Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kecskemét ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«29
myöskin toimittamalla Sak. Topelius vanh:n
kuoltua painosta vainajan veljen kanssa
,,Van-hain runojen" V vihkon; samaa harrastustaan
K. istutti opiskelevaan nuorisoonkin,
yliopisto-opetuksessaan esittäen varsinkin „Kanteletta"
ja »Kalevalaa", huolimatta vaikeuksista, joita
silloisten kielellisten apuneuvojen
riittämättömyys itse luennoitsijallekin pyrki tuottamaan.
—Vielä enemmän kuin yliopisto-opetuksellaan ja
asetusten suomentamisella E. von Beckerin kanssa
lienee K. edistänyt kirjakielen uudistumista
silloiseksi mallikelpoisella suoinennosteoksella
»Kultala", joka 1834 ilmestyi Suom. kirj. seuran
»Toimitusten" sarjan aloittajana; tätä suosittua
kan-sankirjaa pidetään käännekohtana suorasanaisen
kirjakielen kehityksessä. — K:n keskeneräisiksi
jääneistä kirjallisista töistä tärkein oli uusi
suomen kielen sanakirja, jonka tekemisen K:n
aineskokoelmain perustuksella Suom. kirj. seura
1S38 uskoi E. Lönnrotille. [Laajemmin »Biograf.
nimikirja": »Virittäjä" (1897, sivv. 11-13, 18-23).]
E. A. T.
Kecskemét [kätskämët], kaupunki Unkarissa,
komitaatissa Pest-Pilis-Solt-Kis-Kun, n. s. K:n
pustalla, rautatien varrella 85 km kaakkoon
Budapestistä; 66,416 as. (arv. 1909),
unkarilaisia, osaksi room.-katolisia, osaksi
reformeerat-tuja. Harjoitetaan laajaa maanviljelystä (viljaa,
viiniä, hedelmiä, tupakkaa) ja karjanhoitoa
(sikoja), joiden tuotteisiin perustuu teollisuus
(kauppajauhomyllyjä, viina-, nahka-,
saippuatehtaita) ja vilkas kauppa; K:n karjamarkkinat
ovat Unkarin suurimpia. —- K:ssä on
lainopillinen akatemia, kaksi lukiota, ylempi reaalikoulu,
teatteri, pari luostaria. (E. E. K.)
Kediivi, Chediv 1. khedive (pers. tsidiv
- herra, hallitsija), alkuansa Persian kuninkaan
arvonimi; tätä nykyä (v:sta 1867 lähtien)
Egyptin varakuninkaan arvonimi.
Keeksi ks. Keksi.
Keeler [klhj, James Edward (1857-1900),
mier. astronomi. Opiskeli Euroopassa, vv. 1884-86
Allegheny-observatorin assistentti, vv. 1886-91
Lick-observatorin spektroskooppisten töitten
johtaja, vv. 1891-98 Pennsylvania-yliopiston
astrofysiikan professori ja Allegheny-observatorin
johtaja, vv. 1898-1900 Lick-observatorin johtaja.
K. on toiminut etupäässä
spektraaliastrono-mian alalla, tutkinut kiintotähtien,
kierto-tähtien, komeettien ja tähtisumujen spektrejä,
sekä valmistanut ja parantanut
spektraalianalyy-sin koneita. Julkaisussaan „A spectroscopic proof
of the meteoric constitution of Saturn’s rings"
(Astrophysical Journal 1895) K. todisti
spekt-Taalianalyysin avulla Saturnuksen renkaitten
olevan pienten, toisistaan erillään planeetin ympäri
kiertävien kiinteitten kappalten muodostamia.
Lick-observatorin johtajana K. antautui
yksinomaan tähtisumujen ja tähtiryhmien
valokuvaus-töihin. Tulokset tästii työstä ovat K:n kuoltua
julkaistussa klassillisessa teoksessa »Photographs
of nebulæ and clusters made with the Crossley
reflector" (1908). H. R.
Keeling-saaret [ki-] (Kookos-saaret),
saariryhmä Intian-meressä, (11° 49’-12° 13’ et. lev. ja
■96° 55’ it. pit.), kuuluu Englannin Straits
Settle-meuts-siirtomaalian, 23 korallisaarta, pinta-ala
22 km5, n. 600 as. (1904). Päätuotteita
kookospähkinät ja kopra. — Englantilainen Keeling löysi
630
1609 nämä silloin asumattomat saaret;
1820-luvulta niitä ruvettiin asuttamaan ja 1857
Englanti ne anasti.
Keewatin [kiuö’tinj, proterozooinen
muodos-tumaosasto Pohjois-Ameriikassa. ks.
Geologiset muodostumat. P. E.
Keewatin [l:luö’tin] (int., = »pohjoistuuli"),
territori Kanadassa, käsittää suunnattoman,
melkein asumattoman alueen Hudson-lahden länsi- ja
eteläpuolella 50° ja 70" välillä pohj. lev.;
pinta-ala 1,210,000 km2; 9,800 as.; (1901) athabaski-,
cree- ja algonkin-intiaaneja, harvoja valkoihoisia.
Rantaseutu on alavaa merenjättömaata, sisäosa
600 m korkeaa gneissiperustaista kumpujen ja
selänteitten peittämää ylätasankoa. Ilmasto
kylmä; Kööpenhaminan leveysasteella on v:n
keskilämpö —5,«° C, tammik:n —23,C,
heinä-k:n -)- 13,C. Rannikolla useita vuonoja
(Ran-ken inlet, Chesterfield inlet, Wager inlet). Jokia
(Iso Kalajoki, Dubawnt, Churchill Nelson, Hayes,
muutamat tärkeitä kulkuväyliä) ja järviä
runsaasti. Etelässä maa on laajojen havu- ja
lehtimetsäin peitossa, pohjoisempana puukasvullisuus
kituvaa (ks. Barien Grounds). Vilja
tuleentuu eteläisemmissä osissa, kauempana pohjoisessa
viljellään vihanneksia ja juureksia.
Taloudellisesti mainittavia tuotteita nahat ja turkikset,
joiden osto yhä edelleen on Hudson-Bay komppa
nian käsissä, vaikka monopoli onkin 1869 lakan
nut. — Liikeyhteys K:iin on sangen hankala,
Hudson-lahden eteläosia talvijäät peittävät aina
10:kin kuukautta. — Alue järjestettiin 1876:
varakuvernööri asuu Manitoban alueella
Winui-peg-kaupungissa. E. E. K.
Kefalalgia ks. C e f a 1 a 1 g i a.
Kefallenia ks. K e p h a 11 e n i a.
Kefalometri (kreik. kephalë = pää, ja metron
= mitta), ajiaf., kone, jolla pääkallon läpimitat
ja laajuus mitataan. — Kefalometri a, pää
kallonmittaus.
Kefalotomia ks. C e f a 1 o t r y p s i a.
Kef alotripsia ks. C e f a 1 o t r y p s i a.
Kefeus (Cepheus), tähtikuvio pohjoisella
taivaanpallopuoliskolla Kassiopeian ja Pienen
Karhun (Lapin Otavan) välillä, ei sisällä 3:tta
suuruusluokkaa suurempia tähtiä. Kaksoistähti 6
Cephei on erityisen kaksoistälitiluokan tyyppinä.
Tähti fJ. Cephei on taivaanpallopuoliskomme
punaisin tähti, William Herschel sanoi sitä
gra-naattitähdeksi, »the garnet star". 77. R.
Kefiiri (kefir; turkk.-tat.), n. s.
kefiirifer-mentin vaikutuksesta lehmänmaitoon syntynyt
alkoholin-, hiilihapon- ja maitohaponpitoinen
hapan maito, jota erittäinkin Kaukaasiassa pai
jon käytetään virkistävänä ja vahvistavana
terveys-juomana.
Kefisos ks. K e p h i s o s.
Kehdonjalaksenmuotoinen kuokka, arkeol..
suurehko, kumpaankin päähän teräksi suippeneva
kiviase, jonka toinen kylki on
suora, toinen mykevä. Esine
muistuttaa sivultapäin
kehdon-jalasta, ja siitä sen nimi. On myös tämän
muodon toisintoja, joiden toinen pää on suora, tylppä.
Viimemainittu on läheistä sukua
Keski-Euroo-passa kiviajan lopulla tavattaville n. s.
„Schuh-ieisten-kirveille". — Meidän maassamme tyyppi
on itäinen. [Ailio, »Steinzeit" I, 23.] A. M. T.
Kehilö ks. Painokehilö.
Kecskemét—Kehilö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
