Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaakaopuu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1629
Kaakaopuu—Kaakeli
1680
’icEnoi
KAAKAON
VILJELYSMAAT. I T |Ö "TT]
ku LOTUS MAAT . K ULUJUS YLIUKG HENKEÄ j
" I alLe/kohti vuodessa
saarilla ja viimeaikoina myös Länsi-Afrikassa.
K.-puu kasvaa 13 m:n korkuiseksi, sillä on
kiiltävät, tummanvihreät, soikeat, alati-vihreät lehdet
ja pienet, vaaleanpunaiset tai kellahtavat kukat,
jotka vähäisinä kimppuina puhkeavat suorastaan
varren tai haarojen kylkeen. Hedelmä on kypsänä
keltainen tai punertava, n. 10-20 cm:n
pituinen, pitkittäisuurteinen, kurkunnäköinen
marja-hedelmä, joka riippuu puun rungossa. Se on
5-lokeroinen, jokaisessa lokerossa n. 12 joks.
pavunmuotoista, tuoreena kellertävää, kuivana
ruskeata, n. 16-17 mm:n pituista, 10-15 mm:n
levyistä siementä. Näiden pääosan muodostavat
alkion paksut, poimukkaat sirkkalehdet.
Valkuainen puuttuu. Tuoreitten siementen kem.
kokoonpano on joks. seuraava: vettä 5,8 %, teobromiinia
l,i%, rasvaa (ks. Kaakaovoi) 46,s %,
typen-pitoisia aineita 10,5 %, tärkkelystä 8,9 %,
typet-tömiä ekstraktiaineita 12,4 %, puuainetta 10,s %,
tuhkaa 4,4 %.
K.-puu vaatii viihtyäkseen sangen korkeata
kosteutta, 24-28° keskimääräistä lämpötilaa,
suojaa tuulia vastaan, jonka vuoksi sen turvaksi
istutetaan banaaneja tai dadap-puita (Erythrina
indica). Kantaa hedelmiä 12:nnesta 30:nteen
ikävuoteensa; hedelmät kypsyvät pitkin vuotta, ja
niiden korjuu tapahtuu sitä mukaa. Kypsät
hedelmät pannaan muutamaksi päiväksi kasoihin
katoksen alle, jolloin siementen käyminen alkaa.
Senjälkeen särjetään niiden kuori, ja siemenet
irroitetaan. Hedelmäkuoria voidaan suuren
fos-forihapon- ja kalkinpitoisuutensa vuoksi käyttää
lannoitukseksi ja imelästä hedelmämallosta
voidaan valmistaa hilloa, likööriä ja etikkaa.
Alkuperäisin menettelytapa on ainoastaan kuivattaa
siemenet ja sen jälkeen lähettää ne kauppaan.
Ne saavat kuitenkin tällöin kitkerän,
vastenmielisen maun, ja kelpaavat vain rasvasta
vapautetun k:n valmistukseen. Kehittyneemmissä oloissa
siemenet vuorostaan kasataan ja saatetaan
toistamiseen 3-10 päiväksi käymään, jolloin ne
saavat miellyttävän, vähän imelän ja öljyisen maun,
jonka jälkeen ne säilyäkseen kuivatetaan.
Seuraavassa käsittelyssä ne paahdetaan ja
jauhetaan; 40-50° :ssa sulaa k.-rasva ja jauhot
tah-maantuvat sitkeäksi taikinaksi, mikä puristetaan
laatoiksi (n. s. k.-massaksi). Suklaata valmistet-
taessa lisätään jauhettaessa sokeria, vaniljaa,
kanelia y. m. ryytejä, väliin myös rasvaa.
K.-pulveriksi aijotusta massasta puserretaan 1I2 tai 2/s
rasvasta pois ja puserruskakut jauhetaan. —
Tärkeimmät k:n tuotantomaat 1909 olivat: Brasilia
(33,818 tonnia), Ecuador (31,564 t.), San Thomé
(30,261 t.), Trinidad (23,390 t.),
Britt.-Länsi-Afrikka (22.473 t.), Venezuela (16,848 t.), San
Domingo (14,818 t.), muut alle 6,000 t.; koko
maailman tuotanto 205,242 tonnia (1903 se oli
126,442 t.). Suurimmat k:n kuluttajat olivat
1909 Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat 53,379
tonnia, Saksa 40,725 t., Englanti 24,264 t., Ranska
23,254 t., Alankomaat 19,387 t., Sveitsi 6,684 t.,
Espanja 5,980 t., Belgia 5,010 t.; maailman
kulutus 1909 194,871 t. Tuonti Suomeen 1909 oli
128,450 kg papuja ja kuoria sekä suklaata,
arvoltaan 363,556 mk, 0,<u kg henkeä kohti.
Vastaavat luvut 10 vuotta aikaisemmin: 51,229 kg,
157,981 mk, 0,oi9 kg. — K:n käyttämisen
tunsivat meksikkolaiset jo espanjalaisten tullessa
heidän maahansa, 1500-luvun alussa on juoma
käytännössä Euroopassa, 1700-luvun alkupuolella
pohjoismaissa. Nykyään ovat Alankomaat ja
Englanti tärkeimmät k.-teollisuusmaat. Suomessa
oli 1908 3 kaakao- ja suklaatehdasta, niiden
ilmoitettu tuotantoarvo 3,055,800 mk, työväestö
578 henkeä. J. A. TV. & E. E. K.
Kaakaopuu ks. Kaakao.
Kaakaovoi, k a a k a o-ö 1 j y (Suom.
farmakopeassa oleum cacao), kaakaopavuista 70-80° :ssa
puserrettu rasva. Tuoreena kellertävää,
vanhempana puhtaan valkoista, maku miellyttävän
mieto, haisee heikosti kaakaolle, kestää kauan
eltaantumatta. On jotenkin kovaa, sulamisp.
32-35°, om. p. 15°:ssa 0,964-0,975. Käytetään
kosmeettisiin aineisiin, vähemmän saippuateollisuudessa,
lääketieteessä suppositoreiksi (ks. t.).
J. A. W.
Kaakeli, savesta polttamalla valmistettu joko
sileä tahi koristepintainen, valkealla tahi
värillisellä lasituksella päällystetty laatta.
Kaakeleita käytetään kaakeliuunien, keittiöhellojen ja
muuratun seinäpinnan päällystämiseen, etenkin
missä terveydelliset näkökohdat vaativat erityistä
puhtautta: kylpyhuoneissa, käymälöissä,
julkisten rakennusten odotushuoneissa, joskus uiko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
