- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
609-610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaupunkien hypoteekkikassa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

<>09

K:ien suurenmoisesta kasvamisesta on ollut
seurauksena, että kaupunkihallinnon toimiala ja
tehtävät ovat suunnattomasti laajentuneet. —
K:ien rakennuspolitiikalle tuottaa
tärkeitä tehtäviä varsinkin k:ien laajentaminen
entisen rakennusalan ulkopuolelle, uusien
kaupunginosien ja katuverkkojen avaaminen,
tontti-keinottelu y. m. Viimemainitun ehkäisemiseksi
on ehdotettu, että k:t ajoissa hankkisivat
itselleen sopivia ja riittäviä maa-aloja k:ien
ympäristöstä, tonttiarvo- ja arvonuousuveroa y. m.
Erittäin tärkeitä ovat myöskin kysymykset
vedenhankinnan, kanavoimisen ja lokaviemärien
järjestämisestä. Tässä kohden aikaansaatujen
parannusten ansioksi on luettava kuolevaisuuden
väheneminen k:eissa. varsinkin suurkaupungeissa.
Yhä edelleen on kuitenkin kaupunkioloissa
f.pä-kohtia, joista väestölle, varsinkin alemmille
kansankerroksille, johtuu terveydellisiä ja siveellisiä
vaaroja. Tällainen epäkohta on varsinkin
vuokrien kalleudesta johtuva pienten asuntojen
liika-asutus. Huokeiden ja terveellisten asuntojen
hankkiminen työväestölle on sen vuoksi k:ien
yhteiskunnallisen politiikan tärkeimpiä
tehtäviä. Tälle alalle kuuluu vielä työväen,
varsinkin k:ien oman työväen aseman
parantaminen muissakin suhteissa, kunnallinen työnvälitys,
huolenpito työttömistä (hätäaputyöt),
vaivaishoidon järjestäminen, sairaalain ja parantolain
ylläpitäminen y. m. K:t pitävät myöskin yhä
laajenevassa mitassa yllä kaikenlaisia
sivistyslaitoksia, kouluja, kirjastoja, lukusaleja y. m.,
asettavat koululääkärejä, panevat toimeen
kesäsiirto-Ioita y. m. Suurenmoisesti ovat
kaupunkihallinnon tehtävät kasvaneet varsinkin sitten kuin
k:t ovat alkaneet ottaa omaan hoitoonsa
sellaisia suuria laitoksia kuin vesijohto-, kaasu- ja
sähkölaitoksia sekä raitioteitä (ks. K u n n a
1-lissosialismi).

Suomen k:eista ks. Suomen kaupungit,
Kunnallishallinto ja Kunta.

Maailman suurimmat k:t ovat tätä nykyä:

Lontoo ................. . 4,S72,702 as. (1910)
(Lontoo ympäristöineen . . . . 7,537,196 „ 1910)
New York .............. . . 4.766.SS3 (1910)
Pariisi ................ .. 2,846,986 ,, (1911)
Tokio .................. .. 2,1S6,079 , (1909)
Chicago ................ . . 2.185,283 »i (1910)
Berliini ................ .. 2.070.695 ,, (1910)
»» (1910)
Philadelphia ............ . . 1.549.008 „ (1910)
Moskova ............... . . 1.459,S00 (1910)
j» (1909)
Buenos Aires .......... . . 1,272,124 H (1910)
Osaka .................. . . 1,226.647 »l (1909)
Kalkutta ............... . . 1.216.514 1) (1911)
Konstantinopoli ........ . . 1.200.000 „ (arv.)
Rio Janeiro ............ . . 1.000.000 „ (1909)
Bombay ......... 972,892 » (1911)
Budapest ......... . . 935,132 »» (1909)
Hampuri ......... . . 932.078 II (1910)
(Kanton ......... . . 900,000 II arv.)

[Liebenam, ,.Die Städteverwaltung im
römi-schen Reiche"; Hegel, „Geschichte der
Städtever-fassung von Italien"; Assmann, „Geschichte des
Mittelalters" III; Viollet, „Les communes
fran-gaises au moyen äge" (Mém. de l’aeadémie des
20. IV. Painettu 12k 12.

tili)

inscriptions et belles-lettres, 36), Babeau, „La
ville sous 1’ancien rfgime"; Taine, „Les origines
de la France contemporaine. Le régime
ir.o-derne", 1; Leroy-Beaulieu, „L’administration
lo-cale en France et en Angleterre"; Gross.
„Biblio-graphy of british municipal history"; Maitland,
,,To\vnship and borougli"; S. ja B. Webb, „English
local government"; Below, „Die Entstehung der
deutschen Stadtgemeinde"; sama, „Der Ursprung
der deutschen Stadtverfassung"; sama, „Das
äl-tere deutsche Städtewesen und Biirgertum";
Hegel, „Städte und Gilden der germanischen
Volker im Mittelalter"; sama, ,,Die Entstehung des
deutschen Städtewesens"; Reisner, „Die
Einwoh-nerzahl deutscher Städte in friihern
Jahrhun.Ier-ten"; Preuss, „Die Entwickelung des deutschen
Städtewesens"; Meier, ,.Die Reform der
Verwal-tungsorganisation unter Stein und nardenberg";
Lindemann, „Die deutsche Städteverwaltung";
Hildebrand, „Sveriges medeltid"; Odhner,
„Bi-drag tili svenska städernas och borgareständets
historia före 1633"; sama, „Bidrag tili svenska
stadsförfattningens historia".] J. F.

Kaupunkien liypoteekkikassa ks Pankki.

Kaupunki- ja maalaiskuntien
keskuslaina-kassa ks. Suomen kaupunki-ja
maalaiskuntien keskuslainakassa.

Kaupunkikoulu on nimitys alkeiskouluille,
joita varsinkin ristiretkien aikakautena kirkon
vastustuksesta huolimatta alettiin perustaa eri
maiden kaupunkeihin, 1400-luvulla Ruotsiin ja
Suomeenkin, porvariston lapsien opetusta varten.
Aikaisemmat olivat n. s. kirjoituskouluja,
joissa pojille opetettiin kirjoitusta, lukemista ja
laskentoa sekä niiden ohella uskontoa ja laulua.
Tärkeimmiksi tulivat latinakoulut, joissa
porvariston käytännöllisessä elämässä tarvittava
latinantaito saavutettiin. Opetusaineina olivat
lisäksi uskonto ja laskento sekä maantieto ja
historia kirjallisuusluvun yhteydessä. Opetuskielenä
oli äidinkieli, mitä on pidettävä tärkeänä
edistysaskeleena aikakauden koulunopetuksessa.
Opettajina oh pappeja ja munkkeja, mutta varsin
usein myös kuljeskelevia ylioppilaita, jopa
kaikenlaisia seikkailijoita. Johtajan, joka sai ottaa
itselleen apulaiset, valitsi kaupungin neuvoskunta.

0. M-e.

Kaupunkikunta ks. K a u p u n k i ja K u n t a.

Kaupunkilaisoikeus käsittää ne
oikeussäännökset, jotka koskevat kaupungille omituisia
oloja. vrt. Kaupunginlaki. — K. voi myös
tarkoittaa kaupunkilaistuomioistuinta. ks. K ä
m-n e r i n-o i k e u s, Raastuvanoikeus.

E. K-ja.

Kaupunkirata, suurissa kaupungeissa
liikenteen välittämiseksi rakennettu rautatie, jonka
päällysrakenne lepää erityisellä ratarungolla, joko
silloilla kadun yläpuolella, „k o r k o r a t a" (kuvat
1 ja 2) tahi kadunalaisissa tunneleissa, „m a a
n-alainen rata" (kuva 3), välittää sopiville
paikoille rakennettuine asemineen (kuvat 4 ja 3)
henkilö- ja osaksi tavaraliikennettä häiritsemättä
liikettä kaduilla. K:t ovat joko kaupungin
sisäisten osien ja etukaupunkien välisiä
liikenne-teitä tahi ovat yhteydessä ulkoisten pääratojen
kanssa, mikä yhteys ei ole osoittautunut
edulliseksi niiden erilaisten liikenteellisten ja
teknillisten ominaisuuksien ja tarkoitusperien takia,
jotka k:lle ja pääradalle nykyään edellytetään,

Kaupunkien hypoteekkikassa— Kaupunkirata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0331.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free