- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1681-1682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1681

Kaarne—Kaas

1682

micus typographus) on yleisimpiä ja
vahingol-lisimpia. Elää havupuissa, etenkin kuusessa.
„Pikakirjoittaja" (T. stenographus) on
suurin. Elää männyssä. Eylurgus piniperda elää
toukkana sekä kuolleiden että nuorten elävien
mäntyjen kaarnan alla. Täysimuotoinen eläin
kaivaa käytävän puun latvaan, rungon
keskustaan saakka ja alkaa sitten kohota ylös puuta
myöten. Tuulessa latva taittuu usein reiän
kohdalta. Anisandrus dispar elää lehtipuissa ja
esiintyy joskus omenapuissa kaivaen pitkittäisiä
käytäviä keskelle oksaa. U. S-s.

Kaarne ks. Korppi.

Kaarnesaari, pieni saari Sortavalan
saaristossa, jonka rannassa on luonnonkauneudestaan
tunnettu jyrkkä- ja korkeaseinäinen
kallionhal-keama. ’ K. E. E.

Kaarosta ks. Oranienbaum.

Kaarti (ransk. ja ruots. garde), vahti,
hallitsijan henkivartio; sittemmin armeian
valiojoukkojen osasto, joka majoitettiin ruhtinaan
asunnon läheisyyteen hänen turvakseen. Jo
Aleksanteri Suurella oli kaarti, johon kuului
kaksi luokkaa. Alemman luokan muodostivat
aseenkantajat, joiden huolena oli hallitsijan
asunnon tai teltan vartioiminen. Ylemmän
luokan muodostivat hallitsijan metsästys- ja
pöytä-toverit, joista samalla kehitettiin sotapäälliköitä.
Kserkseen kaartiin kuului Herodotoksen
tiedonannon mukaan 12,000 ratsumiestä ja 10,000
jalkamiestä. Roomalaisilla oli pretoriaanein
kaarti, joka oli jaettu 9 kohorttiin. Myöhemmin
mainitaan skottilaiset kaartit, s. o. ne
palkkajoukot, joita Ranskan kuninkaat Ludvik
XI, Frans I, Ludvik XIV y. m. ylläpitivät
lähimpänä henkivartiostonaan; samanlaisia olivat myös
sveitsiläiskaartit. Ludvik XIV:llä oli
lisäksi kotikaartia 4 komppaniaa, joista yhden
muodostivat n. s. musketöörit. Fredrik
Wilhelm I:n potsdamilaiskaarti oli
kuuluisa miesten tavattomasta pituudesta.
Napoleonin aikana oli vanha kaarti
(aikaisemmin asetetut 3 krenatöörirykmenttiä ja 2
jää-kärirykmenttiä) sekä nuori kaarti,
järjestetty 1812 (15 rykmenttiä). Nuoren kaartin
parhaat soturit saivat kunnian täyttää vanhan
kaartin aukot. Napoleon III muodosti kaikki
kaartijoukot yhdeksi kaartikunnaksi, joka
kuitenkin 1871 lakkasi. — Saksassa ja Venäjällä
on vielä kaartijoukkoja (ks. Venäjä).
Englannissa on ainoastaan yksityisiä
kaartin-rykmenttejä. Itävalta-Unkarissa ei ole
varsinaisia kaartinjoukkoja, mutta siellä on säilytetty
muutamia pienehköjä kaartinosastoja, joiden
tehtävänä on palvella hovissa, kuten
arsieerihenki-vartioväki, unkarilainen henkivartioväki,
henki-drabantit j. n. e. — Kaartien joukossa
voidaan vielä mainita kansalliskaartit, esim.
Ranskan kansalliskaarti v:lta 1789, porvari
s-kaartit y. m., jotka kuitenkin ovat
ulkopuolella varsinaisen harjoitetun sotaväen, vrt. K a a
r-t i n p a t a 1 j o o n a. M. v. E.

Kaartilainen (ks. Kaarti), sotilas, joka
palvelee henkivartioväen joukoissa, kaartissa.

Kaartinpataljoona. Kaartinpataljoonan
nimellä tarkoitetaan Suomessa tavallisesti ainoata
suomalaista kaartijoukkoa, joka on ollut
olemassa, s. o. Henkivartioväen 3:tta Suomen
tarkk’ampujapataljonaa, joka kuului Kaartin

tarkk’ampujaprikaatiin, missä paitsi sitä oli
3 venäläistä kaartin tarkk’ampujapataljoonaa.
Keisari Aleksanteri I allekirjoitti syyskuun 18 p.
1812 käskykirjeen, jonka mukaan Suomessa, joka
vista 1809 alkaen oli ollut vapautettu
ylläpitämästä sotaväkeä, oli perustettava
kolmirykment-tinen nostoväki. V. 1817 lähetettiin äsken
muodostetun 3innen rykmentin Iistä pataljoonasta
150-miehinen komennus Luolajan kentälle
lähelle Hämeenlinnaa tarkoituksella muodostaa
harjoituskomennuskunta Suomen
sotaväkeä varten. Seur. v. muodostettiin tästä
ko-inennuskunnasta Helsingin
opetuspatal-j o o n a, joka kuitenkin vasta 1842 muutti
asuntonsa Helsinkiin äsken rakennettuihin uusiin
kasarmeihinsa. V. 1827 pataljoona sai nimen
Suomen opetustark k’a
mpujapatal-j o o n a ja sen miesluku lisättiin 300 ista 500 :aan.
V. 1829 heinäkuun 27 p. tarkasti pataljoonaa
keisari Nikolai I, joka erityisen suosion
merkiksi kohotti sen nuoren kaartin
arvoluokkaan ja antoi sille nimen
Henkivartioväen Suomen tark k’a
mpujapatal-j o o n a. V. 1831 lähetettiin pataljoona
sotatanterelle ottamaan osaa Puolan kapinan
kukistamiseen. Pataljoona otti m. m. osaa Varsovan
valloitukseen; koleraan kuoli paljon väkeä. V.
1831 pataljoona sai Pyhän Yrjön ritarikunnan
lipun ja palasi Helsinkiin huhtikuussa 1832.
V. 1845 nimitettiin H. K. K. Aleksanteri
Aleksandrovitj pataljoonan päälliköksi ja
kirjoitettiin lieen komppaniaan, joka sai nimen Hänen
Korkeutensa komppania. V. 1848 kirjoitettiin
perintöruhtinas, suuriruhtinas Aleksanteri
Nikolajevitj — sittemmin keisari Aleksanteri II
pataljoonan kirjoihin. V. 1849 pataljoona taas
oli sotaretkellä sekä viipyi 3 viikkoa
Brest-Litovskin linnoituksessa, missä punatauti kovin
vaivasi miehistöä. Syyskuussa 1854 pataljoona
sai taas käskyn marssia valtakunnan länsirajalle
ja asetettiin talvimajoihin Räkiäkin
kauppalaan Kovnon kuvernementtiin, jossa lavantauti
tappoi suuren osan miehistöstä. Vv. 1854-56
lavantautiin kuolleiden luku nousi 636:een
mieheen. V. 1877 pataljoona otti osaa Turkin sotaan.
Lokakuun 2 p. se kulki Tonavan yli ja otti
lokakuun 24 p. osaa ryntäykseen Gorni Dubniakia
vastaan, jossa tappelussa haavoittui 5 upseeria
ja 87 tarkk’ampujaa sekä kuoli 24
tarkk’ampu-jaa. Joulukuun 28 p. alkoi marssi Balkanin
vuorten yli. Rauhan synnyttyä pataljoona palasi
takaisin Pietariin 7 p. toukokuuta 1878 ja
tarkastettiin samana päivänä, sekä kohotettiin nyt
vanhan kaartin arvoon. Tähän saakka
pataljoonan miespuute oli tullut täytetyksi
värväyksellä. Vista 1881 muodostettiin pataljoona,
niinkuin äsken muodostetut Suomen pataljoonat,
vin 1879 asevelvollisuuslain mukaan ja
täydennettiin sen jälkeen asevelvollisilla. Kun Suomen
sotaväki 1901 lakkautettiin, jäi kaartinpataljoona
olemaan, kunnes se myös kenraalikuvernööri
Obo-lenskijn aloitteesta lakkautettiin 1905. [G. A.
Gripenberg, „Lifgardets tredje Finska
skarpskytte-bataljon 1812-1905".] M. v. ff.

Kaas fkösj, kahden tanskalaisen aatelissuvun,
Sparre-Kaasin ja Mur-Kaasin nimi.
Sparre-Kaasin sukua oli valtiomies Niels K.
(1534-94), joka opiskeltuaan ulkomailla, m. m.
Wit-tenbergissä, sai 1560 paikan kansliassa sekä johti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0897.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free