- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
603-604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

liCH

Kaupunginvaltuusto—Kaupunki

604

velvollisia virka- tai palvelusmiehiä.
Kaupunginvaltuusmiehet! tehtävästä voi kieltäytyä se, joka
asuu kaupungin ulkopuolella, joka 3 viimeistä
vuotta on ollut kaupunginvaltuusmiehenii tahi
juka 011 täyttänyt 60 vuotta. Muillakin
perusteilla saattaa vaatia vapautusta, mutta k.
ratkaisevat tällöin ilmoitetun esteen pätevyyden.
Päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea
muutosta kuvernööriltä. K. valitsevat joka vuosi
keskuudestaan yhden esimiehen ja varaesimiehen.

K. käyttävät kaupungin päätösvaltaa, paitsi
kun on päätettävä k:n lukumäärästä ja
vaalista. tilintutkijoista, takseeraus- ja
tarkastuslautakunnan jäsenien vaalista, kuinka suuri
määrä tuloista on pidettävä vastaavana yhtä
veroäyriä sekä muutamista muista asetuksessa
mainituista seikoista. Kysymyksen ollessa
kiinteän omaisuuden ostosta, myynnistä tai vaihdosta
paitsi mitä rakennustontteihin tulee, uudesta
yrityksestä. joka vaatii yleistä takseerausta tahi
lainan ottamisesta yhteisiin tarpeisiin 2 vuotta
pitemmäksi ajaksi, on k:n lukumäärä lisättävä
puolella i lisävaltuusmiehet). vrt. Kunta,
Maistraatti. JS. K-ja.

Kaupunginvaltuusto ks. K a u p u n g i n v a
1-t 11 u s m i e h e t.

Kaupunginvanhimmat. Alkuaan kaupungin
koko asujamisto otti osaa muutamiin
kaupunkikuntaa koskevien asioiden ratkaisemiseen. Monet
seikat vaikuttivat kuitenkin sen, että tämä
tehtävä siirtyi joillekuille sitä varten valituille
edustajille, joita 1600-luvun keskivaiheilla yleisesti
alettiin nimittää kaupunginvanhinrniksi. Ei ole
täydelleen selvää, missä suhteessa raati (myös
maistraatti) ja k., joita tavallisesti oli 48, olivat
toisiinsa. Nimenomaisia lainmäiiräyksiä tästä
ei ole ollut. 19:nnen vuosis. alussa käytäntö oli
sellainen, että varsinainen päätösvalta oli
maistraatilla, mutta k. saivat valittaa päätöksestä, jos
olivat siilien tyytymättömiä. Ainoastaan kun oli
kysymys kaupungin omaisuudesta ja tuloista,
vaadittiin k:n hyväksyminen. Kaupunkien
kunnallishallintoa koskeva Keisarillinen asetus 8
p:Itä jouluk. 1873 lakkautti tämän
edustuslaitoksen. E. K-ja.

Kaupunginviskaali, yleinen syyttäjä
kaupungissa. Hän on välittömästi ainoastaan
prokuraattorin alainen. K:n määrää toimeensa
prokuraattori, sittenkuin maistraatti ja
kuvernööri ovat antaneet lausuntonsa hakijasta.

E. K-ja.

Kaupunginvouti, ulosottomies kaupungissa,
jonka tehtävät tällaisena on järjestetty
Ulosottolain kautta 3 p:ltä jouluk. 1895. Yleensä
jokaisessa kaupungissa on k., ja suurempiin
kaupunkeihin voidaan tarvittaessa asettaa useampiakin.
Kaupunkikunnan virkamiehenä k. on
maistraatin alainen, joka myös asettaa hänet virkaansa.

E. K-ja.

Kaupunki (mskand. kaupungr, kaupangr: <
kaup = ..kauppa"), hallinnollisessa ja
tavallisesti myöskin oikeudellisessa suhteessa
maaseudusta erotettu alue, jossa asuu jotenkin lukuisa
väestö ahtaiden rajojen sisäpuolella. Tilastossa
luetaan usein, ransk. esikuvan mukaan, k:eiksi
sellaiset paikat, joissa on vähintään 2,000
asukasta. W. Sombartin mukaan k. on
taloudelliselta kannalta katsoen paikka, jonka asuk- !
kaat ovat elatuksensa puolesta riippuvaisia vie- j

raasta maataloustyöstä. Taloudellisessa
merkityksessä eivät siis olisi k:eja sellaiset vanhan
ajan jättiläiskaupungit kuin Ninive ja Babylon
eivätkä myöskään sellaiset keskiajan ja uuden
ajan k:t. joissa suuri osa väestöä harjoittaa
maanviljelystä. Siihen nähden, millä tavalla
maatalouden ylijäämätuotto saadaan valumaan
k:ei-hin, nämä voidaan jakaa seuraaviin
päätyvppei-hin: 1) kauppa- ja 1 i i k e n n e k a u p u 11 k i.
jossa väestön toimeentulo pääasiallisesti perustuu
kaupan, kuljetuksen j. n. e. tuottamaan voittoon:
2) teollisuuskaupunki, jossa asukkaat
etupäässä teollisuustuotteilla vaihtavat itselleen
maantuotteita: 3) puhdas kulutuskau
punk i, jossa väestön toimeentulo riippuu siitä,
että k. on esim. hovin virkamiesten, sotilasten,
eläkkeennauttijain ja koroillaaneläjäin asuin
paikka; 4) suurkaupunki, jonka
olemassaolo perustuu siihen, että se on samalla kertaa
kauppa- ja teollisuuskaupunki, suurten
luottolaitosten pesäpaikka ja kulutuskaupunki. —
Asukasluvun suuruuden mukaan on Saksassa
tapana jakaa k:t seuraaviin ryhmiin:
maalaiskaupungit (2,000-5.000’ asuk.),
pikkukaupungit (5.000-20,000),
keskikokoiset kaupungit (20,000-100.000),
suurkaupungit (100,000-1 miljoona),
maailman-(miljoona-) kaupungit (enemmän kuin
1 milj.). — Niistä seikoista, jotka ovat
vaikuttaneet k:ien syntymiseen joko itsestänsä tai
tahallisen perustamisen kautta, mainittakoon:
jonkun paikan sopivaisuus kaupan tai teollisuuden
harjoittamiselle, se seikka, että paikka on tullut
hovin, hallinnon, ylimystön tyyssijaksi, tai
paikan linnoittaminen.

K:eja tai kaupungintapaisia oli jo olemassa
itämaiden vanhoissa sivistysmaissa:
Egyptissä, Babyloniassa, Assyriassa, Foinikiassa,
Persiassa, Kiinassa j. n. e. Kreikassa k:t
enimmäkseen olivat itsenäisiä valtioita
(kaupunkivaltioita), ja semmoisina valtio- ja sivistyselämän
keskuspaikkoja. Myöskin Italiassa oli
alkuansa paljon valtiollisessa suhteessa itsenäisiä
k:eja, ja senkin jälkeen kuin ne oli yhdistetty
Rooman valtakuntaan, ne säilyivät erityisinä
itsehallinnolla varustettuina kuntina. Rooman
valtakunnassa tavataan k:eja kaikissa
valtakunnan osissa. Kreikkalais-roomalainen kulttuuri
oli kaupunkikulttuuria, ja kreikkalaisten ja
roomalaisten k: ien joukossa oli todellisia
suurkaupunkeja: Ateenassa lasketaan sen
kukoistusaikana (5:nnellä vuosis. e. Kr.) olleen n.
satatuhatta asukasta, keisariajan Roomassa n. 2
miljoonaa. Länsi-Rooman valtakunnan kukistuttua
sen alueella olevat kaupungit rappeutuivat tai
hävisivät kokonaan, sillä germaanilaiset kansat
vieroivat aluksi kaupunkielämää. Ne k:t, jotka
säilyivät, sulautuivat hallinnollisessa ja
oikeudellisessa suhteessa ympärilläolevaan maaseutuun,
ja niiden asukkaat harjoittivat pääasiassa
maanviljelystä. Ainoastaan Italiassa ja Espanjassa
k:eilla edelleenkin oli suurempi merkitys.
Vähitellen ja ainakin jo ll:nnellä vuosis. nämä
vanhat k:t jälleen alkoivat elpyä, samalla kuin
uusia k:eja syntyi joko itsestään tai kuningasten
ja lääniherrain perustamina vanhoihin
kauppapaikkoihin tai luostarien ja linnain ympärille.
Uudet k:t oli alun pitäen aiottu etupäässä
kaupan keskuksiksi, ja samaan suuntaan alkoi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0328.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free