- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
765-766

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ketjukuula ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

765

Ketjukuula— Ketkaselkä

766

hyvin pysyy koossa, ks. myös A n k k ti r
i-ketju. V. V-la.

Ketjukuula. heittokappale (projektiili), jonka
muodostaa kaksi ketjun yhdistlimää
kuulanpuoli-kasta. K:lla ammuttiin ennen suurista tykeistä,
tavallisesti merellä, laivoja vastaan. .1/. v. //.

Ketjulasku ks. V a i h t o 1 a s k u.

Ketjumurtoluku, jatkuva murtoluku, joka on

^ \
"„ +-T

muotoa:

«■> + — i

3 "I" ’ " * *

.Murtoluvut

«I

jat 6, 6.. . .. ovat = 1, niin k:a sanotaan yksi
n-kertaiseksi. Jos sitäpaitsi kokonainen osa
a, jätetään pois on yksinkertainen k. muotoa:
/

’ K. on ääretön, jos jäsenien

li, -1.... ovat k:n jäseniä. Jos näitten osoitta-



"’ + S + -



sarja jatkuu loppumattomiin, muuten
äärellinen. Jokainen ääretön k. on irratsionaaliluku.
Oletetaan nyt että o s a n i m i 11 ä j ii t f/, «., «.
ovat kokonaisia, positiivisia lukuja, jos
jäsenten sarja keskeytetään ja siten saadun äärellisen
k:n arvo lasketaan, saadaan k:n likiarvo.

Ensimäinen likiarvo -L on liian suuri, koska ni-

1

mittäjä on liian pieui. Toinen likiarvo „ 1

1

on taas liian pieni, koska «., ^

1

1 ja liki-

arvon nimittäjä siis on liian suuri. Kolmas
likiarvo taas on liian suuri j. n. e. l\:n likiarvot ovat
niinmuodoin vuoron perään suurempia ja
pienempiä kuin sen todellinen arvo. Edelliset
lähenevät yhä enemmän jälkimäistä, kuta useampia
jäseniä otetaan. Likiarvot ovat supistumattomia
murtolukuja. — Tavallisen murtoluvun voi
muuttaa äärelliseksi k:ksi. Esim:

157 1 1 1

18J

283
757

m

^ 157



1

151
126

1



1

1

1 +

1



31
126

Irratsionaaliseu neliöjuuren voi muuttaa äärettö

V 1 + 1 ,

mäksi k:ksi. Siten on — , 1

■ 2 +■■%■

K:ja sovelletaan lukuteoriassa, algebrassa ja
funktsioniteoriassa. V. S:n.

Ketjuompelus on eräs laji koruompelua. On.
mellaan nykyään sekä käsin että koneella.
Pistokset tässä muodostavat jatkuvan sarjan
ketjusil-muja kankaan pinnalle, jossa jokainen uusi silmä
lähtee edellisestä. Kankaan oikealla puolella
näkyy näissä siis kaksi polveilevaa lankariviä,
nurjalla puolen vain yksi melkein suora.
Ketjuompe-lun rivit voidaan tehdä niin tiheiksi. että ne peit
tävät koko pinnan. Tätä tapaa käytetään turkki

l 15



laisissa silkkiompeluissa. Jo keskiajalla
tunnettiin tämä, mutta käytettiin vain vähän ja
silloinkin sangen monimutkaisen vaivaloisesti.

E. .1. S.

Ketjupanssari ks. P a n s s a r i.

Ketjupumppu, nestemuotoisen aineen
nostolaite, jonka pääosat ovat päätön ketju a, johon
määrättyjen välimatkojen
päähän on kiinnitetty
pyöreitä liuskoja 1. levyjä;
ketjun yläpää käy akseliin
kiinnitetyn pyörän yli ja alipää
nesteessä; toisella puolella
ketju kulkee putkessa, jonka
läpimitta on yhtä iso tahi
vähän isompi kuin ketjuun
kiinnitettyjen liuskojen. l\:ua
voidaan käyttää kun
nosto-korkeus on korkeintaan 3 m:
ketjun nopeus noin 1 m/sek:
soveltuu etenkin sakean
nesteen, kuten tervan, lannan y.
m. nostamiseen. E. S n.

Ketjupyörä (peukalo
pyörä), hampailla
(peukaloilla) varustettu, akseliin
kiinnitetty pyörä, jonka yli

ketju kulkee ja jonka avulla liike siirretään
ketjusta akseliin tahi päinvastoin (kuv.). Ketjun
tulee tässä tapauksessa olla n. s. kalibreerattu ketju
(ks. t.). K:llä on se etu
tavalliseen telaan (ks. t.) verraten,
että pyörän säde R saadaan
paljoa pienemmäksi, voidaan
käyttää mielivaltaisen pitkää
ketjua, kun se juoksee pois
pyörän toiselta puolelta, sekä
että ketju aina käy k:stä
.samaan suuntaan ilman sivuttaista liikettä kuten
tavallisessa telassa. E. S-a.

Ketjupäätelmä, log., sarja päätelmiä, jotka
muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, siten että
toisen päätelmän päätöslause tulee toisen
premissiksi (perusteeksi) ja että kaikista syntyy yksi
lopullinen päätöslause niiden yhteisenä tuloksena,
(vrt. Päätelmä.) " A. Or.

Ketjuruoppaaja, maan kaivamiseen (varsinkin
veden alta) käytettävä konelaitos. jonka pääosia
ovat liikuteltava vahva varsi ja sen kummassakin
päässä ratas 1. tela, jonka ympäri kiertää kaksi
rinnakkain kulkevaa ketjua. Ketjuihin on
kiinnitetty ämpärimäisiä kauhoja 1. kouria. Ylemmän
rattaan akselista kannattaa vartta proomu taikka
muu teline ja sen kautta pannaan ketju
kiisi-taikka konevoimalla kiertämään. Varren alapää
lasketaan pohjaa vasten, jolloin ketjun mukana
kulkevat kauhat raapivat pohjaa, täyttyvät
maalla, kulkeutuvat ketjun mukana ylös, mutta
ylärattaan yli kulkiessaan joutuvat alassuin ja
kaatavat sisiillyksensä alla olevaan ränniin, jota
pitkin kaivettu muta valuu pois (vrt.
Ruoppaaja). J. C-en.

Ketjuviiva ks. K ö y s i k ä v r ä.

Ketjuäes ks. A e s.

Ketkaselkä (lordosis). selkärangan viallinen
taivutus taaksepäin, niin että lantion kohta jää
muusta selästä luonnottoman paljoa syvemmälle
eli kuopalleen, vrt. myöskin
Kieroselkäisyys.

Ketjupumppu.

Ketjupyörä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0409.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free