- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
819-820

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Idätyskone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

819

Ignami—Ignatius

820

V. 1805 itävaltalaiset täällä voittivat
baierilai-sen osaston. f E. E. K.)

Ignami ks. Y a m s-j u u r i.

Ignatius (kreik. Igna’tics). Antiokiaa piispa,
n. s. apostolisia isiä (ks. t.) : häneltä 011 säilynyt
useita kirjeitä, jotka hän sepitti matkalla, kun
hänet vietiin Antiokiasta Roomaan
marttyyrikuolemaa kärsimään 107 (110, 115 ?): 5
Vähän-Aasian eri seurakunnille, 1 Polykarpukselle ja
1 Rooman seurakunnalle. Paitsi näitä 011
olemassa vääriäkin I:n kirjeitä 4:nneltä ja 5:nneltä
vuosis. I:n kirjeistä saamme erittäin arvokkaita
lisiä kirkollisen dogman ja
seurakuntajärjestyksen historiaan; niissä esiintyvät m. m. ensi
kerran piispa, presbyteri ja diakoni virkailijoina
näissä seurakunnissa. Edv. St.

Ignatius
ä’tsiusj-s u k u polveutuu [-Itä-Suo-mesta, nimi johtunee Ignatan 1. Ignatilan talosta
Viipurin lähellä. Ensimäinen tunnettu suvun
jäsen Nils Jönsson Ignatt oli porvarina
Viipurissa 1600-luvulla. Hänen poikansa Mattias
(k. Juvan kirkkoherrana 1680) otti I. nimen.

1. Johan Sigfrid I. (1749-1831),
lahjoittaja. Toimi Viipurissa kauppiaana, v:sta 1809
Tanskan konsuli. Testamenttasi kuollessaan
100.000 ruplaa Viipurin ja Haminan
vaivaishoidoille, 2/3 edellisen, 1\3 jälkimäisen hyväksi;
rahaston korot ovat vuosittain köyhille
jaettavat.

2. Pentti Jaakko I. (1761-1827), pappi ja
uskonnollinen kirjailija, edellisen serkku.
Tultuaan 1775 ylioppilaaksi ja 1780 papiksi I.
määrättiin pitäjänapulaiseksi Sahalahdelle, jossa
Anna Rogelin kansassa herättämä uskonnollinen
elämä pääsi häneen vaikuttamaan: 1784 hän
siirtyi Turun ruots. seurakunnan kappalaiseksi sekä
sitten 1794 Vihdin, 1799 Halikon ja 1824 Ulvilan
kirkkoherraksi. Uskonpuhdistuksen
vuosisatais-juhlassa 1817 hänet nimitettiin jumaluusopin
tohtoriksi, ja v.sta 1820 alkaen hän oli
lääninrovastina ensin Perniön, sitten Porin alisessa
rovastikunnassa. I. oli aikansa huomattavimpia
pappismiehiä, etevä saarnamies, joka
voimakkaasti vastusti vallalla olevaa uskonnollista
kylmäkiskoisuutta. Yhdessä Nousiaisten
kirkkoherra Antero Achreniuksen ja Perniön
kirkkoherra Ranckeuin kanssa hiin johti
Louuais-Suo-men herännäisyysliikettä. I. oli jäsenenä 1817
asetetuissa virsikirja- ja käsikirjakomiteoissa ja
muitten mukana „Suomen evankeelisen seuran"
(ks. t.) perustajia. Achreniusta hän auttoi
„Halullisten sieluin hengellisten laulujen"
toimittamisessa ja 1824 hän toimitti pain* on „Uusia
suomalaisia kirkkovirsiä", joista 47 on hänen
itsensä sepittämää (niistä on 7 otettu nyk. suom.
virsikirjaan). Sitäpaitsi I. julkaisi muutamia
saarnoja sekä (ruotsinkielellä) pari taloudellista
tutkimusta (katovuosien seurausten
välttämisestä Pohjois-Suomessa ja viinan vaikutuksesta
kansan teollisuuteen ja tapoihin). K. 0.

3. Karl Henrik Jakob I. (1809-56)
kansanvalistuksen harrastaja: vihittiin 1833
papiksi, nimitettiin 1836 vankilansaarnaajaksi
Viipuriin, 1842 saman kaupungin lukion apulaiseksi.
— Ryhtyi julkaisemaan sarjaa „Lukemisia
Suomen kansaile", josta ilmestyi 2 vihkoa (1845),
toinen sisältäen alkuperäisen novellin „Harjulan
onnettomuus", toinen Lutherin elämäkerran.

E. E. K.

K. F. Ignatius.

4. Karl Emil Ferdinand I. (1837-1909),
tiede- ja valtiomies, I. 2:n pojan poika, s. Porissa

27 p. lokak. 1837, tuli _____

ylioppilaaksi 1855,
historian ja kielitieteen
maisteriksi 1860, fil.
tohtoriksi 1864, sekä seur. v.
Pohjoismaiden historian
ja Suonien tilastotieteen
dosentiksi yliopistoon. I:n
opinnot olivat
nimenomaan olleet
suunnatut isänmaan historiaan,
mutta kun tähän aikaan
tilastollinen laitos
perustettiin maahamme,
antautui I. tälle tutkimusalalle
ja tuli 1865 mainitun
viraston johtajan
apulaiseksi sekä 1870.
Gabriel Reinin kuoltua, sen päälliköksi. Suonien
tilaston varsinaisena järjestäjänä ja kehittäjänä
hän on tullut tunnetuksi koko Euroopan
tieteellisessä maailmassa ja on edustanut maatamme
kymmenissä kansainvälisissä kongresseissa. Ja
I:n an<iota etupäässä on, että meidän maamme
tällä alalla nykyään jotenkuten voi esiintyä
muiden sivistysmaiden rinnalla. Suomen
maantieteen tutkimus, johon I:n historialliset ja
tilastolliset opinnot tekivät hänet erittäin soveliaaksi,
sai hänestä hartaan työntekijän; I. ryhtyi
iällä alalla laajasti suunnitellun Suomen
maantieteen esityksen kirjoittamiseen, josta teoksesta
e; kuitenkaan muiden töiden takia ole ilmestynyt
muuta kuin ensimäinen osa.

I:n lukuisista tieteellisistä julkaisuista
mainittakoon tässä muutamat tärkeimmät.
Historian alalta ovat ..Bidrag tili södra Österbottens
äldre historia" (1861), „Finlands historia under
Karl X Gustaf" (1865), „Ett vtterligare inlägu
i frågan om Birger Jarls tåg emot tavasterne"
(Hist. arkisto IX, 1886), „Georg Fredrik
Tiger-stedts landsförräderi. En episod från 1788-90 års
krig" (Hist. ark. XVII, 1902), j." „Tavastehus
slotts öfvergång år 1742r’ (Hist, ark. XVIII,
1903), sekä suuri joukko elämäkertoja
„Biografisessa nimikirjassa". I:n maantieteellisten
tutkimusten tuloksena ilmestyi vv. 1880-90 „Suomen
maantiede kansalaisille. I", joka
semmoisenaaa-kin muodostaa kokonaisuuden ja sisältää
yleiskatsauksen Suomen maahan ja kansaan, kun
sitävastoin toinen, varsinaisen paikankertomuksen
eli topografian esittävä osa, jäi valmistumatta.
Varsinaisella pääalallaan, tilastotieteessä, hän
on kirjoittanut tekstin noin kolmeenkymmeneen
osaan „Suomenmaan virallista tilastoa", jotka
hänen ollessaan viraston johtajana ilmestyivät:
toimittanut useita vuosikertoja „Tilastollista
vuosikirjaa" (v:sta 1879 alkaen), julkaissut
teokset „Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle" (1872).
..Renseignements sur la population de Finlande"
f 1869), „Le Grand-duché de Finlande" (1878.
Pariisin maailmannäyttelyä varten) ynnä
lukuisia selontekoja ja tilastollisia karttoja (joista
muutamat ulkomaalla palkinnon saaneita) eri
näyttelyjä ja kongresseja varten.

Mutta I. otti sen ohella myös ahkeraan osaa
valtio-elämään. Ylioppilaana kuuluen
länsisuomalaiseen osakuntaan, ja sitten sen kuraattorina

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0448.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free