- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1441-1442

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Josefiina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1441

Josefiina—Josephus

1442

lasti. Direktorion jäsenen Barras’n talossa J.
tutustui silloiseen kenraaliin Napoleon
Bonapar-teen, jonka kanssa hän meni naimisiin 1796,
ollen häntä 6 vuotta vanhempi. Miehensä ollessa
sotaretkillään J. vietti ylellistä ja tuhlaavaa
elämää Pariisissa tai Malmaison-linnassaan;
konsuli- ja sittemmin keisarivallan aikana hän
oli Napoleonin hovin keskuksena. J. koetti usein
vaikuttaa mieheensä lauhduttavaan suuntaan;
hänen suhteensa Napoleonin sisariin oli kireä.
Kun heidän avioliittonsa jäi lapsettomaksi,
tahtoi Napoleon sen purkamista, vaikka olikin
rakastanut J :aa, ja tämän täytyi kauan
vastustettuaan taipua 1809. Hän sai pitää keisarinnan
arvonsa, hovinsa ja seurueensa ja pysyi edelleen
ystävällisissä väleissä Napoleoniin. — J. oli
olennoltaan miellyttävä ja luonteeltaan
hyväntahtoinen, mutta kevytmielinen; hänen yksityinen
elämänsä antoi aihetta vakaviin moitteisiin.
[Masson, ,,J. de Beauharnais", „J. impératrice et
reine"; „J. répudiée"; „Napoléon et sa famille".]

G. R.

Josefiina Maximiiiana Eugenia
Napoleon a (1807-76), Ruotsin ja Norjan
kuningatar, Eugène Beauharnais’n ja Baierin
prinsessan Augusta Amalian tytär, meni 1823
naimisiin Ruotsin silloisen kruununprinssin Oskarin
kanssa; hänen poikiansa olivat Kaarle XV ja
Oskar II; tunnettu suurenmoisesta
hyväntekeväisyydestään; hänen perustamiansa ovat
hyväntekeväisyyslaitokset „Konung Oskar I:s minne" ja
„ J osefinahemmet".

Josefinos 1. afrancesados, niiden
espanjalaisten nimitys, jotka tunnustivat Joseph
Bona-parten Espanjan lailliseksi kuninkaaksi.
Puolueen lukumäärä ja mahti oli korkeimmillaan
v:n 1809 alussa. Vieraan vallan kukistuttua
muutti noin 10,000 j: ta Ranskaan. V. 1814
Ferdinand VII julisti heidät menettäneiksi
arvonsa, virkansa ja tilansa, mutta he saivat
oikeuden palata Espanjaan sitten kun
cortes-valtiosääntö 8 p. maalisk. 1820 taasen oli pantu voimaan.

E. M-a.

Joseph, Père [zose’f, par] (,,Isä Josef"), oik.
Frangois le Clerc du Tremblay
(1577-1638), ransk. hengellinen ja valtiomies, rupesi
ensin sotilasuralle, meni sitten
kapusiini-munkki-kuntaan, jolloin hän sai nimen Père J. Richelieu
tutustui häneen, kutsui hänet v:sta 1623
luokseen ja käytti neuvotteluissa hyväkseen hänen
suurta taitoansa. Richelieu’n etevimpänä
apumiehenä Père J. toimi väsymättä Ranskan
vaikutusvallan enentämiseksi Saksan ja Italian asioissa;
Regensburgin valtiopäivillä 1630 hän vaikutti
tehokkaasti Wallensteinin kukistumiseen; sai 1635
herttua Bernhard Weimarilaisen menemään
Ranskan palvelukseen. Hän osoitti yksityisessä
elämässään askeettista hurskautta. [Fagniez, „Le père
J. et Richelieu".] " G. R.

Josephson [jüsef-/. 1. Jacob Axel J.
(1818-80), ruots. säveltäjä, Hauptmannin ja Gaden
oppilas. Perusti jo ylioppilaana Upsalassa
oratorikuo-ron. Suoritti 1842 tohtoriväitöksen musiikin alalta
ja läksi sitten opintomatkalle Saksaan ja Italiaan.
Palatessaan 1847 J. tuli Tukholman „harmonisen"
seuran johtajaksi ja siirtyi 1849 Upsalan
yliopistoon musiikinjohtajaksi. Siellä hän perusti
filharmonisen seuran laajempien teoksien
esittämistä varten. Rupesi 1854 „Orphei drängar"
nimi-46. III. Painettu 22/9 11.

sen mieskuoron johtajaksi ja tuli 1864
tuomiokirkon urkuriksi. Sävelsi lukuisia, suuresti
suosittuja soololauluja, sekä kuoroteoksia, 2
sinfoniaa y. m. I. K.

2. Ernst Abraham J. (1851-1906), ruots.
taidemaalari ja runoilija, edellisen veljenpoika,
opiskeli Tukholman taideakatemiassa 1867-76,
oleskellen kuitenkin talven 1873-74 Pariisissa.
Hänen ensimäiset taulunsa olivat laatukuvia ja
historiallisia maalauksia. V. 1876 hän lähti
Pariisiin ja Amsterdamiin sekä 1877 Italiaan, missä
ahkerasti tutki vanhoja mestareita. Näiden
vaikutusta onkin havaittavissa hänen senaikuisissa
teoksissaan. Näihin aikoihin hän maalasi myös
joukon eteviä muotokuvia. Espanjan-matkalla 1882
syntyi useita laatukuvia: „Seppiä",
„Tupakkatyt-töjä", „Kääpiö", „Kerjäläisiä". Pariisiin hän
palasi seur. v. ja siellä hän valmisti tunnetun ja
kiihkeitä kiistoja herättäneen kuutamokuvan
„Ahti". Saman aiheen, vaikka täydessä
päivänvalossa, hän maalasi uudelleen 1884 Norjassa.
Tämän taulun: „Koskenhaiti ja" sen omistaja,
prinssi Eugen tarjosi 1893 Tukholman
kansallismuseolle, mutta lahjaa ei otettu vastaan. Hänen
muista teoksistaan mainittakoon vielä
ransk.-aiheiset laatukuvat „Kyläjuoruja", „Vuohipaimen",
„Kehräävä eukko" (kaikki Gööteporin mus.),
„Syysaurinko" (Thielin galleriassa Tukholmassa)
sekä persoonallisesti nähdyt ja omintakeisesti
tehdyt rouvien H. Marcuksen, J. Rubensonin ja
N. af Geijerstamin sekä tunnetun mesenaatin
Pontus Fürstenbergin ja tämän rouvan muotokuvat.
V. 1888 hän palasi murtunein ruumiin- ja
sielun-voimin Ruotsiin eikä sen jälkeen jaksanut saada
enää mitään huomattavampaa aikaan. — J. oli
nerokas, mutta romanttisen särkynyt
taiteilija-luonne täynnä ristiriitoja ja vastakohtia,
herkästi innostuva ja yhtä herkästi masentuva.
Hänellä oli hehkuvan rikas mielikuvitus ja loistava
värikyky, mutta kun hän omintakeisena tahtoi
kulkea omia teitään yleisestä taidekäsityksestä
välittämättä, eivät hänen parhaat teoksensa
saavuttaneet ymmärtämistä eivätkä tunnustusta. —
Runoilijana (kokoelmat „Svarta rosor", 1888, ja
„Gula rosor", 1896) hän osoittaa samoja
ominaisuuksia kuin maalaajanakin. — J. esiintyi
taideakatemiaa vastaan nousseiden opponenttien
johtajana julkaisten useita poleemisia kirjoituksia
Ruotsin taideoloista. [G. Paulin monografia (1902),
R. Berghin kirjoitus teoksessa ,,Om konst och
annat" (1908) sekä K. Fåhræuksen ja G.
Norden-svanin artikkelit aikakauskirjassa ,,Ord och bild"
(1907).]

F. L.

Josephus [-&-], Flavius in. 37-95 j. Kr.),
juutalais-kreik. historioitsija, kotoisin
Jerusalemista. Ollen juutalaisten jolitomiehiä kapinassa
roomalaisia vastaan J. 67 joutui roomalaisten
vangiksi, mutta pääsi Vespasianuksen suosioon, sai
vapautensa ja tuli Rooman kansalaiseksi.
Jerusalemin valloituksen jälestä J. eli Roomassa ja
kirjoitti kreikaksi esityksen juutalaissodasta („De
hello judaico libri VII"), juutalaisten historian
(„Antiquitatum judaicarum libri XX"), oman
elämäkertansa ja teoksen aleksandrialaista
filosofia Apionia vastaan („Contra Apionem"), joilla
teoksilla juutalaismielisestä tendenssistä
huolimatta on suuri arvo. Tekstin julkaisi Niese
(1885-95) ja Bekker-Naber (2 pain. 1888-96), la-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0775.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free