Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Induktsionivaaka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
957
Induktsionivaaka—Industrialismi
958
Du Bois-Reymondin keksimää n. s. kelkkakonetta,
jonka induktsionirullaa voi siirtää edes takaisin,
on useasti käytetty lääketieteellisiin
tarkoituksiin. Suurempaa jännitystä herättävää i:ta
sanotaan kipinäinduktoriksi. Riihmkorff
on suunnitellut kipinäinduktorin, jonka
valmistaminen on viime aikoina suuresti täydellisentynyt,
sittenkuin sitä on ruvettu käyttämään m. m.
langattomassa sähkölennättimessä,
Röntgensäteiden synnyttämiseksi ja vaihtovirtojen
muuntamiseen. Suurimmilla kipinäinduktoreilla saadaan
n. metrin pituisia .kipinöitä. U. S:n.
Induktsionivaaka (ks. Induktsioni),
Hughesin suunnittelema koje heikkojen
in-duktsionivirtojen osoittamiseksi. Kahden
eristetyn johtolankarullan läpi kulkee sama sähkövirta,
joka kellolaitteen avulla vuoroin sulkeutuu ja
avautuu. Virran yhteyteen on lisäksi asetettu
mikrofoni. Kummankin lankarullan yläpuolella
on toinen rullapari n. s. induktsioni- 1.
sekun-däärirulla. Sekundäärirullain kierteet, jotka ovat
yhdistetyt toisiinsa, käyvät vastakkaisiin
suuntiin. Vapaat päät yhdistetään samaan
telefoni-torveen. Ensinmainittujen n. s. primäärirullain
ja sekundäärirullain välimatka tehdään
sellaiseksi, ettei mitään ääntä kuulu telefonissa.
Tämä käy mahdolliseksi sen vuoksi, että
kummankin sekundäärirullan induktsionivirrat
vastustavat toisiansa. Jos tällöin toiselle
sekundäärirul-lalle asetetaan metallipalanen, häiriytyy tasapaino
ja voimakas ääni kuuluu telefonissa. Telefoni
vaikenee taas, jos toiselle sekundäärirullalle
asetetaan edellisen metallipalasen kokoinen kappale,
mutta ääni pysyy, joskin heikentyneenä, jos
me-tallikappaleena esim. on käytetty rahaa ja
toinen vastapainoksi pantu raha on
väärennetty, koska oikean ja väärennetyn rahan
johtokyky on erilainen.
In dulci jubilo (lat.), „suloisessa riemussa",
erään vanhan, osaksi saksalaisen, osaksi
latinai-sen jouluvirren alkusanat (myös vanhassa Suom.
virsikirjassa).
Indulgenssi (lat. indulge’ntia),
anteeksiantavaisuus; ane (ks. t.).
Induliinit, tervaväriaineita, saadaan
kuumentamalla aniliinisuoloja atsobentsoliyhdistysten
kanssa; i:eja käytetään värjäyksessä indigon ja
parkki haponpitoisten väriaineiden, kuten
atso-difenylisinisen y. m. asemesta. S. V. II.
In duplo (lat.), kaksinkertaisesti, kahdessa
kappaleessa.
Indus (sanskr. Sindhu = „joki") 1. Sind,
Etu-Intian pisin joki, 3,200 km pitkä, jokialue 965,000
km’, alkaa Tibetissä 31° 45’ pohj. lev. ja 81° 25’
it. pit., 6,650 m yi. merenp., missä Hedin 1907
löysi sen lähteet. Se virtaa alussa Singh-gi-tsu,
myöhemmin Aba-Sind nimisenä luoteista
suuntaa saaden useita lisäjokia. — 74° :n ja 75° :n
välillä it. pit. I. murtautuu Himalajan,
Kara-korumin ja Hindukusin välisen vuoriseudun halki
ja kääntyy lounasta kohti, virraten matkallaan
Dardistanin, Kohistanin ja Hazaran läpi. N. 34°
pohj. lev. I. tulee Punjabin alueelle (oikealta
lisäjoki Kabul, Attokin luona) ja tulee
höyrylaivoillekin liikekelpoiseksi. N. 600 km
etelämpänä siihen laskee vasemmalta Panjnad, joka
on Punjabin („viiden virran maan") viiden
pää-joen, Jhelamin, Chenabin, Ravi’n, Biasin ja
Sutle-jin laskujoki. Tämän jälkeen T. virtaa Sindin
alueelle ja laskee moneen suuhaaraan jakautuen
Arabiau-mereen. Maaliskuussa ja sadeaikana
(kesällä) I:n vesimäärä suurenee tavattomasti;
sen pinta kohoaa aina 15 m (keskijuoksussa).
Matalanveden aikana vesimäärä on n. 2,600 m*
sekissä; tulvan aikana, Panjnadin suun
alapuolella 10,800 m3 sekrssa. Vuosittain joki vie
124 milj. m3 kiinteitä aineita mereen. — I:n
mahtavaa vesimäärää vähentää kuitenkin
suuresti Intian erämaa, jonka kautta se pitkät
matkat virtaa. Toiselta puolen I. alajuoksussaan
tekee laajat alueet joko suorastaan tahi
kanavoimisen avulla viljelyskelpoisiksi. — N. 8,000 km*
laaja suistomaa alkaa jo Hyderabadin luona 150
km merestä. Päähaara Hajamro ei ole
rneri-aluksille liikekelpoinen. — Pääsatama Karachi.
(TV. S-m.)
Induseerata (lat. indü’cere = viedä sisään),
tehdä johtopäätös yksityistapauksesta yleiseen
ilmiöön. ks. Induktsioni ja
Sähköindukt-s i o n i.
Industria [-u’-] (lat.), ahkeruus; teollisuus.
Industrialismi (lat. indu’stria -
toimeliaisuus), teollisuuden ja teollisuusharrastusten
vallitsema yhteiskuntatila; erityisesti i:lla
tarkoitetaan niitä uusia teknillisiä, taloudellisia ja
yhteiskunnallisia oloja, jotka olivat seurauksena
höyryvoiman ja koneitten käytäntöön
ottamisesta teollisuuden alalla. I. pääsi ensin valtaan
Englannissa niiden mullistusten mukana, joita
n. v:sta 1760 lähtien kutoma- ja kehruukoneitten
keksintö sekä Wattin höyrykone saivat aikaan
kutoma- ja kehruuteollisuuden alalla ja joita
seurasi joukko tärkeitä uudistuksia muillakin
teollisuuden aloilla, varsinkin rautateollisuudessa.
I. merkitsee siirtymistä käsityöhön perustuvasta
annnattikuntataloudesta, kotiteollisuudesta ja
manufaktuuriteollisuudesta koneita käyttävään
suurteollisuuteen. Koska suurteollisuus kysyy
suuria pääomia, on i. vahvistanut sitä
järjestystä, jota sanotaan kapitalismiksi. I:n
tunnusmerkkejä ovat vielä: teollisuuden
keskittyminen kaupunkeihin, suurten työväenjoukkojen
kasaantuminen teollisuuskeskuksiin, yötyö,
sotilaallinen työjärjestys, naisten ja lasten
käyttäminen teollisuudessa. Sen kehitystä ovat
19:nnellä vuosis. suuresti edistäneet
ammatti-kuntarajoitusten y. m. talouselämää ehkäisevien
säännösten poistaminen ja parantuneet
kulkuneuvot. Puheenaolleista uudistuksista oli
seurauksena, että teollisuuden tuottavuus ja sen
mukana kansallisrikkaus suunnattomasti
lisääntyi niissä maissa, joissa i. pääsi valtaan. Mutta
i. toi myöskin aluksi mukanaan suuria
epäkohtia. Koneiden käytäntöön-ottaminen teki
työttömiksi joukoittain täysikäisiä työmiehiä. Suuri
osa siitä työstä, minkä nämä olivat tehneet,
voitiin nyt suorittaa koneilla, joita naiset ja
lapsetkin kykenivät hoitamaan. Tämän lisäksi
tulivat pienet palkat, luonnottoman pitkä työaika,
terveys- ja suojelustoimenpiteiden laiminlyönti
tehtaissa, kurjat asunto-olot y. m. Erittäin
räi-keinä nämä epäkohdat esiintyivät i:n
alkuaikoina, 19:nnen vuosis. alkupuolella. Englannissa.
Tämän johdosta on Englannissa ja myöhemmin
muissakin maissa ryhdytty säätämään eritvisiä
työväensuojeluslakeja. Ammattiyhdistyksiä ja
osuuskuntia perustamalla teollisuustyöväki
itsekin on koettanut parantaa taloudellista ja yh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
