- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1081-1082

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Islami - Islannin-jäkälä - Islannin kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1081

Islannin-jäkälä

Islannin kieli ja kirjallisuus

1082

jantai, jolloin moskeioissa (ks. M o s k e i a)
pidetään jumalanpalvelus. Tärkeimmät juhlat ovat
al’id alkebir „suuri juhla" ja ’id alfitr
„paaston-lopettamisjuhla" (ks. Beiram). — I:n opit ja
ihmiselle asettamat vaatimukset ovat
yksinkertaiset ja verrattain helposti noudatettavissa.
Siinä lieneekin pääsyy tämän uskonnon nopeaan
ja laajaan levenemiseen etupäässä Aasiassa ja
Afrikassa. I:n tunnustajien luku nousee
nykyään noin 200 miljoonaan. I:n pyhänä
peruskirjana pysyy yhä edelleen Koraani. Mutta
auktoriteetin arVoon sen rinnalle pääsi jo
8:nella vuosis:lla sunna 1. kaikki uskonnolliset
ja oikeusopilliset määräykset, jotka perustuvat
hadiisiin (ks. t. ja Arabian kieli ja
kirjallisuus, I, 510), ja idzmä’
(„yhdenmukaisuus", consensus ecclesiæ) 1. yleisesti noudatettu
tapa selittää Koraania ja sunnaa. Tutustuminen
kreikkalaiseen filosofiaan ja persialaisten pääsy
johtavaan asemaan islamilaisessa maailmassa sai
aikaan, että uskonnollisellakin alalla ilmeni
uusia virtauksia ja niistä johtuvaa
eriuskolai-suutta. Tärkeimmät lahkot i:n varhemmalla
aikakaudella olivat si’iitit (ks. t.), kharidziitit 1.
eristyneet, jotka vaatien jokaiselta muslimilta
ehdotonta hurskautta ja lainkuuliaisuutta eivät
hyväksyneet kalifiksi kuin parhaimman muslimin,
ja mutasiliitit 1. islamin ratsionalistit, jotka
koettivat sovittaa sunnalaista uskonoppia järjen
vaatimuksiin. Alkuaan tunnettuina nimellä
kada-riidit, syystä että he tunnustivat ihmisen vapaan
tahdon, lie m. m. hylkäsivät oikeauskoisten opin,
että Koraani on luomaton ja iankaikkinen.
Abbasi-dikalifien suosimana mutasiliittien oppi sai
kannatusta oppineitten piireissä. As’ari 10:nnellä vuosis.
koetti välittää oikeauskoisuuden ja mutasiliittien
opin vastakohtia. Hänen jälkeensä yleinen
mielipide on, että Jumala saa aikaan ihmisen sekä hyvät
että pahat työt, jos kohta töitten valinta
riippuu ihmisen tahdosta, toiseksi, että Koraani,
ainakin sen taivaallinen alkukappale, on luomaton ja
iankaikkinen, ja kolmanneksi, että Jumalalla
todellakin on Koraanissa hänelle annetut
ominaisuudet. vrt. Babi, Ismaililaiset,
Sufilai-suus, Vahhabiitit. [v. Kremer, „Geschichte
der herrschenden Ideen des Islams" (1868), A.
Müller, „Der Islam" (1885-87), Goldziher, „Die
Religion des Islam" (Kultur der Gegenwart I,
3. 1, 1906), „Vorlesungen über den I. "(1910),
Nöl-deke, „Orientalische Skizzen" (1892), K. Tallqvist,
„Muhammedilaisten rukous" (Valvoja, 1892),
Hughes, „A dictionary of islam" (1895), Pautz,
„Muhammeds Lehre von der Offenbarung" (1898),
Houdas, „L’islamisme" (1904), Carra de Vaux,
„La doctrine de l’islam" (1909), Houtsma ja
Schaade, „Enzyklopädie des isläm" (1898 seur.),
„Der Islam" (aikakausk., 1910 seur.).] K. T-t.

Islannin-jäkälä (Cetraria islandica), kaikissa
pohjoisissa maissa ja Etelä-Euroopan vuorilla
karuilla, kuivilla paikoilla yleinen jäkälä. Sekovarsi
n. 5-10 cm korkea, litteä, usein
hankahaarai-sesti liuskainen, reunat varustetut lyhyillä,
tankeilla karvamuodostuksilla, yläosien päivänpuoli
kiiltävän ruskeanvihreä, varjopuoli
liarmaanval-kea valkeine sisäänpainuneine pisteineen, tyvi
alinna veripunaineu. Jäkälä sisältää pääasiassa
n. s. jäkälätärkkelystä (n. 70%) ja
erästä katkera-ainetta, cetrariinia (n. 2%). Nämä
aineet liukenevat 20 osaan kiehuvaa vettä muodos-

m

Islannin-jäkiilil.

taen keitoksen jälidyttyä hyytelön, jonka katkera
maku voidaan poistaa käsittelemällä sitä
potaska-liuoksella. Tällä tavoin
valmistettuna sitä
käytetään rintatautilääk-keenä (Suom. farmak.
liehen islandicus
amari-tie privatus). Happojen
vaikutuksesta
jäkälä-tärkkelys muuttuu
käymiselle alttiiksi
sokeriksi, jonka vuoksi sitä
saattaa käyttää
väkivii-nan valmistukseen.
Islannissa oli jauhettu i.
ennen yleisesti, nykyisin vain nälkävuosina
käytetty ravintoaine. Sitä käytetään myös
kotivär-jäyksessä. J. A. W.

Islannin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli. Is
lännin kieli muodostaa yhdessä ruotsin, tanskan,
norjan ja Fär-saarten kielten kanssa
skandinaa-vilaisen eli pohjoismaisen kieliryhmän suuressa
germaanilaisessa kieliheimossa. Alkuperältään
tämä kieli on eri muinais-norjalaisten murteitten
sekoitusta, ja sen kehityksessä voidaan erottaa
kaksi pääjaksoa, uskonpuhdistus rajana: m u
i-nais-islannin janykyis-islannin kieli.
Edellisen historiassa on erittäin huomattava n. s.
klassillinen islannin kieli (noin vv.
1200-1350), jota usein yhdessä muinais-norjan kielen
kanssa sanotaan norrænt mal iksi eli n o
r-ræna tungaksi ja jolla meille on säilynyt
erittäin tärkeä ja monipuolinen Islannin
kirjallisuus. Jo ennen tämän ajanjakson alkua
islannin kieli osoittaa niin suuria eroavaisuuksia
muinais-norjan kielestä että todellakin voi puhua
eri kielestä. Näistä mainittakoon seuraavat:
1) u on islannissa useammin kuin norjassa
vaikuttanut n. s. äänteenmukauksen(omljud, umlaut),
esim. isl. forum, mutta norj. farum („me
lähdemme") ; 2) h on sanan alussa säilynyt l: n, ?i:n
ja r:n edessä islannissa, esim. isl. hlutr, hniga,
Iiris (norj. lutr = osa,, niga = niiata, ris = vitsa) ;
3) fn:n säilyminen islannissa (norjassa
muuttunut mw. :ksi), esim. isl. hrafn, norj. rarnn
„korppi"; 4) a:n, o:n ja w:n pidentymä
muutamien konsonanttiyhtymien edessä, esim. ülfr
(norj. ulv = susi), folkr (norj. folk = kansa) hüls
(norj. hals = kaula). — Nykyis-islannin kieli
eroaa äänneasultaan suuresti muinais-islannista,
mutta oikeinkirjoitus on pääasiallisesti pysynyt
klassillisen ajanjakson kannalla. Tärkein
kaikista muutoksista on kaikille
nykyis-skandinaa-vilaisille kielille yhteinen lyhyen pääkorollisen
vokaalin pidentymä, esim. tula = puhua
(muin.-isl. täla). — Sanavarastosta mainittakoon, että
viimeisellä vuosisadalla kieltä on harvinaisen
sitkeällä johdonmukaisuudella puhdistettu vieraista
lainasanoista, joitten korvaukseksi on
muodostettu uusia, usein hyvinkin sattuvia isl. sanoja.

2. Kirjallisuus. Millään muulla
pohjoismaalla ei ole niin rikas muinaiskirjallisuus kuin
Islannilla. Se on epäilemättä koko keskiajan
huomattavimpia ilmiöitä. Tuolla kaukaisella,
pohjoiseen napapiiriin rajoittuvalla saarella, kaukana
inhimillisen sivistyksen perimmäisistäkin
rajapyykeistä luovat Norjan suurisukuisista
suurtalonpojista polveutuvat, vapauttaan ja
muinaisuuttaan rakastavat islantilaiset kirjallisuuden,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0583.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free