Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kavallusvakuutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«21
tiliin kaksi kuukautta ja enintään kolme vuotta
taikka kuritushuonetta korkeintaan kolme vuotta.
Jos virkamies kavaltaa rahaa tai muuta, mitä
hän virkansa puolesta on vastaan ottanut tai
hallussaan pitää, on häntä Rikoslain 40 luvun
7 §:n mukaan rangaistava vankeudella
korkeintaan kahdeksi vuodeksi sekä samalla pantava
viralta taikka erotettava viran toimittamisesta.
Jos kavalletun arvo on 1,000 markkaa suurempi,
taikka jos asianhaarat muuten ovat erittäin
raskauttavia, tuomitaan syyllinen viralta pantavaksi
ja maan palvelukseen kelpaamattomaksi sekä
kuritushuoneeseen korkeintaan neljäksi vuodeksi.
Jos hän kykenee heti korvaamaan, mitä on
kavaltanut. tahi antamaan siitä vakuuden, on hänet
vain pantava viralta tahi erotettava virau
toimittamisesta. Mutta jos hän, salatakseen
kavaltamisen, samalla on tehnyt väärennyksen
tilei-hinsä. on hänet tuomittava, vaikka hän
korvaakin kavaltamansa tahi antaa siitä vakuuden,
viralta pantavaksi ja maan palvelukseen
kelpaamattomaksi; minkä ohessa rikoksesta seuraa
kuritushuonetta vähintään kaksi ja enintään
kymmenen vuotta sekä kansalaisluottamuksen
menettäminen, jos rikos on sen arvoinen, vrt. Löytö,
Löytökalu; Pesä n kavallus. A. T.
Kavallusvakuutus ks. Takuu vakuutu s.
Kavantsaari. 1. Rälssitila (ruots.
Kavant-h o 1 m) Antrean pitäjässä, lähellä Kavantsaaren
rautatienasemaa, Viipurista Antreaan menevän
maantien varrella; 4,»» manttaalia, 3,650 ha.
Päärakennus, taitekattoinen, n. 200 v:n ikäinen.
Tilan osti veroista vapaaksi Maunu Niilonpoika
(Ahtisten sukua) 1556, se kuului sitten m. m.
Stubbe- (1650) .Taube-, ja Rehbinder-suvuille( 1680),
Uudenkaupungin rauhassa K. joutui Venäjän
puolelle rajaa ja annettiin 1726 Suvaloveille
perinnölliseksi lahjoitusmaaksi. Myöhempiä omistajia:
Olhin- ja Mannerheim-suvut sekä v:sta 1848
alkaen kuvernööri kenraali Aleksander Thesleff,
jonka suvun se vieläkin on. Kivilouhimo. —
2. Rautatienasema (IV:n luokan)
Karjalan radan varrella, Antrean pitäjässä, 23 km
Viipurista, 155 km Sortavalaan, lähellä
samannimistä rälssitilaa. L. Il-nen.
Kavassi (aral), qavtnis = jousimies),
poliisisoti-las 1. santarmi, joka Turkissa määrätään
ulkomaitten lähettilästen ja konsulien palvelukseen
ja suojaamiseen. K. T-t.
Kävelin [-<?-], Konstantin Dmitri
e-vits (1818-85), ven. oppinut, vanhaa
aatelissukua, harjoitti 1835-39 lakitieteellisiä opintoja
Moskovan yliopistossa ja tuli 1844 apulaiseksi
saman yliopiston lainopilliseen tiedekuntaan, mutta
oli 1848 pakotettu eroamaan ja toimi
virkamiehenä Pietarissa, kunnes 1857 kutsuttiin siviililain
professoriksi Pietarin yliopistoon ja toimi
vähän aikaa myöskin perintöruhtinas Nikolai
Aleksandrovitj lakitieteen-opettajana, mutta oli
1861 ylioppilasrauhattomuuksien takia yhdessä
Pypinin, Stasjulevitsin, Spasowiczin ja Utinin
kanssa pakotettu eroamaan virastaan. Sensijaan
hän kansanvalistusministeri Golovninin toimesta
1862 lähetettiin kahdeksi vuodeksi tutustumaan
Länsi-Euroopan yliopistojen järjestykseen. Osaksi
hänen tällä matkalla tekemiinsä huomioihin
perustui Venäjän yliopistoissa 1863 toimeenpantu
vapaamielinen uudistus. V. 1878 hän tuli
siviilioikeuden professoriksi uudestaan järjestettyyn
622
sotilas-lakitieteelliseen akatemiaan. K. on
VenS.-jän lahjakkaimpia tiedemiehiä ja on
erinomaisena sekä kirjoitetun että suullisen sanan
käyttäjänä vaikuttanut sytyttävästi ympäristöönsä.
Maaorjuuden lakkauttamiseen hän on vaikuttanut
sekä tietopuolisilla kirjoituksillaan että 1855
eräällä suoranaisella esityksellä, joka
käsikirjoituksena kulki kädestä käteen ja jossa sen ajan
hallitusmiehille kuulumattomana yltiöpäisyytenä
ehdotettiin että valtio ostaisi talonpojalle hänelle
tulevan maaosuuden yksityiseksi omaisuudeksi.
Omalla maatilallaan hän järjesti maaorjain
vapautuksen jo ennen vapautusjulistuksen
ilmestymistä. Suurin ja selvin piirtein hän on
osoittanut Venäjän sisäisen kehityksen kulkua ja
vetämällä Venäjän yhteiskunnallisen historian
ääriviivat viittonut tiet vastaiselle
historiantutkimukselle sellaisella kirjoituksella kuin ..Mietteitä
ja huomautuksia Venäjän historiasta" (ven. 1866).
Siviililain tutkijana hän oli ajastansa edellä
esittäen mielipiteitä, jotka ovat toteutetut
uusimmassa ulkomaalaisessa lainsäädännössä. Hänen
lainopillisista ja taloudellisista kirjoituksistaan
mainittakoon ..Perintöoikeuden historiallinen
kehitys Venäjällä" (ven. 1860), „Yhteisomistus"
(ven. 1876. saks. ..Der biirgerliche Gemeindebesitz
in Russland", 1877), ..Talonpoikaiskysymys" (ven.
1882). Kun Venäjällä taantumus 1860-luvun
puolivälissä pääsi vallalle, huomautti K. että
venäläiset tarvitsevat muutakin kuin hallinnollisia
i parannuksia, nim. yhteiskunnallisen sivistyksen
kohotusta. Hän tahtoi selittää kansalaisilleen
yksilön suhdetta yhteiskuntaan ja joutui näin
filosofian alalle; hän onkin Venäjän
huomatuim-pia ajattelijoita liittyen filosofisilta
mielipiteiltään likinnä Benekeen. Hänen filosofisista
kirjoituksistaan mainittakoon ..Sielutieteen
tehtävistä" (ven. 1872), „Sielutieteellinen kritiikki"
(ven. 1874-75), ..Etiikan tehtävät" (1885).
J. J. M.
Kawerau, Gustav (s. 1847), saks. teologi,
1886 prof. Kielin ja 1893 Breslaun yliopistossa,
v:sta 1907 ylikirkkoneuvoston jäsen Berliinissä.
On ottanut osaa Lutherin teosten
Weimar-painok-sen julkaisemiseen sekä kirjoittanut kolmannen,
uskonpuhdistusta koskevan osan Möllerin
teokseen: „Lehrbuch der Kirchengeschiehte"
..Refor-mation und Gegenreformation". E. K-a.
Kaverna ks. C a v e r n a.
Kavi („hieno kieli"), Jaavan vanha kirjakieli,
jolla on laaja kirjallisuus, melkein yksinomaan
käännöksiä sanskriitista. vrt. Jaavan kieli.
[W. v. Humboldt, „Cber die Kawispraehe" (3 os.
1836-40).]
Kaviaari (turkinkiel. havya’r), suolattu
kalan-mäti, varsinkin huson, sammen, sterletin y. m.
sampikalojen mustajyväinen mäti, jota
valmistetaan kaupaksi alisen Volgan ja Kaspian meren
luona, Donin, Dneprin, Bugin, Dnestrin, Elben
y. m. virtojen varsilla. Paras k. saadaan siten,
että tuoreen kalan mäti piestään vitsalla,
seulotaan, huuhdotaan ja suolataan heikosti hienolla
suolalla. Kuta kirkasjyväisempi k. on, sitä
parempi se on. Paras saadaan noin lokakuun
lopulla. Arvottomin, mutta kestävin on prässätty
k., joka sisältää paitsi mätijyviä paljo
munasarjojen kelmuja. Hyvä k. on herkkua, se on
helposti sulavaa ja sisältää enemmän
munan-valkuaisaineita, vähemmän rasvaa kuin kanan-
Kavallusvakuutus—Kaviaari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
