Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajaani ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5
Kajaani
Kajaanin kaupungin asemakaava.
jossa 5 koskea, niistä yksi kaksiosainen,
sisältyen kaikkiin yhteensä 40,800 hevosvoimaa;
koskista on ainoastaan yksi vuokrattu
tehdaslaitoksille.
Kaupungin rakennuksiin on
historiallisena muistomerkkinä luettava Kajaaninlinnan
häviön alaisessa tilassa olevat rauniot. Linna on
sijainnut pienellä saarella melkein Ämmäkosken
niskassa nuolen muotoon rakennettuna, kärki
virran vuota vasten, sivut tukevien muurien
suojaamina, päädyt pyöreillä torneilla varustettuina.
Linnasta on johtanut silta joen molemmille
rannoille. Raunioalan poikki menevä silta on
nykyisinkin kaupungin kaunistuksena.
Koivu- ja Ämmäkosken katkaisemaa ylä- ja
alavesien vene-(tervavene-)liikeyhteyttä
välittämässä ovat valtion rakentamat ja ylläpitämät
sulut mainittujen koskien kupeilla. Kaupungin
Ämmäkoski.
rannasta höyryalukset välittävät liikettä
Oulujärven rannoille.
Kaupungin varsinaisista rakennuksista
herättää huomiota ylävältä paikalta kohoava
siro-muotoinen, goottilaistyyliin suorakaidemuotoon
1895-96 puusta rakennettu kirkko (Jae.
Ahren-berg), jonka tieltä sai väistyä olemattomiin
1731-34 niinikään puusta rakennettu ristikirkko;
kaupungin ensimäisen — Pietari Brahen -— 1652
rakennuttaman kirkon oli vihollinen hävittänyt
1716. Raatihuone kaupungin torin reunassa
johtaa puheiden mukaan alkunsa Aleksanteri I:n
käynnistä Kajaanissa. Keisarin sanotaan
lahjoittaneen pohjarahan sanottua rakennusta varten.
Muita yleisiä rakennuksia on
kansakoulunopet-tajaseminaari (1904), yleinen sairaala (1910),
kaupungintalo, työväentalo, vaivaistalo, kihlakuunan
vankila. Yksityisistä taloista on mielenkiintoisin
Elias Lönnrotin asunnokseen rakennuttama upea
talo, jonka siimeisellä pihamaalla kasvaa lukuisa
määrä „Eljas-tohtorin" istuttamia tuuheita
koivuja: ollut edelleen ikäänkuin perinnäisesti,
lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta, seudun
piiriliiä-kärin omistama ja asuma. Suunnitelluista
puistoista on ainoastaan rantapuisto huollettu
vilpoiseksi virkistyspaikaksi. Noin kilometri
kaupungista jokivartta ylöspäin on metsikön
ympäröimä Hauhola niminen nurmikko, joka on
järjestetty puistoksi. Siellä on pieni ikkunaluukuilla
varustettu aitta, jossa Elias Lönnrotin sanotaan
kesän helteeltä etsineen vilpoista työpaikkaa,
sommitellen m. m. Kalevalaansa siellä. Aitassa on
vielä Lönnrot-muistoja kaksiosainen pöytä, jota
hän oli käyttänyt sekä työ- että
ruokailupöytiiii ään. Hauholaan menevän tien varrella on joen
rannassa ollut lähde, jonka kirkkaalla vedellä
å -Kjnaahou/u
b-Kjupunjirtifio
C -Raahhuonr
d -iVlrivko
f -YhtT,jt«UlU
t Vankila
J-Mihiuu
l^ulkuUihu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
