Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iso-Britannia ja Irlanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1093
lsobaatti—Iso-Britannia ja Irlanti
1102
nin kivihiilialue on laajin; rikkaita ovat
kerrokset m. m. Etelä-Walesissa, idässä Newcastlen
tienoilla ja Keski-Skotlannissa.
Kaakkois-Englan-nissa kivihiiltä ei ole lainkaan.
Pohjois-Amerii-kan Yhdysvaltojen jälkeen I:n-B:n
kivihiilituo-tanto oli suurin, 265 milj. tonnia (1908; 1860: 82
milj., 1880: 147 milj. t.), mutta kivihiilikerrokset
eivät ole niin pohjattomat kuin Ameriikan: n. 300
v:n perästä on laskettu niiden ehtyvän. —
Kivihiili ou maan lähinnä tärkein vientitavara; 1908
■65,2 milj. tonnia. — Rautamalmin tuotannossa
I.-B. ja I. nykyään jo on jäänyt kolmannelle
sijalle: 1908 tuotanto oli 15 milj. t. (1890 saman
verran, 1880, 16,2 milj. t.). Rautateollisuutensa
tarpeeksi sen on täytynyt ruveta tuomaan
malmia ulkomailta: 1908 6,06 milj. tonnia. —
Corn-wallin muinoin kuuluisat tiuakaivokset tuottavat
enää (1908) 5,052 t. tinaa. Sitä täytyy tuoda
ulkomailta lisää. Kotimainen kuparin, lyijyn ja
sinkin tuotanto ei liioin ole lainkaan riittävä. —
Vuorityö tuottaa jo mainittujen aineiden ohella
grafiittia, suolaa ja rakennuskiviä; arvo
kaikkiaan 3,297 milj. mk. (1908), josta Englannin
osalle 2,224 milj. mk, Walesin 704 milj. mk,
Skotlannin 434 milj. mk. — Teollisuus on yhä
maapallon ensimäinen. Tavattoman suotuisat
olosuhteet ovat sille hankkineet sen kunniasijan,
mutta välimatka, jonka päähän se oli ennättänyt
jättää toiset jälkeensä, vähenee nopeasti.
Yhdysvallat ja Saksa ovat teollisuudessa I:n-B:n
uhkaavat kilpailijat. — Tärkein on
puuvillateollisuus: puuvillatehtaissa pyöri 51,7 milj. kehrää
(1910; koko maailmassa 133,4 milj.),
kutomakoneiden lukumäärä koko maassa 683,600 (1903).
Ne valmistavat Britannian tärkeimmän
vientitavaran. Teollisuuden valta-alueet ovat
Lanca-shire, Manchester keskustana, sekä
Keski-Skot-lannin alanteessa, Glasgow pääpaikkana, siis
ki-vihiiliseuduilla, jotka sijaitsevat lähellä
Atlanttia. minkä takana olevista maista suurin osa
raa-kapuuvillaa tuodaan. Valmisteitten arvo 4,464
milj. mk (1907). — Villateollisuus,
aikaisemmin kotimaisia raaka-aineita käyttävä, on
riippuvainen Austraalian lammaslaumoista. Sen
pää-seutu on Yorkshire, keskustoina Bradford ja
Leeds; arvo 1,774 milj. mk (1907). —
Pellavateol-lisuutta palvelee n. t’/a milj. kehrää, enemmän kuin
muualla Euroopassa. Pääpaikat Belfast (saa
kotimaasta raaka-ainetta), Dundee, Aberdeen sekä
Leeds. Tätä, samoinkuin hampputeollisuutta
varten tuodaan paljon raaka-ainetta Venäjältä. —
Viime aikoina kukoistukseen kohonnut
juutti-teollisuus (Dundee) saa raaka-aineet Etu-Intiasta.
Näitä kutomateollisuuden tuotteita riittää
vietäväksi; silkkiteollisuus sitävastoin ei tyydytä omaa
tarvetta. — Tasa-arvoinen edellisen teollisuuden
kanssa on rauta- ja terästeollisuus.
Etelä-Walesissa, Sheffieldin seuduilla y. m. valmistetaan
takorautaa ja terästä. Rauta- ja
teräsvalmisteiden pääpaikka on Birmingham, jonka kupari- ja
messinkiteollisuus myös on kukoistava. Sheffield
valmistaa hienotakeita, suuria veturi- ja
konetehtaita on Manchesterissä, Birminghamissä,
Leedsissä, Sheffieldissä, Nevvcastlessa, Glasgow’ssa.
Erityisesti mainio on Britannian laivarakennus,
varsinkin ovat Tynen ja Clyden jokisuissa olevat
veis-tämöt huomattavat; 1905 valmistui I:ssa-B:ssa
1.236 alusta, joiden kantavuus oli 1,806.000 tonnia.
— Saviteollisuuden keskus on Stoke-upon-Trent
„Pottery" piirissä; lasiteollisuus-kaupungeista
mainittakoon Lontoo, Birmingham, Newcastle,
Sunderland. — Kemiallinen teollisuus ei valmista
kylliksi omiin tarpeisiin. Sitävastoin
olutteolli-suus (Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen
kolmannella sijalla, 55,8 milj. hl 1905) vie tuotteitaan
ulkomaille.
Kauppa. Se ominainen asema, mikä
1:11a-B:lla on koko maailmantaloudessa, se kun
kuluttaa suunnattomat määrät ulkomaiden tuottamia
ravintoaineita, jotka se taas näille maksaa työllä
jalostamalla ulkomaiden tarpeeksi suureksi osaksi
juuri näiden omia raaka-aineita, ilmenee
selvimmin sen ulkomaankauppa-tilastosta. V. 1900 sen
ulkomaankauppa oli 19,7 %, 1908 17,2 % kaikkien
maapallon maiden välisestä kaupasta; 1909 oli
koko tuonti ja omien tavaroiden vienti
(milj. mk:oin)
tuonti 15,755:
viljan ....................1,950
puuvillan..............1,521
lihan ....................1,143
villan ....................858
puun ....................646
sokerin ................575
voin ......................565
k emiall. tuott. . . 477
kautsukin ............368
hedelmäin ............346
siementen ............320
vuotain ................319
silkkitavarain . . 307
teen ......................293
vienti 11,841:
puuvillakank. . . . 2,033
kivihiilen ............936
rautatav. . ..’.... 762
koneitten..............708
villakauk..............522
kemiall. tuott. . . 512
puuvillalank. . . . 323
raudan ................267
pellavakauk..........189
villan ....................186
villalank..............181
laivojen ................144
vaatetustav..........141
kalan ....................119
I:n-B:n alusmaat ostivat sen tuotteita 3,477
milj. mk:lla. Eniten maa (milj. mk:oin)
toi:
Yhdysvalloista . . 2,985
Saksasta ....... 1,457
Ranskasta ...... 1,115
Intiasta ........ 893
Venäjältä ...... 877
Argentiinasta ja
Paraguaysta . . 825
Austraaliasta,
Kanadasta, Egyptistä,
Tanskasta, Uudesta
Seelannista.
vei:
Yhdysvaltoihin . . 1,494
Saksaan ........ 1,190
Iutiaan ........ 1,127
Ranskaan ...... 784
Austraaliaan . . . 696
Argentiinaan ja
Paraguayhin .. 486
Kanadaan, Venäjälle,
Etelä-Afrikkaan,
Belgiaan, Alankomaihin.
I:n-B:n kanssa Suomi käy hyvin vilkasta
kauppaa. Maamme vienti (1909) sinne on 78,s
milj. mk (se on siis ensimäinen Suomen
vientimaista), käsittäen puuaineita ja puuteoksia (43,5
milj. mk), karjantuotteita (24,5 milj. mk; siitä
voita 24,4), puuvanuketta ja paperia(8,9 milj. mk) ;
tuonti I:sta-B:sta 41,8 milj. mk, kehruuaineita,
kivihiiltä, metalli-, kone- ja kutomateollisuuden
tuotteita. — Kauppavaihdon suuri passiivisuus
peittyy osaksi suunnattomien, ulkomaille
sijoitettujen pääomien koroista (suurempi summa
kuin millään muulla maalla; tiliv. 1908-09 2,240
milj. mk). I.-B. on maailman varakkain valtio,
kansallisomaisuus 1904 n. 220 miljardia mk.
Suureksi osaksi passiivisuus myös korvautuu maan
kauppalaivaston rahtimaksuista; I:n-B:n
laivat välittävät, paitsi oman maan kauppaa,
lisäksi vielä ulkomaiden keskeistä liikennettä. (Suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
