Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiuas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
104!)
telrniiin kirjoittajana. K:n parhaita
kertomuksia: historiallinen „Mnimu" (1890, „Eesti
kirja-meeste selts"in palkitsema) ja nuoruuden
muistoihin perustuva herttainen maalaiselämän
kuvaus „Veli Henn" (1901 „Postimehessä"). K:n
kertomusten etuja ja haittoja on niiden
välitön esitystapa ja sanomalehtipakinan tyyli.
Näytelmäkirjailijana K. kuuluu Viron
kehittymättömiin näytelmäkirjallisuuden eturivin miehiin.
Hänen monista kappaleistaan mainittakoon
an-siokkaimpina: »Punga-Mart ja Uba-Kaarel"
(1903), ..Tuulte pöörises" (1906. suom. »Tuulten
pyörteessä"), „Libahunt" (»Ihmissusi", 1911).
K:n kappaleet edustavat virolaisen draaman
kehitystä seuranäytelmäin asteelta taiteelliselle
tasolle. O. S.
Kiuas, sisäänlämpiävä kivistä ja savesta tehty
saunan ja pirtin uuni (jälkimäistä sanottu
uuniksikin), myöhemmin myös löylykivet. K. tehdään
joko kaventamalla, s. o. laakakivistä
tehdyille reisille asetetaan tulipesiln katteeksi
s i 1 m ä k i v e t, tai vaivaamalla 1.
salpaamalla, s. o. reisille kudotaan kiilamaisista
kivistä holvi 1. t u 1 i k e r t a. Suun yläpuolelle
asetetaan tavallisesti isohko o t s a k i v i.
Kylpy-kiukaassa ovat pääillimäisinä löyly- 1. kiuas-
kivet, mukulat, musat. — Pirtin kiukaat
tehtiin puuarkulle, lavalle, jonka alusta oli
tyyssija kanoille ja jonka etuosa, usein
pankoksi sanottu, toimi niin istuimena (väliinpä
isopankko makuu-) kuin keittopaikkanakin;
jälkimäinen oli matala kuoppa: liesi, hiillos,
jonka yllä pata riippui h aah loista (ks. t.).
Leivät paistettiin tulipesän pohjalla, arinalla.
Pesän suun yläpuolella ulkoni otsasta usein
1 i e s k a k i v i, joka esti liekkiä leimahtelemasta
kovin ylös. Karjalassa oli kiukaan peräseinän
puolinen sivu luvaslaudoilla verhottu.
Samalla puolella oli uunin alustan jatkona
istuin-ja makuupaikka k o 1 p i t s a, jonka kannen
kautta mentiin sillan-alukseen 1.
karsinaan; uunin yliisyrjää hiukan alempana oli
astuin- ja säilytyslauta, j a 1 k o 1 a u t a.
II. r. St.
Kiukainen (ruots. Kiukais). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Ulvilan kihlak.,
Euran-Kiukaisten-IIonkilahden nimismiesp.; kirkolle
Kiukaisten asemalta 1 km ja Panelian asemalta
6 km. Pinta-ala 169.7 km’, josta viljeltyä maata
5,064 ha (1901). Manttaalimäärä 30 */,„
talon-savuja 90, torpansavuja 184 ja muita savuja 39
(1907). 4,301 as. (1909); 775 ruokakuntaa, joista
maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 515 (1901).
1050
700 hevosta, 2,201 nautaa (1908). —
Kansakouluja 5 (1911). Kunnanlääkäri yhteinen Euran,
Köyliön ja Säkylän kuntien kanssa.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: 3 sahaa, 2
osuusmeijeriä ja 3 vesimyllyä. — K:n kunnan alue
on m. m. tunuettu erinomaisen runsainta
kivikauden löydöistä, senlisiiksi on K:n kunta (ynnä
Harjavalta ja osa Nakkilaa) Suomen rikkainta
pronssikaudenlöytö-aluetta. Huomattava 011 m. m.
suuri pronssikauden hautaraunio »Kaunismiiellä".
- 2. Seurakunta, Turun arkkihiippuk.,
Porin alarovastik.; perustettu Euran
emäseurakuntaan kappeliksi 1600-luvun lopulla
(..Panelian" nimellä); määrätty Sen. päät. "/, 1897
eroamaan omaksi khra-kunnaksi. Kirkko, puinen,
rak. 1761, suurennettu 1846 ja korjattu
perinpohjin 1901. [K. Killinen, »Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa" (Vet. soc.
bi-drag tili känned. om Finlands natur och folk.
N :o 33. 1880. sivv. 78-93); M. Kauppinen,
»Uotin-mäen kiviaseiden tehdaspaikka Kiukaisissa"
(albumi »Suomen saloilta" V, 1903).] — 3.
Rauta-tienasema Pei pohjan-Rauman rataosalla,
l’ei-polijan ja Panelian välillä, 34 km Raumalta ja
297 km Helsinkiin. L. Il-ncii.
Kiukaisten-Kauttuan rata. Rauman
kaupunki on päättänyt (1910) toiminimi A.
Ahlströmin avustuksella rakentaa normaali ra il eisen
rautatien Kiukaisten asemalta, Peipoh jan-1’auman
radan varrelta. Pyhäjärven rannalla Euran
pitäjässä oleville Kauttuan tehtaille. Rata on aiottu
14 km pitkäksi ja sen kustannusarvio lekee
449.000 mk., josta toiminimi Ahlström suorittaa
200.000 mk. Senlisiiksi hankkii Rauman
kaupunki, jonka omaksi rata tulee, liikkuvan
kaluston, joka tulee maksamaan n. 99,000 mk.
I\;ita-suunta tutkittiin jo kesällä 1907. Tie- ja
vesirakennusten ylihallitus on puoltanut
ratahanketta ja laatinut (1911) erityisen ehdotuksen
radan myönnytyspiiätökseksi; sen mukaan
olisivat m. m. työt alettavat viimeistään 2 vuoden
kuluessa myönnytyksen antamispäivästä lukien.
L. Il-nrn.
Kiukiang, jokisatamakaupunki Kiinassa,
Ki-angsin maakunnassa Jangtsekiangin oik.
rannalla, n. 20 km Pojang-järvestä; n. 36.000 as.
(1908). 8 km pitkän muurin ympäröimä.
Satama avattiin 1861 muukalaisille. V ienti, teetä
ja posliinituotteita, kulkee enimmäkseen Sanghain
kautta. K:n välitön kauppavaihto l,i»« milj.
mk. (1908). E. E. K.
Kiulonjärvi kansanrunossa (»Piispa Henrikin
surmavirressä") tarkoittaa Köyliönjiirveä.
Kiulukka ks. E p ä h e d e 1 m ä.
Kiurunkannus ks. Corydallis.
Kiurut ks. Leivoset.
Kiuruvesi on Kiuruveden reitin keskusjärvenä.
Tiima reitti kerää vesiä Kuopion ja Oulun
läänin eli Savon ja Pohjanmaan väliseltä rajalta
sekä laskee Porojiirveen ja yhtyy siis Iisalmen
reittiin. K:n pinta-ala on 29 km2,
rnnnnnympä-rys 50.« km, pituus 15 km ja leveys keskimäärin
pari km. K:stä on yhtäjaksoinen pääsy aina
merelle asti. K:n laskujoki, kaunis Kiurujoki,
on laivakululle sopiva ja hallituksen toimesta
kanavoitu. K:n suurin lisiijoki on
Jylängän-joki, joka tuo vettä Nälännönjärvestii ja
Os-maugista sekä salojen laajoista soista. K :n
ympäristö on hyvin viljeltyä, varakasta ja valis-
Kiuas —Kiuruvesi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
