Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kenttäsairaala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
731
Kenttätelefoni—Kenyon
732
veneet. Myöskin tuki- ja riippusiltoja sekä
ris-tikkosiltoja rakentavat uudenaikaisesti
järjestetyt insinöörijoukot edeltäpäin valmiiksi
tehdyistä osista, joita kenttärautatiellä kuljetetaan
paikalle ja nopeaan kyhätään kokoon
yksityiskohdittain määrätyn ohjelman mukaan. J. C-én.
Kenttätelefoni, sotajalalla olevan armeian
palveluksessa oleva siirrettävä telefonijolito.
Kenttätykki, kevyt valuteräksestä tehty tykki,
kaliberiltaan 7,s-10,s cm. kuljetetaan mukana
kenttätaistelussa. K:t yhdistetään kenttäpä
t-t e r e i k s i (ks. t.). vrt. Tykkiväki.
m. v. n.
Kenttätykkiväen brigadi, Venäjän
sotaväessä 6 kenttäpatterin muodostama kokonaisuus;
Saksassa armeiakunnan kaikki tykistörykmentit
yhdistetään k. b:ksi. vrt. Tykkiväki.
M. v. H.
Kenttävahti asetetaan kenttämajoituksessa n.
200 askelta rintaman eteen. K. asettaa
parivar-tiostoja ketjuun majoituspaikan ympärille.
Pari-vartiostojen vahtimiesten tulee tarkastaa,
etteivät sotamiehet ilman erityistä lupaa poistu
majoituspaikalta, ja estää joukkoon kuulumattomia
henkilöitä pääsemästä majoituspaikalle.
M. v. n.
Kenttävarustus, luonnollisten suojapaikkojen
puutteessa sotatanterella sotajoukon suojelukseksi
rakennettu varustus. Pienimpiä näistä, joilla on
Ampujakaivos polviasentoa varten, a pengermä (berma)
käsinojaa ja patruunain asettamista varten.
Ampujakaivos seisovalta ampnmista varten.
Ampujakaivos varaväkeä varten, a pengermä (berma).
b enslmäisen rivin banketti.
ainoastaan satunnainen merkitys ja jotka ovat
tarkoitetut suojaamaan tappelun aikana
erityisiä pienempiä joukko-osia, nimitetään a
m-pujakaivoksiksi ja
varaväkikai-v oksiksi. Jos k:illa taas on tarpeen
pitemmäksi ajaksi sodan kestäessä suojella suurempia
joukko-osia, rakennetaan tärkeihin paikkoihin,
kuten siltojen äärelle, valtateitten haaroihin
j. n. e. suurenpuoleisia varustuksia, joita
nimitetään kenttäli n noit uksiksi. Ne
rakennetaan sekä jalkaväen että tykkiväen
puolustettaviksi ja niiden rakentamiseen kuluu usein
monta viikkoakin. Jokaisessa k:ssa on valli ja
hauta. Kenttälinnoituksessa vallit ovat monta
vertaa paksummat ja korkeammat, ja haudat
samoin syvemmät kuin ampujakaivoksissa, jotka
luodaan ainoastaan sotamiesten pienillä lapioilla,
ja niiden rakentamiseen käytetään kuormaston
kuljettamia suurempia työaseita. .1/. v. II.
Kentucky
ta’kij, lyh. Ky. t. Kent., valtio
Yhdysvalloissa, Ohion eteläpuolella, lännessä
ulottuen Mississippiin asti; 105,145 km’; 2,289,905
as. (1910), 20 km::llä. Muukalaissyntyisiä [-ainoastaan 50,249 (1900), joista 6 Suomesta;
nee-kereitä 13,a — Läntisin osa kvartääri- ja
tertiäärikautista alavaa tasankoa, keskusta
200-400 m korkeaa kumpumaata, jonka kalkkikiveen
on muodostunut suurenmoisia luolia (Mammoth-,
Colossal-, Saltcave) ; täällä on myös laajoja,
karjanhoitoon erittäin sopivia preeria-aloja n. s.
Blue grass (Poa pratensis) regions. Itärajalla
ulottuvat Appalakkien Cumberland-vuorten
haa-rakkeet K:iin (900 m korkeat). Idässä,
samoinkuin länsirajalla, Indianan ja Illinoisin
kivi-hiilikerrokset ulottuvat K:n rajojen sisäpuolelle
(40,000 km3). — Ilmasto mantereinen,
kuu-mine kesineen (Louisville: heinäk:n keskilämpö
+25,S°C, tammikin + 1,2°C, v:n+13,j°C) , mutta
runsassateinen (1,142 mm); pyörremyrskyjä
usein. — Joet kulkuteinä tärkeitä: Ohio,
Tenes-see, Mississippi sekä K.-j o k i, 410 km pitkä,
kulkukelpoinen 225 km (siitä valtion nimi).
Kalkkikivi-alueella on painanteissa lukuisasti
suolanpitoisia rämeitä, saltlicks. — Pääelinkeino
maanviljelys; maissia korjattiin 1909 36,j milj.
hl, vehnää 2,77 milj. hl; hamppua, vähän
puuvillaa ja sorghumia viljellään myös. Tärkein
viljelyskasvi on tupakka, jonka sato 1909 oli 159
milj. kg, arvoltaan 192,5 milj. mk.
Menestyksellä harjoitetaan karjanhoitoa; K:n hevoset
(1910: 407,000) ovat kuuluisat; sam. v. oli 394,000
lypsylehmää, 605,000 muuta nautakarjaa, 1,060,000
lammasta, 989,000 sikaa, 207.000 muulia. —
Metsät laajoja, lehti- (tammi, pyökki, saksanpähkinä)
ja havupuita. — Vuorityö tuotti 1908 53 milj.
mk:n arvosta kivihiiltä, polttoöljyä (3,»s milj.
mk.), savea y. m., yhteensä arvo 83,6 milj. mk.
— Teollisuudessa työskenteli 1905: 50,794 miestä
3,734 laitoksessa; valmistusarvo 827,s milj. ink.,
josta 93,8 milj. mk. tuli myllyjen, 77,s milj. mk.
tupakkatehtaitten, 76,i milj. mk.
viinapolttimoi-den ja olutpanimojen, 75,8 milj. mk.
sahalaitosten osalle. — Rautateitä (1906) 5,522 km. —
Koulupakko; 493,935 oppilasta kansakouluissa;
valkoisten ja neekerien lapsilla on eri koulut. —
Toimeenpanovalta on (1850 v:n perustuslain
mukaan) 4 v:ksi valitulla kuvernöörillä,
lakiasäätävä 38-jäsenisellä senaatilla ja 100-miehisellä
edustajakamarilla. Kongressiin K. lähettää 2
senaattoria ja 11 edusmiestä. Pääkaupunki
vähäinen Frankfort. — Ensimäiset uutisasukkaat
asettuivat K.-joen varsille 1775; v:een 1786 K.
oli osana Virginiasta sekä otettiin 1792 valtiona
Yhdysvaltojen liittoon. Sisällissodassa K., jossa
oli paljon orjia, julistautui puolueettomaksi
joutuen kuitenkin sodan jalkoihin. E. E. K.
Kentän voimakkuus, voima, jolla
magneettinen, sähkö- tai elektromagneettinen kenttä
määrätyssä paikassa vaikuttaa magneetin napaan,
jonka voimakkuus on 1.
Kenyon [lcenjan], Frederic George (s.
1863), engl. filologi, v:sta 1889 palvellut British
Museumin käsikirjoitusosastolla, nykyisin museon
johtaja. K. on etupäässä papyrusten tutkija;
hänen on onnistunut löytää ennestään tunte-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
