- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1509-1510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1509

Kreikka

i:>20

arvoa. — Kehittymätön karjanhoito
perustuu melkein yksinomaan pieneen karjaan.
Naudanlihaa syödään harvoin, lehmänmaitoa
samoin, ja voi on melkein tuntematonta.
Epävirallisten laskujen mukaan K:ssa oli (1899):
lampaita 4,568.000. vuohia 3,339,000. ’ muuleja ja
aaseja 230,000. nautakarjaa 409,000 (käytetään
vetojuhtina), hevosia 157,000. sikoja 80,000.
Kar-jantuotteiden tuonti on vientiä monta kertaa
suurempi. — Kalastusta ja pesusienten
nostamista harjoitetaan rannikoilla. — Vanhalla
ajalla kuuluisa vuorityö alkoi uudelleen vasta
viime vuosisadalla tuottaen nykyään tuntuvat
määrät vietäväksi. Tärkeimmät kaivosseudut
ovat Laurion (hopeanpitoista lyijymalmia y. m.),
Tbcssalia. Euboia sekä muutamat
Aigeian-saa-rista. Tuotteet ovat: hopeanpitoinen lyijymalmi
(7,» milj. mk. 1907), rautamalmi (0,?- milj. ton.),
sinkkimalmi, suola, magnesiitti, smirgeli
(Nak-sos-saarelta, erinomaista). mangaaninpitoinen
rautamalmi y. m., arvo yhteensä 23,s milj. mk.
(1907). Lisäksi tulee vielä marmori, jota on
kokonaiset vuoret, erinomaista ja useaa eri
väriä (tärkeimmät kaivosseudut: Pentelikos,
Pa-ros, Naksos, Skyros, Taygetos, Tenos). —
Teollisuutta edustavat laivaveistämöt
(valmistavat n. 200 alusta v:ssa), muutamat isot
viini-ja konjakkitehtaat sekä joukko
vähäpätöisem-piä kangas-, kone-, ravinto- sekä
nautintoaine-ja muutamia muita tehtaita. Teollisuuden
elpymistä vaikeuttaa m. m. suuressa määrässä
kotimaisen kivihiilen puuttuminen.

Liikenne ja kauppa. Maakulkuneuvoja
on parannettu, mutta ne eivät kuitenkaan ole
tyydyttävät. Rautateiden rakentamista
vaikeuttaa suuresti maan vuoriluonto, pääoman puute
y. m. Rautatieverkko, pituudeltaan 1,590 km
(1910), onkin Euroopan harvimpia: radat
kapearaiteisia. Merikanava Korintin-kannaksen
poikki avattiin liikenteelle 1893.
Sähkölennätin-linjojen pituus on 9,105 km (1908),
puhelinverkon 5,744 (sam. v.) ; postitoimistoja on 1.147
(1909). Tuntuva osa Välimeren ja Mustan-meren
meriliikenteestä kulkee kreikkalaisten aluksilla;
K: n kauppalaivastoon kuului (1909) 261
höyryalusta, nettovetoisuus 292,081 rek.-ton. ja RS2
purjealusta, nettovetoisuus 165.393 rek.-ton.
(nämä alusten omistajain ilmoittamat luvut ovat
liian alhaiset). Välimerenmaista ainoastaan
Italialla (ellemme Ranskaa ota lukuun) on suurempi
kauppalaivasto. — K:n omissa satamissa
selvitettiin 9,« milj. rek.-tonnia aluksia 1907;
Pei-raieuksen osalle yksistään tuli 1910 7,« milj. ton.
— Rahtiliikenteen yhteydessä kreikkalaiset
välittävät suurta kauppaa; heillä on
vaikutusvaltaisia kauppasiirtoloita kaikissa suuremmissa
Välimeren ja Mustan-meren satamakaupungeissa.
Turkin viljakauppa esim. on melkein kokonaan
kreikkalaisten käsissä. — K:n oma
ulkomaankauppa on vähäinen Suomenkin kauppaan
verrattuna. eikä osoita juuri sanottavaa kasvamista.
Tuonti oli 130,9 milj. mk. (1909; 116,7 milj. mk.
1892) ja vienti 101,a milj. mk. (1909; S2,« milj.
mk. 1892). V. 1908 olivat tärkeimmät
tuontitavarat (milj. mk.): vilja 35,j, langat ja
kankaat 21,5, kivihiili 13,c, mineraalit ja
metalli-teokset 9,s, puu ja puutavarat 8.5. rohdokset ja
kem. tuotteet 7,7, kala 7,i; vientitavarat:
korintit 30,5, oliiviöljy 14.s. hopeapitoinen lyijy-

malmi 10,s. viini 9. tupakka 6.». rautamalmi 5.»,
sinkkimalmi 4,7, oliivit, viikunat, rusinat, silkki
ja silkkikotelot, valonit, vuodat ja konjakki.
Kauppatuttavat: tuonnista tuli (milj. mk.)
Englannista 36, Venäjältä 22,s, Itävalta-Unkarista
17.7, Saksasta 14.?. Turkista 14.s; viennistä meni
Englantiin 26.«, Itävalta-Unkariin 12,7,
Ranskaan 11,j, Saksaan 10,s, Alankomaihin 9,«,
Italiaan 9,j.

Rahat, mitat ja painot. V. 1868 K.
yhtyi latinalaiseen rahaunioniin; rahayksikkö
nimeltä drakhma = 100 leptaa, = 1 Smk. Sitäpaitsi ovat
yhdeksän ulkovallan kultarahat laillisia
maksuvälineitä, •*/« % vähennettynä nimellisarvosta.
Setelinanto-oikeus ou (v:een 1930) Kansallis- ja
Joonian-pankilla. Mitat ja painot metriset,
nimistö poikkeava. Osaksi on käytännössä vielä
vanhoja mittoja.

Oppilaitokset. Näiden perustamiseen ja
ylläpitoon sekä valtio että yksityiset tekevät
suuria uhrauksia. Koulunkäynti pakollinen.
Kansakouluja, nimellisesti kuntain,
todellisuudessa valtion ylläpitämiä, oli 2,604 (1905; opp.
210,570 1902, joista tyttöjä ainoastaan 47,570).
Keskikouluja oli 306 (1905; opp. 21,575),
ylempiä kouluja 1. kymnaaseja 39 (opp. 6,485).
Sitäpaitsi ön useita yksityisiä. Ateenassa on iso
tyttökoulu (1,500 oppilasta); maassa 011
poly-teknillinen opisto (Ateenassa), pari
pappisseminaaria, yksityinen kauppa- ja teollisuusakatemia
(Ateenassa), neljä kauppakoulua, useita meri- ja
sotilaskouluja, mutta ainoastaan yksi vähäinen
maatalouskoulu. Ateenan yliopistossa oli 6
tiedekunnassa 2,598 ylioppilasta (1905), joista 557
ulkopuolelta K:aa. — Ateenassa on useita
tieteellisiä ja taiteellisia seuroja, useita museoja,
kansalliskirjasto. — Sanomalehtiä ilmestyy
jokaisessa pienessä maaseutukaupungissa.

Kirkollisesti K:n kreikkalaiskatolinen
kirkko on riippumaton Konstantinopolin
patriarkasta (v:sta 1833). Sen johdossa 011 pyhä
synodi; korkein pää on kuningas.
Piispanistuimia on 32; pappeja 5,500, yleensä vähän
sivistyneitä. Munkkiluostareita on 170
(kuuluisia Meteoran jyrkille kallioille rakennettu ryhmä
Pohjois-Thessaliassa. Daphne ja Penteli Ateenan
luona, Megaspilaion ja Lavra Kalavrytan lähellä
y. m.), nunnaluostareita 4.
Uskontunnustus-ryhmistä ei ole tarkempia tilastollisia tietoja.
Ainoastaan pieni vähemmistö on vierasuskoisia;
näistä on kristittyjä n. 15.000. enimmäkseen
roo-malais-katolisia (Naksos-saarella ja Ivykladeilla).

Valtiomuoto ja hallitus. Valtiomuoto
on v:lta 1864: sen mukaan K. on perinnöllinen,
rajoitettu kuningaskunta. Hallitsijan. ..Helleenien
kuninkaan", tulee kuulua valtiokirkkoon
(poikkeus nyk. kuninkaaseen nähden). Lakia säätää
kuningas ja vksikamarinen kansaneduskunta
bülë’ (äänn. vtili) ; edustajat (1 edust. 12,000
asukasta kohti) valitaan 4 v:ksi yleisen,
jokaisella 21 v. täyttäneellä miespuolisella
kansalaisella olevan äänioikeuden mukaan. Eduskunta
kokoontuu kerran v:ssa 3-6 kuukauden ajaksi
pääkaupunkiin Ateenaan. — Kuninkaan rinnalla
on vastuunalainen ministeristö: sota- ja laivasto-,
uiko-, sisä-, raha-, kauppa- ja maatalous-,
oikeus-sekä opetusministeri. — Paikallista
hallintoa varten maa on (v:sta 1900) jaettu 26
läänejämme vastaavaan osaan nomoi, joita hoi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0797.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free