- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
915-916

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiltit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

915

cimbrica , niinkuin roomalaiset sitä nimittivät,
mutta siellä sattuneiden suurten vedentulvien
johdosta toisen vuosisadan lopulla e. Kr. lähti
liikkeelle hakemaan itsellensä etelämpänä uusia
asuinsijoja. V. 113 he samosivat Rooman
valtakunnan rajojen yli. ryöstivät 109-102 Galliassa,
jossa voittivat kolme heitä vastaan lähetettyä
room. sotajoukkoa, ja tunkeutuivat viimemain.
vuonna, yhdyttyänsä teutonien (ks. t.) kanssa,
pohjoiseen Italiaan, missä kuitenkin Marius 101
Vereellæn luona heidät perinpohjaisesti voitti.
[Matthias. ..Cber die Wohnsitze und den Namen
«ler Kimberu" (1904).] K. O.

Kiminge ks. Kiiminki.

Kiminki. 1. Ent. rautatehdas Karstulan
pitäjässä, Saarijärven reittiin kuuluvain Kyyjärven
ja Pääjärven välisessä virrassa olevan
Ruukin-1. Pitkäkosken (pituus 100 m, putouskorkeus 3.» m,
keskivedellä 264 hevosv.) äärellä. Tehtaanisäntä
G. A. Wasastjerna sai 1839 lupakirjan tänne
perustettavaa harkkohyttiä varten:
manufaktuuri-osaston perustamislupa annettiin 1854. K:n
harkkohytti oli viimeinen maassamme ja sekin
lakkautettiin 1898. Ruotsissa olivat viimeiset
tällaiset laitokset hävinneet jo sata v.
aikaisemmin. — 2. ks. Kiiminki. E. E. K.

Kimito ks. Kemiö.

Kimmahduslaukaus, laukaus, joka on
tähdätty niin alas. että luoti vasta ponnahdettuaan
maan- tai vedenpinnasta sattuu maaliin, ks.
R i k o s e 11 i. H. v. n.

Kimmerialaiset (kreik. kimme’rioi, lat.
Cim-merii), muinaisajan kansa, joka Homeroksen
Odysseiassa vielä on kokonaan tarunomainen,
asustaen kaukana lännessä Okeanoksen äärillä,
lähellä Manalaanmeno-paikkaa ja ikuisessa
hämärässä; siitä ..kimmerialainen pimeys".
Historialliset k. olivat paimenteleva ratsukansa, joka
alkuperäisiltä olinsijoiltaan Mustanmeren
pohjoisrannalla skvyttiläisten karkoittamana samosi
Vähään-Aasiaan, missä he 7:nnen vuosis: n
alussa e. Kr. tunkeutuivat Fryygiaan, tekivätpä
hyökkäyksen Assyriaakin vastaan, josta heidät
kuitenkin häädettiin. Puolivälissä 7:ttä vuosis.
e. Kr. k. tulvivat yli Lyydian, valtasivat
Sar-deen, hävittivät Magnesian ja piirittivät
Ephe-sosta. Vihdoin (n. 600 e. Kr.) heidät kuitenkin
karkoitettiin Lyydiasta, jonka jälkeen heitä ei
historiassa enää mainita. E. R-n.

Kimmo esiintyy kiven loitsun alkusäkeessä:
..Kivi Kimmon, Kammon poika", johon joskus
vielä lisätään ..Kimmahattaren tekemä".
Mainittu säe on kuitenkin alkuansa kuulunut: „Kivi
Kiljan, mannun poika"; Kilka (paholainen) on
ajateltu kiven isäksi ja maa emoksi. Mannun
on muuttunut m a m m o n ja sen mukaan K i
1-jan > Kimmon sekä sitten taas m a m m o n
> Kammon. Kimmo tai Kammo nimistä
kiven-haJtijaa ei niinmuodoin ollut olemassa. A". A".

Kimmoinen jälkivaikutus, se venytetyn,
taivutetun, kokoonpuristetun tai kierretyn
kappaleen ominaisuus, että kappaleessa jännittävän
voiman herettyä vaikuttamasta vielä jonkun ajan
kuluessa tapahtuu muodonmuutoksia, ennenkuin
lopullinen tasapaino on saavutettu. K. j.
johtuu pääasiallisesti kappaleen sisäisestä kitkasta.

V. S: n.

Kimmoisuus (ruots. elasticitet, saks.
Elastizi-tät, ransk. élastiritr. < kreik. eZ«’n = ajaa), kap-

916

päiten ominaisuus vastustaa osiensa keskinäisiä
siirtymisiä ulkonaisen voiman vaikutuksesta. Itse
vastustusvoimaa sanotaan myös k:ksi. K. on
veto-, paine-, taivutus- tai
kierto-kimmoisuutta sen mukaan, esiintyykö
kappaleessa muodonmuutoksia aiheuttava voima sitä
venyttämässä, kokoonpuristamassa, taivuttamassa
vai vääntämässä. Ainetta, jonka kaikki osat
ulkonaisen vaikutuksen loputtua palaavat
alkuperäiseen tasapainotilaansa, niin että kappale
saa täydelleen entisen muotonsa, sanotaan täy
sin kimmoiseksi. Tätä teoreettista määritelmää
tuskin mikään aine säntilleen täyttää pienien
voimainkaan vaikuttaessa, mutta esim. teräs,
norsunluu ja kautsu vastaavat määrätyillä
ehdoilla likipitäen määritelmän vaatimusta. Jos
kappaleen osien siirtymistä aikaansaava voima
on riittävän suuri, niin osat voiman herettyä
vaikuttamasta eivät enää palaakkaan takaisin
alkuperäisiin paikkoihinsa, vaan kappale on si
viluttamalla kimmoisuusrajansa saanut
pysyväisen muodonmuutoksen. Kun ei ole mitään
aivan jyrkkää rajaa, jolla pysyväinen muodon
muutos kappaleessa ensin on havaittavissa, on
sovittu, että esim. tankoa tai lankaa venytet
täessä pitkin niitten pituutta kimmoisuusraja
on se paino kilogrammoissa, joka aikaansaa
pysyväisen ’/iww, pidennyksen niitten pituudessa:
metrin pituisessa kappaleessa siis O.os mm piden
nyksen. K. voi olla täydellinen vain silloin, kun
kimmoisuusrajaa ei ole sivuutettu. Ulkopuolella
sitä k. on epätäydellinen ja yhä jatkettu muodon
muuttaminen päättyy lopulta äkkiä kappaleen
eheyden häviämiseen (ks. Lujuus). Engl.
Hooke on (1678) lausunut seuraavat kaksi k.
sääntöä: 1. ,,Muodonmuutos on verrannollinen
ulkonaiseen voimaan, toisin sanoen kimmoinen
vastavaikutus on verrannollinen muodonmuutok
seen." (Hooke sanoo: „Ut tensio sic vis.") Tämä
laki on oikea vain muutamiin aineisiin (esim.
teräkseen) nähden, mutta ei pidä paikkaansa
esim. valurautaan, valusinkkiin. nahkaan j. n. e.
nähden. 2. .,Muodonmuutos on yhtä suuri, mutta
vastaismerkkinen. kun voiman merkki muutetaan
s. o. kun venytyksen sijaan astuu puristus, kun
taivutus tai kierto suoritetaan vastaiseen suu:i
taan."

1. Venytys. Jos toisesta päästään kiinni
tetyn tangon tai langan toiseen päähän ripuste
taan niitä venyttävä paino P, saadaan venytys I
PL.

kaavasta l = k. — . jossa L on pituus, s läpi

leikkaus ja /.- k i m m o k e r t o i m e k s i (Elasti
zitätskoeffizient) sanottu vakinainen luku.
Venytys on siis suoraan verrannollinen tangon tai
langan pituuteen ja venyttävään voimaan sekä
kääntäen verrannollinen läpileikkaukseen.
Kaavasta näkee, että k = l. jos P = l, L = 1 ja s = l.
Kimmokertoin ilmoittaa niin ollen esim., kuinka
suurella osalla pituudestaan läpileikkaukseltaan
1 mm-: n vahvuinen tanko tai lanka venyy, jos
sitä 1 kg:n suuruinen paino venyttää. M. m.
on hopean kimmokertoin 0,ooon s. o. 1 m:n
pituinen hopealanka, jonka läpileikkaus 011 1 mm*,
venyy 0,ooon m = 0,n mm, kun venyttävä paino
on 1 kg. 2. 3, 4 . . . . kertaa pitempi samanlainen
lanka venyy 2, 3, 4.. . kertaa 0,u mm. Jos
läpileikkaus on 2. 3, 4 . . .. mm1, niin venytys on
vain */„ ’/., ’/<•••• kertaa O.n mm. Olkoon hopen-

Kiminge—Kimmoisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0490.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free