1552 ja voitti siten
Metzin, Toulin ja Verdun’in hiippakuntineen
Saksan valtakunnalta. Sodittuaan muualla
vähemmin onnellisesti H. teki Kaarle V:n kanssa
Vau-celles’in välirauhan 1556,- mutta aloitti kohta
uudestaan sodan Filip II:ta vastaan.
Ranskalaiset voitettiin Italiassa sekä Alankomaissa St.
Quentin’in ja Gravelingenin taisteluissa (1557 ja
1558), mutta valloittivat sen sijaan Espanjaan
liittoutuneelta Englannilta Calais’n 1558. Rauha
tehtiin Cateau-Cambrésis’ssa 1559. — Sam. v. H.
kuolettavasti haavoittui turna ja isissä. — Omassa
maassaan H. vainosi ankarasti protestantteja.
Ollen tuhlaileva ja nautinnonhaluinen hän oli
suosikkiensa, varsinkin rakastajattarensa Diana
Poitiersilaisen johdettavana. — Puolisostaan
Katariinasta (Mediei-sukua) hänellä oli useita
lapsia, joista hänen poikansa Frans II, Kaarle
IX ja Henrik ITT toistensa jälkeen seurasivat
häntä valtaistuimella. Tyttärensä Elisabet meni
naimisiin Filip II:n kanssa.

3. H. III (1551-89), hali. v:sta 1574, edellrn
kolmas poika, ennen Anjou’n herttuana, otti osaa
hugenottisotiin ja oli Pärttylinyöu verisaunan
alkuunpanijoita. Valittiin 1573 Puolan
kuninkaaksi, mutta pakeni tästä maasta noustakseen
1574 veljensä Kaarle IX:n kuoltua Ranskan
valtaistuimelle. H., jolta ei puuttunut
luonnon-lahjoja, mutta joka äitinsä hemmoittelemaua oli
aikaisin antautunut irstaisuuteen, hallitsi
kurjasti ; vaikutusvalta oli kokonaan hänen
suosikeillaan („mignons") sekä äidillään Katariina
Mediciläisellä. Uudestaan alkavissa
hugenotti-sodissa H. käyttäytyi horjuvasti, menettäen siten
katolilaisten luottamuksen, ja kunnianhimoinen
Henrik Guise muodosti Pyhän liigan, yrittäen
sen avulla raivata itselleen tien valtaistuimelle.
Turhaan H. koki julistautumalla liigan
päämieheksi sovittaa katolilaisia. Kun H:n nuorin veli,
Alengonin herttua, kuoli 1584, ja Henrik
Navar-ralainen tuli kruunun lailliseksi perijäksi, asetti
Guise Espanjan liitossa kruununperilliseksi
vanhan Bourbon’in kardinaalin. H. karkoitettiin
vihdoin Pariisista 1588 ja hänen täytyi suostua
Guisen vaatimuksiin, mutta hän kosti
murhauttamalla tämän kilpailijansa sekä hänen veljensä
Ludvik Guisen Blois’ssa sam. v. Katolilaiset
nousivat nyt vimmoissaan häntä vastaan ja
paavi laski hänet kirkonkiroukseen; hänen
täytyi paeta Henrik Navarralaisen turviin, ja
molemmat kuninkaat piirittivät Pariisia, kun eräs
kiihkokatolinen munkki Clément murhasi H:n
St. Cloud’n leirissä 1589. Ennen kuolemataan
hän määräsi Henrik Navarralaisen
seuraajakseen. H:iin sammui Valois-suku miehenpuolelta.

4. H. IV (1553-1610), hali. v:sta 1589,
ensimäinen kuningas Bourbon-sukua, myös Navarran
kuningas, oli Anton Bourbonilaisen (joka
suoraan alenevassa polvessa oli syntyisin Ludvik
Pyhästä) ja Johanna d’Albret’n, Navarran
perijän poika. Hänen isänsä kaaduttua 1562 hänen
hurskas äitinsä kasvatti häntä protestanttisessa
opissa, mutta oleskelu Pariisin hovissa vaikutti
turmelevasti hänen tapoihinsa. Setänsä Ludvik
Condén kuoltua 1569 H:sta tuli hugenottien
pääjohtaja Coligny’n ohella: äidiltään hän peri
Navarran 1572. St. Gerniain’in rauhan jälkeen H-.n
täytyi naida Kaarle IX:n sisar Margareeta
sovinnon vahvistamiseksi, mutta kohta häitten
jälkeen pantiin Pärttylinyön verilöyly toimeen 24 p.
elok. 1572. H. pelasti henkensä vain luopumalla
uskostaan. V. 1576 hän pakeni hovista, asettui
hugenottien etupäähän ja omisti jälleen
protestanttisen opin. Uudestaan alkavissa
hugenotti-sodissa, varsinkin n. s. kolmen Henrikin sodassa
(1585-88), H:n suuret ominaisuudet kehittyivät:
hän sai m. m. 1587 Coutras’n voiton. Henrik
TTT:n murhan jälkeen 1589 H. oli
perintöoikeuden nojalla Ranskan kuningas, jonka nimen hän
omaksui, mutta pyhä liiga kiihkokatolisten
kannattamana ja Espanjan avustamana ei häntä
tunnustanut, vaan sen sijaan hänen setänsä,
Bourbon’in kardinaalin („Kaarle X:n"). Eipä
edes H:n saama loistava Tvry’n voitto (1590)
ratkaissut taistelua hänen edukseen; sen teki vasta
hänen uudestaan kääntymisensä katolisoppiin
1593. Täten aseet riistettiin hänen
vastustajiltaan ja pysyväinen sovinto valmistettiin. V. 1594
hänet kruunattiin ja pääkaupunki Pariisi an-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0199.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free