Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jepuan villankehruutehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1361
’epuan villankehruutehdas—Jeremia
1362
km; 164,7km2, joista viljeltyä maata 2,735 ka
(1901) ; 19"/^ manttaalia, talonsavuja 176,
tor-pansavuja 20 ja muita savuja 197 ; 2,458 as. (1907),
joista suomenkielisiä n. 8%; 284 kevosta, 1,155
nautaa (1908). — Kansakouluja 1 (opett. 2). —
J:n verkatehdas (1901), J:n villakehruutehdas
(1895), useita myllyjä, Finskarsin vesisaha (1894)
ja Silfvastin saha (1903). 2. Seurakunta,
Uudenkaarlepyyn kappeli, Turun arkkihiippak.,
Pietarsaaren rovastik.; ennen rukoushuonekunta,
kappeliksi (Keis. k. "/j 1867), erotettava omaksi
khrakunnaksi (K.^ Sen. päätös 8/3 1906). Kirkko
puusta (rak. 1861). k. s.
Jepuan villankehruutehdas (omistaja C. J.
von Essen), Jepuan pitäjässä 11/3 km Jepuan
rautatien-asemalta, Lapuanjoessa olevan
Mjöl-narsforsin kosken (putouskorkeus 3,5 m, 384
hevosvoim.) äärellä, Kiitolan */„ mantt:n tilalla.
Tänne perusti C. J. von Essen 1881
soddyteh-taan, 1895 villankehruutehtaan, joka 1905
laajennettiin kutomo- ja apretuuri-osastolla.
Laitos käy koskesta 2 turbiinilla (80 hevosvoim.)
otetulla voimalla. Valmistus: lankoja,
pukukankaita, huopapeitteitä ja saaleja (40,800 kg
lankoja, 9,400 kudottua tavaraa), arvo 268.000 mk
(1882): 1,800 mk, 1,900: 130,000 mk). Tehtaassa
kehruutetaan laajalti Pohjanmaalla (asiamiehiä
112 seurakunnassa) kotitarvelankaa. —
Työväestö 50 henkeä (1910). e. e. e.
Jerechini ks. Johannes Jerechini.
Jeremia (hepr. jirmajahu, todennäköisesti =
„Jahve perustaa"), Israelin suuri profeetta, oli
kotoisin Anatot nimisestä pienestä
pappiskaupun-gista lähellä Jerusalemia. Hän näkyy
polveutuvan Davidin papista Abjatarista ja lienee
syntynyt 650 vaiheilla e. Kr. Hänen isänsä Hilkia
kuului Anatotin papistoon. Jahve kutsuu
Jeremian profeetakseen kuningas Josian (ks. t.)
13:ntena hallitusvuotena (625 e. Kr.). Tällöin
J. oli vielä nuori (Jer. 16). Ensin hän näyttää
vaikuttaneen etupäässä kotikaupungissaan,
sitten Jerusalemissa. Hänen suhteestaan Josian
aikuisiin tapahtumiin ei meillä ole sanottavia
tietoja ja hänen kantansa Josian
jumalanpalvelusuudistukseenkin on hämärä. Tunnetuin osa
hänen julkista vaikutustaan sattuu kuningas
Joja-kimin (607-597) ja kuningas Zedekian (596-586)
aikoihin. Edellisen hallitessa valtaan päässeen
uskonnollisen taantumuksen aikana J. joutui
ankaran vainon alaiseksi ja oli vähällä menettää
henkensä. Papit ja valheprofeetat syyttivät häntä
temppelin pyhyyden loukkaamisesta, ja J. töin
tuskin pelastui kuolemantuomiosta. Jonkun ajan
kuluttua hän saneli ystävälleen ja
hengenheimolaiselleen B a r u k i 11 e kaikki siihenastiset
ennustuksensa ja Baruk kirjoitti ne muistiin. Mutta
kun siten syntyneen kirjakäärön sisällys
luettiin kuningas Jojakimille, vimmastui tämä siitä
niin, että heitti kirjakäärön salissaan palavaan
tuleen ja käski ottamaan kiinni J:n ja Barukin.
Osa kuninkaan ympäristöä oli kuitenkin näille
suosiollinen, ja niin J. ja Baruk ehtivät ajoissa
piilottautua ja pelastuivat. Myöhemmin he
sitten laativat jälleen kuntoon J:n
ennustuskokoel-man ja lisäsivät siihen uusiakin (Jer. 36). —
Kuningas Zedekian aikana J. parhaansa mukaan
koetti vastustaa kapinanhankkeita Babyloniaa
vastaan. Mutta J:n varoituksista ja
ennustuksista ei välitetty. Jerusalemin piirityksen aikana
J. neuvoi Zedekiaa antautumaan, jotta pahin
turmio olisi vältetty, mutta tämän valtiollisen vakau
muksensa tähden hän joutui kansalliskiihkoisen
sotapuolueen ankariin vihoihin, — leimattiinpa
isänmaan kavaltajaksikin. J:n
syyttömyys-vakuutuksista huolimatta hänet heitettiin vankeuteen.
Vasta Jerusalemin kukistuttua (586 e. Kr.)
kaldealaiset päästivät J:n vapaaksi ja sallivat hänen
joko liittyä maanpakolaisiin Babyloniaan
vietäväksi tai jäädä kotimaahan. Hän valitsi
jälkimäisen ehdon. Kun pääjoukko Juudan väestöä päätti
siirtyä Egyptiin, pakotettiin J. seuraamaan
mukana. Egyptissä tapaamme hänet vielä kerran
taistelemassa juutalaisten naisten
epäjumalanpalvelusta vastaan (Jer. 441S). Sitten hän häviää
historian näyttämöltä, ja myöhäsyntyinen legenda
kertoo, että J:n kivittivät hänen omat
kansalaisensa.
Luonteeltaan J. oli hellätunteinen ja rauhaa
rakastava. Siksi tuntui hänestä perin raskaalta
se tehtävä, jonka hän oli Jahvelta saanut,
hänen kun näet täytyi nousta taisteluun Juudan
päämiehiä, kuninkaita ja koko kansaa vastaan
ja julistaa hellästi rakastamansa isänmaan
häviötä. Hän rukoili kansansa puolesta hartaasti
toivoen, että kansa katuisi pahuuttaan, jotta
Jahve voisi kääntää pois uhkaavan
onnettomuuden. Mutta samalla hänen aina täytyi
tunnustaa, että hän pyysi mahdottomia. Vasta uudelta
sukukunnalta, jolla oli toinen mieli ja toinen
sydän kuin hänen aikalaisillaan, J. toivoi
valtiollista ja yhteiskunnallista uudistusta (vrt. Jer. 43
seur., 3I33 seur.). Yleensä on J :n inhimillisten
tunteiden ja uskonnollisen vakaumuksen välillä
vallinnut syvä ristiriita, ja siinä hän juuri on
näyttäytynyt oikeaksi Jahven profeetaksi, ettei hän
tässä ristiriidassa sortunut, vaan on vainosta,
väärinkäsityksestä ja huonosta ulkonaisesta
menestyksestä huolimatta uskollisesti täyttänyt
tehtävänsä. Hänen uskonnollinen, valtiollinen ja
yhteiskunnallinen ihanteensa oli toinen kuin hänen
aikalaistensa, ja siksi nämä eivät häntä
ymmärtäneet. Toisin jälkimaailma. Jo myöhempi
juutalaisuus on täynnä ihailua J:n suurenmoista
mart-tyyripersoonaa kohtaan. Hänestä tuli tavallaan
kärsivän Vapahtajan esikuva. Hänen nimeensä
liittyi kokonainen kirjallisuus ja hänestä tuli
pyhimys, joka lakkaamatta rukoilee kansansa ja pyhän
kaupungin puolesta (vrt. Jes. 53, 2 Aikak. 36^
seur., Dan. 9, seur., 2 Makkab. 2,-I3, 15,3-16, Matt.
16«, 27,).
Yleensä on meille Jeremiasta säilynyt enemmän
tietoja kuin mistään muusta V:n T:n profeetasta.
Jeremian kirja sisältää näet jo suuren
joukon tärkeitä ja täysin luotettavia tietoja hänestä.
Jojakimin poltattama J:n runomuotoinen
ennus-tuskckoelma (Barukin muistiinpanot) on
nykyisen Jeremian kirjan pohjana. Sen osittainen
hajaannus johtuu parhaasta päästä siitä seikasta,
että sen pääaineksia on aikojen kuluessa eri
tavoin yhteen sommiteltu ja että nykyinen kirja
yleensä on pitkän, monivaiheisen toimitustyön
tulos. Sen näemme m. m. siitä suuresta
eroavaisuudesta, joka on heprean- ja kreikankielisen J :n
kirjan välillä. Jälkimäinen on näet edellistä
melkoista lyhyempi ja sen lukujen järjestyskin on
erilainen. Jeremian valitusvirret eivät
sen sijaan todennäköisesti ole J:n kirjoittamia,
sillä niiden sisällys ei eräissä kohdin sovellu J:n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
