- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1559-1560

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juutas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1559

Juvelius—Jyllanti

1560

kin suomen kieltä, jotta vastaisuudessa voisi
puhua suomalaisten alamaistensa kanssa heidän
omalla kielellään. [Krohn, „Suomalaisen
kirjallisuuden vaiheet", s. 171.] k- g.

Juvelius [tf], Valter (s. 1865), suom.
runoilija. komissionimaanmittari 1896, fil. toht.
1907. Julkaissut kirjailijanimellä Valter Juva
1897 runokokoelman „Kuvia ja säveliä" ja 1902
„Kunoja. Uusi sarja". Niissä on monta kauniisti
helkähtävää säveltä ja reippaasti piirrettyä
luonne- tai situatsionikuvaa maalaiselämästä,
usein leikilliseen sävyyn. Runomuoto on tiivistä,
lyhyesti iskevää, soinnuista rikasta. Juva on
myös ahkera runonsuomentaja — kääntänyt m. m.
Heineä, Tavaststjernaa, Tegnériä, Rvdbergiä,
Topeliusta —, ja hänen tuotannossaan tuntuu
ulkomaisia vaikutuksia, vahvimpana kenties
Frödin-gin impressionismi. — J:n väitöskirja:
„Judarnes tidräkning". Aiheutti 1910-11 yksityisen
(engl. konsortsiumin kustantaman) retkikunnan
lähettämisen Jerusalemiin Salomonin temppelin
aarteiden v. m. muinaisesineiden etsimistä varten.

v. t.

Juvenalis /-«’-/, Dec im us I uni us (n.
55-n. 135 j. Kr.), roomal. runoilija, s.
Aqui-numissa (nyk. Aquino). Toimittuaan aluksi
rhe-torina ja asianajajana J. julkaisi keisarien
Traia-nuksen ja Hadrianuksen hallitusaikana 16
sa-tiirirunoelmaa (5 kirjaa), joissa hän räikein
piirtein kuvasi maanmiestensä ylellistä,
turmeltunutta ja siveetöntä elämää kaikkine
rikoksi-neen ja kurjuuksineen Domitianuksen hallitessa.
Varsinkin keskiajalla ja uuden ajan alussa J :ta
pidettiin suuressa arvossa ankarasti siveellisen
katsantokantansa johdosta (poëta ethictis). J:n
runoelmat ovat julkaisseet O. Jahn (1851) ja
myöh. F. Buecheler. J. E. B. Mayor (1888-93),
L. Friedländer (1895) y. m. [J. A. Hild, „Juvenal
au mcyen-åge" (1890); A. Widal, „Juvenal et
ses satires" (1869); P. Dötsch, „J., ein
Sittenrichter seiner Zeit" (1874); J. Dürr, „Das Leben
Juvenals" (1888); C. Synnerberg, „De
tempo-ribus vitøe carminumque D. Iuni Iuvenalis rite
constituendis" (1866).] k. j. h.

Juveniilinen vesi (lat. juveni’lis = nuorekas),
sellainen vesi, joka erkanee maansisuksen
heh-kuvansulasta magmasta. Sitä virtaa kaasuna
tulivuorista ja fumaroleista (ks. t.); myös kuumien
lähteitten vesi saattaa osittain olla
tämänlaatuista. P. e.

Jiilg [jylhj], Bernhard (1825-86), saks.
kielen- ja kansanrunoudentutkija, v:sta 1851 klass.
filologian professorina Lembergissä, v:sta 1853
Krakovassa ja v:sta 1863 Innsbruckissa.
Tärkeimmät julkaisut: uusi laitos J. S. Vatèrin teosta
„Litteratur der Grammatiken, Lexika und
Wörtersammlungen aller Sprachen der Erde" (1847),
„Die Märchen des Siddhi-kür" (kalmukkilainen
teksti käännöksineen sekä kalmukkil.-saks.
sanasto, 1868), „Mongolische Märchensammlung"
(teksti käännöksineen, 1868), „Über Wesen und
Aufgabe der Sprachwissenschaft" (1868), „Die
griechische Heldensage im Widerschein bei den
Mongolen" (1896), „On the present state of
Mongolian researches"(1882). Hänen
käsikirjoituskokoel-mansa on Berliinin kunink. kirjaston hallussa.

Jylhänkoski ks. Kukkolankoski.

Jülich l-y-J. entinen itsenäinen herttuakunta
Saksan valtakunnassa, Reinin vasemmalla ran-

nalla, nyk. Preussin Reininmaakunnassa;
15:nnellä vuosis. siihen yhdistettiin Bergin ja
Ravensbergin kreivikunnat ja 16:nnella vuosis.
Kleven herttuakunta. Kun Jülich-Kleve-Bergin
suku sammui 1609, syntyi Jülich-Kleven
perimysriita (ks. Juhana Sigismund,
Brandenburgin vaaliruhtinas). Se päättyi 1614 (lopullisesti
1666), jolloin Brandenburg sai Kleven, Markin ja
Ravensbergin, Neuburgin pfaltskreivi taas J:n
ja Bergin. Neuburgin suvun sammuttua 1742
J.Berg joutui Pfalz-Sulzbachin haaralle. Lunévillen
rauhassa 1801 se yhdistettiin Ranskaan, joka oli
pitänyt sitä hallussaan jo v:sta 1794. Wienin
kongressissa (1814) se annettiin Preussille, paitsi
pientä aluetta, joka liitettiin Alankomaihin.
Preussin hallussa oleva osa muodostaa Aachenin
hallintoalueeseen kuuluvan piirin, jonka
pääpaikkana on entisen lierttuakunnan pääkaupunki J
ü-lich (n. 6,000 as.). ./. f.

Jyllanti, tansk. Jylland 1.
Nørrejvl-1 a n d, Jyllannin niemen pohjoisempi puoli
(eteläosa ks. Slesvig ja Holstein). Tanskan
valtakunnan mannermainen osa; 25,650 km2,
1,124,694 as. (1906), ainoastaan 44 henkeä km2:llä
(vastaava numero Tanskan saarilla on 78
Kööpenhaminaakin lukuunottamatta). J:n pohjoisin pää
on erkaantunut (viimeksi 1825) Lim-vuonon kautta
saareksi. Paitsi tätä kuuluu J:iin saaret Læsø,
Anholt sekä Lim-vuonossa Mors. — J:n itäosan
täyttää Baltian maanselän jatko, hedelmällisen
siirrossaven peittämä, kumpumainen (täällä
Tanskan korkein kohta Ejer Bavnehøj 172 m),
järvi-rikas alue, jossa J:n taajin asutus ja suuremmat
kaupungit. Rannikko on svvälahtista,
vuono-maista, varsinkin etelässä silpounutta; suurin
niemi Djursland. J:n länsiosa on tasaista,
harvaan asuttua (Ringkøbingin amti 26 henkeä
km2:llä) nummi- ja suomaata; rannikko, jossa
paikoitellen hedelmällinen marski esiintyy, on
katkeamattoman, Skagerrakin rannalle jatkuvan
korkean dyynijonon reunustama, laivoilla
luokse-pääsemätön (paitsi Hjerting-mutkassa),
salasärk-kien ympäröimä, vaarallinen. — Ilmasto
meri-ilmasto; tammikuun keskilämpö -(- 0,s°C
rannoilla, heinäkuun -f 15°C. — Joet mitättömiä.
Kasvullisuus ja eläinkunta
jokseenkin sama kuin Saksassa. Metsiä on vähän, mutta
„Tanskan nummiseura" (ks. Hedeselskab) on
tehnyt paljon viime vuosikymmeninä metsien
lisäämiseksi Länsi-J:lla. — J:n
maanviljelys ja karjatalous poikkeaa monessa
suhteessa Tanskan saarilla vallitsevasta: J:11a
viljellään enemmän perunoita, tattaria ja hatikkaa.
jotavastoin valkojuurikkaan viljelys on mitätön
ja vehnän viljelysala vain */« saarten vastaavasta
alasta. J:n hevos- ja lehmälaumat ovat
lukuisammat kuin saarten, lampaita on J:lla 3-4
kertaa, hanhia 2 kertaa enemmän kuin saarilla,
jotavastoin kananhoito on takapajulla. Maasta on
J:lla suurempi osa pientilallisten käsissä. —
Vaikka kokonaisuudessaan saaria köyhempi, on
J. kuitenkin kehityksessä kulkenut tasan niiden
kanssa. 100 v:ssa J:n väkiluku on lisääntynyt
kolminkertaiseksi, saarten huomattavasti
vähemmän. — Rautateitä 1,976 km (1907), laivasto
(sam. v.) 67,000 tonnia. Tärkeimmät kaupungit:
Aarhus, Aalborg, Horsens, Randers, Vejle,
Es-bjerg. — Hallinnollisesti J. jaetaan 9 amtiin.
kirkollisesti 4 hiippakuntaan. e. e. k.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0834.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free