- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1337-1338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korallihiekka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1337

Korallihiekka —Korasan

1338

karvansa, muuttuu säkkimäiseksi, saa suuaukon,
loukerot ja väliseinät ontelovatsaan. Toukasta
on näin kehittynyt korallipolyyppi. Tavallisempi
on suvuton lisääntyminen silmikoimalla. Silmut
harvoin irtaantuvat, vaan jäävät tavallisesti
emä-eläimen yhteyteen synnyttäen lopulta miltei
epälukuisten yksilöiden muodostaman yliteisrungon.
Yksilöitä yhdistää luja, kauan säilyvä sideaine,
jossa kulkee runsaasti haaraantuvia
entodermi-lcanavia. Vaikka eläimet jo aikoja ovat kuolleet,
kannattavat niiden kalkkirungot kuitenkin
myöhemmin syntyneitä. Näin kasvaa yhteiskuntaa
kannattava kalkkirunko aikojen kuluessa
äärettömän suureksi, muodostaen laajoja
koralliriuttoja ja -saaria. — Kaikki k. elävät eläimellisellä
ravinnolla, pienistä äyriäiseläimistä, toukista,
vähäisistä kaloistakin. Niitä tavataan kuuman
vyöhykkeen, ainoastaan harvoja lajeja
lauhkeampien vyöhykkeiden merissä. Riuttakorallit esiin
tyvät vain kuuman vyöhykkeen merissä
päiväntasaajasta 28-30°:seen pohj. ja et. lev.
Useimmin ne viihtyvät matalassa rannikkojen
läheisyydessä, mutta on niitä tavattu hyvinkin syvistä
paikoista (6,000 metrin syvyydestäkin). — K.
ryhmitetään kahteen alalahkoon, k u k k a
s-koralleihin (Zoantharia 1. Hexacorallia) ja
sulkakoralleihin (Alcyonaria 1.
Octocoral-lia). Edellisten lonkerot ovat ehytlaitaisia,
niitten ja usein monilukuisten seinäpoimujen
pohjaluku 6. Näihin kuuluvat pehmeärunkoiset
merivuokot ja kovarunkoiset riuttakorallit.
Sulka-korallien lonkerot ovat pariliuskaisia tai
hammaslaitaisia. Seinäpoimujen ja lonkerojen pohjaluku 8.
Tärkein sulkakoralleista on Välimeren
puna-1. jaloko ralli (Corallium rubrum), jonka
kovaa, kauniinpunaista runkoa käytetään
kaikenlaisiin koristuksiin. Sulkakoralleja ovat myös
merisulka (Pcnnatula), urkukoralli
(Tubipora) ja korkkikoralli (Alcyonium).

P. B.

Korallihiekka. koralliriuttojen rannoilla
aaltojen murskaamista koralleista muodostunut
hiekka.

Koralliini, väriaine, jota saadaan
kuumentamalla auriinia ammoniakin kanssa. Liukenee
alkoholiin, mutta ei veteen. Kävtetään
lakka-värinä. (S. V. E.)

Korallijuuri ks. Coralliorrhiza
in-n a t a.

Korallikalkkikivi, pääasiallisesti
koralli-rangoista muodostunut kalkkikivi. Sitä on
nykyajan koralliriutoissa ja myös vanhoissa
kalkki-kivimuodostumissa. Liitusysteemiin kuuluva k.
on esim. Tanskan faksekalkki, ja vielä
vanhempia, siluurilaisia k:iä on monin paikoin
Gotlannissa. P. E.

Korallipolyypit ks. K o r a 1 1 i e 1 ä i m e t.

Korallipuu ks. Erythrina.

Koralliriutat, kuumissa merissä n. 28°: n
välillä pohj. ja etel. lev. tavattavat korallieläinten
saarentapaiset rakennukset, jotka ulottuvat
vedenpintaan tai vähän yläpuolelle. Niitä on
runsaasti etenkin Isossa ja Intian valtameressä,
mutta ne puuttuvat kokonaan Ameriikan ja
Afrikan länsirannikoilta. Korallieläimet alkavat
työnsä korkeintaan 30-50 m:n
(poikkeustapauksissa vielä 90 m:n) syvyydellä, matalikoilla
aavassa meressä tai saarien rannoilla; riutat
kasvavat ylöspäin jokseenkin nopeasti; murtuneet

Koralliriutta pakoveden aikana.

korallisirut, nilviäisten kuoret, kalkkilevät,
fora-miniferit y. m. täyttävät kolot ja raot, tyrsky
heittää niitä merenpinnalle kohonneen riutan
päälle, siten muodostuu laakea, hiukan
nousuvesi-rajan yläpuolelle kohoova kapea maakaistale, jolle
aikaa myöten ilmestyy kasvullisuutta
(kookos-palmu, pandanus, leipäpuu y. m.) ja eläimiä. —
Riuttoja on kolmea päälajia: rantariutat
ovat n. 40-90 m leveitä, välittömästi rannan
yhteydessä; valli riutat kilometrienkin
levyisiä, reunustavat saarien ja mantereitten rantoja
jonkun matkan päässä niistä (suurenmoisin
valli-riuttajono on Austraaliassa, Queenslandin
itärannikkoa noudattava 1,600 km pitkä Great
Bar-rier Reef); kehäriutat 1. atollit,
yksitellen tai suurissa parvissa mantereitten tai saarien
rannoista riippumattomina, usein keskellä
valtamerta esiintyviä kehänmuotoisia (soikeita tai
pyöreitä) riuttasaaria: ’/«-’/> km levyinen
(yhtenäinen tai salmien katkoma) kehys, sisällä
60-150 m syvä järvi, jonka rannasta toiseen saattaa
olla parikin km. — Se seikka, että riutat voivat
nousta suoraan kymmeniä kertoja suuremmista
syvyyksistä kuin missä riuttoja rakentavat
korallit saattavat elää (porauksilla on todettu
satojen m:ien vahvuisia korallikerroksia)
samoinkuin kehäriuttojen omituinen muoto on antanut
aihetta monenlaisiin selityksiin. Darwinin
esittämä mielipide, että kehäriutat ovat syntyneet
valliriutoista (nämä vuorostaan rantariutoista)
siten että näiden perusta on vähitellen vaipunut,
korallieläinten samalla rakentaessa riuttaa
ylöspäin, on yleensä osoittautunut paikkansa
pitäväksi. Koska korallieläimet paraiten viihtyvät
riutan ulkosyrjällä, missä aallokko tuo niille
ravintoa ja raikasta vettä (likainen ja suolaton vesi
tappaa ne), kasvaa riutan ulkosivu nopeammin,
kasvun tyrehtyessä sen sisällä. — Koralliriutoista
syntyneen kalkin merkityksestä maapallon
vuori-perustan rakennusaineena ks. K a 1 k k i.

E. E. K.

Korallisaaret ks. Koralliriutat.

Korallit ks. Korallieläimet,
Koralliriutat.

Koramalmi, muuan järvimalmin (ks. t.) laji.

Korasan 1. Chor asa n, maakunta
Koillis-Persiassa, n. 0.» milj. km!, as. 1 milj.
Pohjois-| osan täyttävät korkeat itä-läntistä suuntaa kul-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:19:48 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0707.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free