- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1069-1070

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivijää ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

loat

Kivijää—Kivikirjoitus

1070

sesti kapea (leveimmiistä kohdasta u. 10 km) ja
1014 m syvä selkä; suurin syvyys 14,i m;
pinta-ala 178 km5, ympärys 242,8 km. K. on
syntynyt, kuten Päijänne, Näsijärvi ja osittain
Keitele (ks. n.) vajoamis- ja halkeama-altaisiin,
joihin maa jää on kasannut paljon moreeuisoraa.
ltannikko on paikoittain louhikkoa. Avara K.
on kaunis järvi, joka muodostaa luoteisinnnan
haaran suurta Viitasaaren reittiä. Pohjoispäähän
laskee suomaiden ja salojen kautta virtaava
Val-vattijoki. K:n pohjoisosa on hyvin kapea, niin
että maantie eräällä paikalla pääsee kulkemaan
~en poikki, ja täynnä saaria. Tähän laskee
joukko vähävetisiä lisävesiä. Keskeltä K.
laajenee; siitä se onkin niin avara, ettei silmä
pit-kittäis-suuntaan katsottaessa erota rantaa.
Etelästä tulee reitti Kalavastingin kulmalta, jossa
on monta pientä järveä. Kannonkosken kautta
tämä reitti laskee K:een. Siellä on kapea kannas,
josta maantie pääsee kiertämään järven
eteläpuolia. Järven eteläosassa, Lintuselässä. on
keskellä aavaa ulappaa kaunis Lintusaari, johon
tavallisesti kirkkomatkalaiset poikkeavat
levähtämään 2-4-peninkulmaisella venematkallaan. K:n
eteläpäästä vie Patmonkoski Patmojärveen.
Kivijärven kirkon pohjoispuolella on kaunis
Linnamäki, josta on ihana näköala kahden puolen,
K:n saarekkaille selille.

2. Järvi Viipurin läänissä, on vesistöjemme
kehityshistoriassa merkillinen järvi. Tiedetään
nimittäin. että Saimaa ennen muinoin, s. o.
luultavasti ennen kivikautta, n. s. litorina-kaudella,
on laskenut K:n kautta Kyminjoen laaksoon.
Vuoksea ja Imatraa ei ollut siihen aikaan. Maan
vähitellen kohotessa Saimaan länsiranta nousi
enemmän kuin sen itäranta, ja sen allas rupesi
kallistumaan kaakkoon päin. Vesi tulvi silloin
yli Saimaan äyrään ja Vuoksi Imatroineen
syntyi. Vanhaan uomaan. K:n ja Saimaan välillä,
olisi kanava helposti laitettavissa, ja semmoinen
yritys onkin useasti ollut puheenalaisena.
Nykyään siinä on tukkiriinni. joten voi uittaa
puita Saimaan vesistöstä Kymiin ja Kotkaan.
- K. on muodostunut jääkauden aikana. Se
«m selvästi Salpausselän salpaama järvi. Tämän
soraharjun huipulta on suurenmoinen näköala yli
sen juurella olevan järven. Eteläranta on
hiekkainen, muut rannat ovat hyvin
rikkipirstoutu-neet. Niemillä ja rannalla on joukoittain
suuria rapakivi-siirtolohkareita (ehkäpä järvi niistä
on saanut nimensä). Saaria on järvessä
suunnattoman paljon. — K:n korkeus yli
merenpinnan on 75,4 m; sen pinnan suuruus on 122
km3; vmpärvs on 139,s km.

J. E. R.

Kivijää, kiinteä jää, joka muutamin seuduin
Siperian ja Alaskan pohjoisimmissa osissa
peittää maata usean kymmenen metrin vahvuisena
kerroksena. Sen päällä ja sisällä on runsaasti
sora- ja hiekkakerroksia, ja näistä sekä jään
s ralla ja lumijiiällii täyttyneistä repeämistä
löydetään usein mammutin ja muiden jääkauden
aikuisten eläinten jäännöksiä. K:n
syntymis-tavasta on erilaisia mielipiteitä. Toiset pitävät
sitä jääkautisen maajiiän jäännöksenä, toiset
arvelevat sen syntyneen jääkaudella eteliistäpäin
juoksevien jokien tuomasta vedestä, joka jokien
suupuolella, kylmälle alueelle tultuaan jäätyi
pohjia myöten eikä kesällä sulanut, vaan kasvoi

Kivikin hautakivi.

vuosi vuodelta vahvemmaksi ja laajemmaksi.
Jälkimäinen oletus on todennäköisin. P. E.

Kivik ftsivik], kalastaja-asema Sk.1 nessa
Sim-rishamnin pohjoispuolella. Paikalla on kuuluisa
esihistoriallinen muistomerkki,
n. s. Kivikin hauta. Sen
muodostaa suunnaton, lähes 70 m
ympiirimitaltaan oleva
hiidenkiuas (ks. t.). Se on aikoja
sitten avattu, ja keskeltä on
paljastunut iso paasiarkku, 4.iiXO,«o
m. laaja, tehty sivuittain
ladotuista paasista. Näistä paasista,
joita on ollut 10, on vielä 6
jäljellä, ja ne ovat kaikki täynnä
pronssikauden luonnetta olevia,
aiheeltaan uskonnollisia
kalliopiirroksia. Ruotsalainen muinaistutkija Sven
Nilsson katsoi niitä foinikialaisten tekemiksi,
mutta tämä käsitys on todistettu vääräksi, vaikka
kuva-aiheissa epäilemättä on paljon itämaisia.
Hauta kuuluu kivi- ja pronssikauden
rajavai-heille. Sen suuruus on kivikaudella tavallinen,
mutta kuvat todistavat alkavaa metallikautta.

A. M. T.

Kivikala ks. Simput.

Kivikarhu 1. r u 1 I a v a n n u t.
yksinkertainen ja matala, tavallisesti puinen vaununkenä,
jossa pyörien asemesta on kaksi telaa. K:a
käytetään kivien kuljettelemiseen työpaikoilla ja
työnnetään sitä eteenpäin lankkutietä pitkin
tavallisesti rautakangilla maasta vipuamalla.

,1. C-6n.

Kivikauden meri, Fennoskandiaa ympäröivä
meri sillä ajalla, jolloin ihmisasutus ensi kerran
oli yleisesti levinnyt Tanskan, Etelä-Ruotsin ja
Etelä-Norjan rannikkoseuduille, arviolta n.
5000-6000 v. e. Kr. (neoliittisen kivikauden vanhin
jakso, vrt. Esihistorialliset
ajanjaksot). Tämä aika sattuu siihen osaan
litorina-aikaa, jolloin maa Fennoskandian reunaosissa oli
syvimmilleen vajonneena. Silloin eli mainituissa
seuduissa kivikauden kansaa, joka, ollen
ka-lastajaväkeä, aina laati asuntonsa aivan veden
partaalle. Juuri senaikuisten asumusjätteiden,
ateriatunkioiden (tansk. kakkenmodding)
perusteella k:n m:n rantaviivan asema noissa
seuduissa on voitu määrätä. Pitkin tätä viivaa on
myös selviä luonnon tekemiä rantamerkkejä,
penkereitä ja valleja, mistä näkyy, että ranta on
kauan ollut siinä paikoillaan. Tuo rantaviiva on
Etelä-Tanskassa aivan nykyisen rannan tasalla,
mutta sieltä pohjoiseen päin yhä korkeammalla,
Kristiaanian seudulla jo 60-70 m merenpinnasta.
Siis kivikaudenjiilkeinen maankohoaminen,
samoinkuin koko jiiäkaudenjälkeinen ja vielä
nykyinenkin kohoaminen, kasvaa Fennoskandian
reunoilta sen keskusta kohti. Suomessa ei tähän
aikaan vielä asutusta ollut, mutta samanaikainen
rantaviiva on täälläkin huomattavissa. Se
voidaan joskus tuntea siitä, että sen rantavalleilta
löydetään litorina-ajan nilviäisten jäännöksiä,
joita Etelä-Fennoskandiassa on kivikautisten
ranta-asumuksien luona. Tämä rantaviiva, n. s.
litorina-raja, on esim. Ahvenanmaalla n. 65 m
nykyistä merta ylempänä. P. E.

Kivikausi ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.

Kivikirjoitus, kiveen t. kallioon hakattu kir-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0569.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free