Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kromaattinen aberratsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1629
Kromaattinen aberratsioni— Kromiitti
1630
’/,-askelessa. esim. c li b a, e f fis g. tahi
vaihdellen ’/a" ja l’/i-askclissa, esim. e f gis a, g fis
es d. — 5. K. musiikissa ovat vallitsevana
aineksena k. sävelkulut sekä alinomaiset
äkkinäiset sävellajivaihdokset. I. K.
Kromaattinen aberratsioni ks. Linssi.
Kroman [krn-], Kristian Frederik
V i 1 h e 1 m (s. 1846), tansk. filosofi, fil. toht. 1877,
prof. ja samalla pedagogiikan dosentti
Kööpenhaminan yliopistossa 1884: oli
kansanvalistus-ministeriön kasvatusopillisena neuvojana 1886-99.
Julkaissut: ,,Den exakte videnskabs inlæg i
problemet om sja;lens existens" (1S77.
tohtorin-väitöskirja): „Tænke- og sjælelære" (1882, 2-4:s
pain. nimellä ..Kortfattet t. o. s." 1888-1905,
suppeampi laitos „Grundtræk af sjælelæren’’ 1S89.
5:s pain. 1911); ,.Vor naturerkjendelse, bidrag
til en mathematikens og fysikens theori" 1883,
palkittu Tanskan tiedeseuran kultamitalilla);
..Is Newtou og hans betydning for videnskaben"
(1884) ; „Om maal og midler for den hoiere
skoleundervisning" (1886, suom. ..Korkeamman
kouluopetuksen tarkoituksesta ja välikappaleista
sekä sen yhdistämisestä alempaan opetukseen",
1904) ; „Begrebet det etiske" (1903); „Etik,
al-mindelig del" (1904); ..Kapsejladsens logik,
bidrag til losning af maaleproblemet" (1893).
Moraalifilosofian alalla K. puolustaa
jonkunlaista tahdonvapautta. Sielullisen ja aineellisen
suhteen hän käsittää kahden substansiu väliseksi
vuorovaikutukseksi. Kasvatusopillisena
kirjailijana K. kannattaa reaalista suuntaa, ehdottaa
kouluopetuksen perustaksi latinan sijaan
matematiikkaa ja luonnontieteitä ja puolustaa
voimistelua, käsitöitä ja havainnollista opetustapaa.
E. O.
Kromatiikka = värioppi.
Kromatiini, solutuman osa. ks. Solu.
Krornatoforit. 1. Eläint., väriainetta
sisältäviä soluja päiijalkaisten. useiden
äyriäiseläin-ten. kalojen, sammakkoeläinten, matelijain
(varsinkin kameleontin) ihossa. Saavat supistumalla
tai laajentumalla aikaan näiden eläinten
värin-muutoksen ympäristön kaltaiseksi. — 2. Kasvit.
ks. Värihiukkaset.
Kromatoskooppi kreik. khröma = väri, ja
sko-pe’in = katsoa), kaleidoskooppi, jossa kuvia
synnyttävät kirjavat esineet eivät ole irtonaisina
kahden lasilevyn välissä vaan kiinnitettyinä
telaan. joka pyöriessään aiheuttaa kuvien vaihtelun.
Kromatrooppi (kreik. khröma = väri. ja
tro-pe’in = kääntää), koje, jolla luodaan valkoiselle
varjostimelle värillisiä, alituisesti vaihtelevia
kuvioita.
Kromer (Cromer), Martin (1512-89),
puol. historiankirjoittaja: toimi prinssi
Sigis-mund Augustin sihteerinä ja sai tämän
valtaistuimelle noustua toimekseen järjestää
Krakovassa olevan valtionarkiston: häntä käytettiin
usein lähettiläänä; m. m. hän lähetettiin 1570
välittämään rauhaa Ruotsin ja Tanskan välillä
Stettinin kongressissa, josta hän on laatinut
kertomuksen. K. oli kiivas uskonpuhdistuksen
vastustaja ja otti osaa Tridentin
kirkolliskokoukseen; tuli 1579 Ermelandin piispaksi:
kirjoittanut: „De origine et rebus gestis Polonorum"
(1555) ja ..Polonia, sive de situ. moribus. populis.
magistratibus et Republica regni Polonici" (1568).
K:ia pidetään myöskin erään Katariina Jagello-
niean Ruotsissa kokemia onnenvaiheita esittävän
kertomuksen tekijänä. [A. Eichorn, ,,Der
ermläu-disclie Bischof M. C.’\ Finkelin monografia
Krakovan akatemian toimituksissa (1883).] J. F.
Kromi, metallinen alkuaine, esiintyy niukasti
luonnossa. Kein. merkki Cr, atomip. 51,7». Sen
keksi Vauquelin 1797. Tärkein k.-mineraali on
kromirautakivi (saks. Chromeisenstein),
rautaoksi-dulin ja kromioksidin yhdistys, FeO. Cr20,. Siitä
valmistetaan ensin hapettamalla
kaliumdikro-maattia, josta sitten muut kroiniylidistykset eri
tavoilla saadaan. K.-metallilla sellaisenaan ei ole
käytännöllistä merkitystä. Se on valkoinen, kova
ja hauras. K:n tärkeimmät oksidit ovat
kromioksidi ja kromitrioksidi. Edellinen,
Cra03, on vihreä, veteen liukenematon ja
tulenkestävä jauho, jota käytetään vihreän lasin
valmistukseen ja posliinin maalaamiseen. Luonnossa
sitä tavataan useissa vihreänvärisissä
mineraaleissa, esim. smaragdissa. Se on emäksinen
oksidi, ja siitä johtuvat tavalliset kromisuolat,
esim. kromikloridi, CrCl3, ja
kromi-sulfaatti, Cra(S04)3, joka viimemainittu on
aineosana kromialunassa (ks. t.). Kromisuolat
ovat joko vihreitä tai sinipunaisia ja antavat
samanvärisiä liuoksia. Kromitrioksidi, CrO„ 1.
kromihappoa nhydridi muodostaa
punaisia kiteitä, jotka helposti liukenevat veteen
kromihapoksi, H.CrO,. Tämän suolat,
kromaatit, ovat keltaisia tai punaisia, esim. k
a-liu m kromaatti, K-CrO, (keltainen
kromi-suola) ja kaliumbikromaatti. K.Cr.0, (punainen
kromisuola). Viimemainittu, joka on tärkein
kaikista kromiyhdistyksistä, saadaan suorastaan
kromiraudasta, sulattamalla sitä potaskan ja
salpietarin kera, liuottamalla massa veteen ja
lisäämällä sekaan rikkihappoa. Suola, joka
kiteytyy suuriksi punaisiksi kiteiksi ja helposti
liukenee veteen, on myrkyllinen. Sitä
käytetään värjäykseen ja kankaiden painamiseen,
muiden kromiyhdistysten valmistamiseen, sekä
tärkeänä hapettamisaineena. Lyijy kromaatti,
PbCrO(. 1. k r o m i k e 11 a, on veteen
liukenematon keltainen pulveri, joka syntyy saoksena
kaliumdikromaattiliuoksen vaikutuksesta
lyijy-asetaattiliuokseen. Sitä käytetään kauniina,
hyvin peittävänä maalivärinä. Toinen kromiväri on
k r o m i p u n a. emäksinen lyijykromaatti, joka
saadaan sulattamalla k.-kelta salpietarin kera.
Se on sinoperinpunainen ja sanotaan myös
kromisinoperiksi. Kromioranssi
saadaan keittämällä kromikeltaa kalkkimaidossa.
Se on tav. lyijykromaatin ja emäksisen
lyijy-kromaatin seos. Edv. Hj.
Kromialuna, kromisulfaatin ja
kaliumsulfaa-tin kaksoissuola, Cr=(SO,)3. K.S0,+ 24H,0, eroaa
tav. alunasta (ks. t.) vain siinä, että se
aluminiumin sijasta sisältää kromia. Se kiteytyy
sinipunaisiksi oktaedreiksi ja on täydellisesti
isomorfinen alunan kanssa. Käytetään
peittaus-aineena värjäyksessä. Edv. Ilj.
Kromidiopsidi, krominpitoinen ja siitä syystä
vahvasti vihreänvärinen diopsidimuunnos,
löydetty m. m. Kuusjärveltä Outokummun
kuparikaivoksesta. P. E.
Kromihappo ks. Kromi.
Kromihappoanhydridi ks. Kromi.
Kromihyytelö ks. K r o m i 1 i i m a.
Kromiitti 1. kromirautakivi, musta ki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
