- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
663-664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huuto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

663

Huutosana

— Huygens

664

jaksi haastettu, joka esteettä jää oikeuteeu
tulematta, voidaan tuomita huutosakkoon.
Päätökseen, jolla huutosakkoon on tuomittu, saa hakea
muutosta erityisellä valituksella, ilman että se
vaikuttaa pääasian käsittelyyn tai ratkaisuun.
Laissa ovat huutosakot nimenomaan määrätyt
vain siviiliasioita varten, kuitenkin on niihin
osaksi myöskin rikosasioissa tuomittu.
(Oikeudenkäymiskaari 12: 2 ja 17: 3, muutettuina
K. A:’lla 7 p:ltä syysk. 1901). K. H-a.

Huutosana. Etuvartiopalveluksessa käytetään
kolmea salaista sanaa oman väen erottamiseksi
vieraista henkilöistä ja vihollisista. Nämät
sanat, jotka joukon päällikkö erittäin joka
päiväksi määrää, ja jotka kaikki alkavat samalla
kirjaimella, ovat tunnussana, huutosana
ja p ä ä s y s a n a. Huutosanaksi määrätään
jonkun pyhimyksen nimi. Huutosanaa käyttäen
kulkuvahtien päälliköt kohdatessaan toisia
ko-mennuskuntia voivat tuntea omat miehet.
Jokaiselta komennuskunnalta, joka tahtoo päästä
etu-vartioketjun läpi kysytään sekä pääsysana että
huutosana. M. v. 77.

Huutoäänestys ks. Äänestys.

Huvila-asutus. Väestön yhä edistyvä
keskittyminen kaupunkeihin on vastavaikutuksena
aikaansaanut kaupunkilaisten siirtymisen
huvila-ryhmiin kaupunkien ulkopuolelle, paikkoihin,
joilla on tai joille luodaan sopivat
kulkuyhteydet keskuksen kanssa. Kaupungin laajetessa
tällainen huvila-asutus voi sulautua kaupungin
kanssa sen esikaupungiksi; vrt. Esikaupunki
jaPuistokaupunki. E. Bk.

Huvinäytelmä, yksi draaman (ks. t.)
päälajeja. Vallitsevana aineksena huvinäytelmässä
1. komediassa on koomillisuus. Huvinäytelmän
eri lajeja ovat situatsioni-, luonne- (karaktääri-),
juoni-(intrigi)-, historiallinen komedia ja
kon-versatsioni- 1. keskustelukappale, joka
viimemainittu liikkuu hienovivahduksisen komiikan
alalla. H:n alalajeja ovat burleski (ks^. t.)
kappale ja ilveily 1. farssi (ks. t.).

Huxley /hakslij, Thomas Henry
(1825-95), engl. anatomi ja fysiologi; opiskeli ensin

lääketiedettä ja seurasi
lääkärinä 1845-50
„Rattle-snake" nimistä
sotalaivaa Austraalian vesille,
tuli 1855
luonnonhistorian professoriksi
Lontoon vuoriopistoon ja
.,Royal institution"in
fysiologian ja anatomian
professoriksi.
Luonnontutkijana H. kiinnitti
aluksi huomionsa
onte-loeläimiin, joista hän

Austraalian-matkansa
tuloksena julkaisi
teokset ,,On the anatomy and
affinities of medusæ"
ja „On the oceanic
Hyd-rozoa" (1858).
Ensimäi-senä hän esitti kehitysopille tärkeän aatteen, että
näitten eläinten molemmat kudoslehdet ovat
homologisia korkeampien eläinten alkioitten
kahdelle primääriselle itulehdelle. Huomiota
herättävässä teoksessaan „Man’s place in nature" (1863)
hän todisteli, että ne anatomiset erilaisuudet.

T. H. Huxley.

jotka erottavat ihmisen korkeammista apinoista
(gorillasta ja simpanssista), eivät ole niin jyrkät
kuin ne, jotka erottavat jälkimäiset alemmista
apinoista. Muita hänen pääteoksiaan vertailevan
anatomian alalla ovat „Elements of comparative
anatomy" (1864), „Lectures on the vertebrate
skull" (1869), „Manual of the anatomy of
verte-brated animals" (1871), „Manual of the anatomy
of invertebrated animals" (1877). Lisäksi H.
julkaisi lukuisia opettavaisia yleistajuisia teoksia,
puheita ja tutkielmia, fysiologian, anatomian,
biologian ja opetuksen alalta, edustaen niissä
samoinkuin ennen mainituissa Darwinin
kehitys-opillista suuntaa. Kuuluisia ovat „The physical
basis of life" (1868) „Lessons in elementary
pby-siology" (1866), „The crayfish" (1880) ja
„Physio-graphy" (1877). Usea H:n yleistajuisista
kirjoista on käännetty monelle kielelle, myös
suomeksi, esim. „Ihmisruumiin rakennus ja
elintoiminnat" (1888) ja „Yleinen johdatus
luonnontieteisiin" (1904). Englannin viime
vuosisadalla eläneistä luonnontutkijoista H. oli
vaikutusvaltaisimpia ja nerokkaimpia. K. M. L.

Huygens [höjhens]. 1. Constantin H.
(1596-1687), alankom. runoilija, palveli Oranian
sukua sihteerinä, neuvosherrana ja
laskumesta-rina, sekä teki lähettiläänä matkoja Italiaan ja
Englantiin. H. kirjoitti lyyrillisiä runoja
useilla kielillä, joista latinaiset koottiin
kokoelmaan „Momenta desultoria" (1644),
hollantilaiset kokoelmaan „Korenbloemen" (1658; Iis. pain.
1672). H. on myös jättänyt jälkeensä oman
kirjoittamansa elämäkerran „De vita propria"
(1817) ja muistelmia „Mémoires" (1883) sekä
päiväkirjan „Dagboek" (1884-85).

2. Christian H. (1629-95), alankom.
matemaatikko, fyysikko ja tähtitieteilijä, edellisen
poika, opiskeli v:sta
1645 alkaen Leideniu
ja Bredan yliopistoissa
ensin lakitiedettä,
sitten matematiikkaa ja
fysiikkaa. H:n tehtyä
useampia ulkomaan
matkoja, Ludvik XIV
kutsui hänet 1666
Pariisin vasta perustetun
tiedeakatemian, valtion
palkkaamaksi
jäseneksi. Palattuaan 1681
kotimaahansa hän,
eläen yksityiselämää,
omisti kaikki voimansa
tieteelliselle
tutkimukselle. Hän kuuluu
niihin ensiluokan neroihin, jotka jättävät
huomattavia jälkiä kaikille aloille, minne heidän työnsä
on ulottunut. H:n harrastus kiintyi aluksi
matematiikkaan. Hänen ensimäiset tutkimuksensa
koskevat koonillisten sektsionien kvadratuuria.
H. on ensimäinen, joka tieteellisesti perusteli
toden n iiköisvyslaskentoa (probabiliteet ti
kalkyylia). Hän keksi evoluuttojen ja evolventtien
teorian, tutki useampia korkeamman asteen käyriä
viivoja, kehitti ketjumurtolukujen teoriaa j. n. e.
Mutta etenkin mekaniikassa, niin hyvin
tieteellisessä kuin sovelletussa H. saavutti loistavia
tuloksia. Hän esitti ympyränmuotoisia ratoja
pitkin liikkuvien kappalten lait, osoitti mitenkä

Christian Huygens.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0366.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free