- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
377-378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Herkyniläinen poimuvyöhyke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

377

Herkyniläinen poimuvyöhyke— Hermann

378

kaan) keskisen Germaanian (Saksan) metsäiset
vuoriseudut Tonavan pohjoispuolella Reinistä
Karpaatteihin saakka, myöhemmin
(Ptolemaioksen, Tacituksen y. m. mukaan) ainoastaan
erinäiset osat vasta mainittua alaa. Nyk.
maantieteilijät ja geologit tällä nimityksellä
käsittävät Saksan vuoret ja harjanteet Tbbenbührenistä
Westfalenista itävaltalais-määriläiseen
alankomaahan Tonavan varsille saakka. K. J. 77.

Herkyniläinen poimuvyöhyke,
Herkyniläi-sestä metsästä (ks. t.) johdettu nimitys.
Her-kynii äisellä v.uorist o-ryhmällä
tarkoitetaan oik. mainitun metsä-alueen vuoriseutuja,
inutta geologiassa nimitys H. p. on laajennettu
merkitsemään koko sitä vyöhykettä, jolla
vuoren-poimuttuminen on tapahtunut samaan aikaan
kuin mainituilla seuduilla (siis kivikiilikaudella.
ks. P o i m u v u o r e t). P.E.

Herlin [-ë-], Friedrich (n. 1435-99), saks.
taidemaalari ja kuvienleikkaaja, Nördlingenin
maalauskoulun perustaja. Saanut vaikutusta
alankomaalaisilta, varsinkin Roger van der
Wey-deniltä. Maalannut siipialttaritauluu
Nördlingenin P. Yrjön kirkkoa varten (N:n kaupungin
galleriassa), Rothenburgin Jaakopinkirkon
alttaritaulun v. m. [Fr. ITaack (1900).] £. R-r.

Hermafrodiitti ks. Kaksine uvoisuu s.

Hermafroditismi ks. Kaksine uvoisuu s.

Herman (German), ven. munkki,
mainitaan toisen munkin Sergein kanssa 1329
asettuneen Valamon saarelle ja sieltä saarnanneen
kristinuskoa pakanallisille karjalaisille; samalla
he tulivat myöskin Valamon luostarin
perustajiksi. K. G.

Herman, Ott 6 (s. 1835), unk.
luonnontutkija, kansatieteilijä ja politikko. Ollut v:sta
1879 edustajana useimmilla valtiopäivillä.
Perusti 1877 aikakauskirjan „Természetra jzi
füze-tek" („Luonnontieteellisiä vihkosia"), 1893
Unkarin ornitologisen keskusaseman, jonka johtaja hän
on, sekä 1894 ornitol. aikakauskirjan „Aquila".
— Julkaissut m. m.: „Die Dermapteren und
Orthopteren Siebenbürgens" (1871),
„Magyaror-37,ag pökfaunaja" („Unkarin hämähäkki-fauna",
3 os., 1876-79), „A magyar halaszat könyve"
(„Unkarin kalastus", 2 os. 1887), „A magyar
nép arcza és jelleme" („Unkarin kansan
ulkomuoto ja luonne", 1902), „A magyarok nagy
ösfoglalkozäsa" („Unkarilaisten alkuperäiset
pääelinkeinot", 1909). — H:u teoksella
unkarilaisten kalastuksesta oli herättävä merkitys;
3illä hän myöskin kiinnitti maansa
muinaistutki-jain huomion unkarilaisten esi-isäin
aikaisempiin asuma-aloihin. Hänen maalaisensa Jänos
Jankön tutkimukset venäläisellä pohjalla sekä
teos unkarilaisten kalastuksen alkuperästä ovat
suureksi osaksi välitöntä jatkoa H:n työhön
samalla alalla. (77. T. S.)

Hermanarik ks. E r m a n a ri k.

Hermandad [ermanda’pj (esp.),
„veljeskunta", nimitys, joka annettiin niille liiloille,
joita Kastilian ja Aragonian kaupungit tekivät
keskenään keskiajalla maanrauhan ja yleisen
turvallisuuden ylläpitämiseksi. Vanhin h.
tunnetaan Kastiliasta, jossa neljä kaupunkia 1200
liittyi yhteen kauppansa turvaamiseksi; tämä
liitto oli erityisesti suunnattu rosvoritareita
vastaan ja muistuttaa samanaikuisia saks. kau
punkiliittoja (vrt. Hansa). Myöhemmin nämä

liitot saivat suuren valtiollisen merkityksen var
sinkin Kastiliassa, missä ne auttoivat
kuninkaita ylhäisaatelistoa ja papistoa vastaan. Kun
Ferdi nand Katolinen ja Isabella olivat 15:nnen
vuosis. loppupuolella yhdistäneet Kastilian ja
Aragonian, ryhtyivät he h:n avulla saattamaan
voimaan rauhaa ja järjestystä. H. sai
liika-nimen „Pyhä" ja laajennettiin, niin että se käsitti
kaikki näiden valtakuntien kaupungit.
Niinkuin saks. hansalla oli h:lla oma sotajoukkonsa
ja omat tuomarinsa, joilla oli oikeus tuomita ja
rangaista jokaista, joka rikkoi maaurauhaa.
Aragouiassa h. lakkautettiin jo 1498 ja Kastiliassa
se menetti valtiolliset oikeutensa n. s.
commu-neros-kapinan johdosta (1520-21), minkä jälkeen
h. vajosi jonkinlaiseksi santarmistoksi, joka
valvoi yleistä turvallisuutta kaupunkien
ulkopuolella. J. F.

Hermann ks. A r m i n i u s.

Hermann, Friedrich (s. 1828), saks.
viulunsoittaja ja säveltäjä, v:sta 1847 opettajana
Leipzigin konservatorissa. Kuuluisia ovat
hänen toimittamansa klassillisten jouhisävellysten
julkaisut; hänen omista sävellyksistään
mainittakoon esim. terzetit 3 viululle. 7. K.

Hermann, Gottfried (1772-1848), kuuluisa
saks. filologi; vrsta 1798 ylim., v:sta 1803 vakin.
prof. Leipzigissä. IT. oli sen klassillisen filologian
suunnan johtaja, joka pani pääpainon tarkkaan,
kielentuntemukseen perustuvaan antiikkisten
teosten ymmärtämiseen. H. on selvitellyt
antiikkista runomittaa useissa käänteentekevissä
teoksissa (1796-181 S), joista mainittakoon
„Elementa doctriuæ metricæ" (1816), „Epitome
doc-trinæ metricæ" (4 pain. 1869), ja on lukuisten
kielitieteellisten tutkimusten kautta perustanut
järkiperäisen kreikan kieliopin käsittelyn.
Edelleen hän on erinäisten antiikkisten kirjailijain
teoksista toimittanut mestarillisia kriitillisiä
tekstijulkaisuja, joista ennen muita ovat
huomattavat Sophokleen ja Euripideen näytelmäin
editsionit. Osa II:n tutkielmia on ilmestynyt
teoksessa „Opuscula" (1-7 os., 1827-39; 8 os.
1877). E. R-n.

Hermann, Karl August (1851-1909),
vi-rol. kielentutkija ja kirjailija, yliopp. 1874, tuli,
harjoitettuaan kielitieteellisiä opintoja
Leipzigissä, tohtoriksi 1S80 (väitösk. „Der einfache
Wortstamm und die drei Lautstufen in der
estnischen Sprache"), oli v:sta 1SS1 alkaen yli
15 v. sanomalehtimiehenä, toimittaen „Eesti
postimees", „Pärnu post im ees" ja „Postimees"
lehtiä; nimitettiin 1889 Tartou yliopistoon viron
kielen lehtoriksi, missä virassa oli kuolemaansa
saakka. Paitsi monilukuisia pienempiä kieli- ja
kansatieteellisiä tutkielmia sekä
kaunokirjallisia kirjoituksia ja käännöksiä H. julkaisi viron
kieliopin „Eesti keele grammatik" I, II (1884,
1896), jossa hän asettaa oman kotiseutunsa
(Pöltsamnan) murteen kirjakielen pohjaksi, sekä
virolaisen kirjallisuuden historian „Eesti
kirjan-duse ajalugu" (1898), joka puutteistaan
huolimatta on ensimäinen kutakuinkin täydellinen
esitys viron kirjakielen ja kirjallisuuden
kehityksestä. II. oli myös varsin huomattava
musiikkimies; hän sepitti suuren joukon
kansanomaisia kuorolauluja, johti laulukuoroja ja
laulujuhla-esityksiä sekä toimitti (v:sta 1885)
musiikkilehteä „Laulu ja mänguleht". neltymät-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0217.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free