- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
55-56

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuolemanvihat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

55

Kuolevaisuus—Kuollan niemimaa

56

Lujaur Tuolihuhdilta nähtynä (Kuollassa).

miinosaan tai jäseneen kuuluva hermo joutuu
puristukseen tai vioittuu. — Todellinen
kuoleutuminen on seurauksena muista syistä, kuten
verenkierron täydellisestä pysähtymisestä (vrt. K u
o-1 i o). * E. Th-n.

Kuolevaisuus ks. Kuolleisuus.

Kuolimojärvi, luonnonkaunis saaririkas järvi
Suomenniemen ja Savitaipaleen pitäjissä,
pituussuunta luoteesta kaakkoon; pituus luoteeseen
pis-tiivine kapeampine (erinimisine) selänteineen ja
lahtineen n. 30 km, leveys 1-8 km, suurin syvyys
n. 40 m, pinnan korkeus 77 m yi. merenp.; laskee
koilliseen päin Saimaaseen Partakosken ja
Kärnä-kosken kautta. Säännöllinen laivaliike
yllämainittujen pitäjien välillä. — K:n koillispuoleisella
rannikolla Suomenniemen kirkko ja
eteläisimmässä lahdenpohjassa Savitaipaleen kirkko.

L. H-nen.

Kuolinnaamari ks. Naamari.

Kuolinpesäprosentti. Vapaasukuisten, pappien,
porvarien ja muitten vallassäätyisten henkilöiden
kuolinpesistä kaupungissa sekä vapaasukuisten
ja pappien kuolinpesistä maalla suoritetaan
oi-keusviraston palkaksi yksi neljäsosa prosenttia
jälellejääneestä omaisuudesta, pesän velat
poisluettuina. Kaikista kuolinpesistä kaupungeissa ja
maalla maksetaan asianomaisen seurakunnan
köyhäinhoidon hyväksi yksi kahdeksasosa
prosenttia pesän omaisuudesta. K. V. H.

Kuolio 1. gangreeni (lat. gangræna),
elämän lakkaaminen jossakin ruumiin osassa
johtuen joko kudoksia ulkoapäin kohtaavasta
vauriosta (paleltumisesta, palamisesta ja
ruhjoutumisesta) tai myrkytyksestä (esim. härkäjyvilla),
tarttumasta (vrt. II o s p i t a a 1 i k u o 1 i o),
yleis-elimistöllisestii taudista (kuten arterioskleroosista
ja sokeritaudista) tai verenkierron paikallisesta
häiriytymisestä. Kuolio saattaa olla joko kuiva
tai mädättävä. Sen rajoittuessa määrättyyn
osaan syntyy tervettä kudosta vasten n. s.
demar-katsioniviiva, jonka jälkeen kuoleutunut osa
itsestään irrottautuu tai voidaan poistaa
leikkauksella. E. Th-n.

Kuoliolokero, luumädässä luukalvosta
lähtevän luutumisen kautta syntynyt luja kotelo, joka
vmpäröi kuoleutuneen luupalan 1. sekvesterin.

E. Th-n.

Kuolla 1. Kuola (lap. Guoladak, < guolle =
kala, ven. Kola), satamakaupunki Arkangelin
kuv., Kuollan-niemimaan pääkaupunki. Ennen
verrattain suuri ja vilkas kaupunki (Castrén,
..Nord, resor och forskningar I" s. 145) ; K.
hävitettiin elokuussa 1854, kun englantilainen
laivasto sitä pommitti ja suuri osa K:aa paloi
poroksi. Kaunis kirkko rakennettiin
parikymmentä vuotta myöhemmin. K. on kuitenkin nyt
kuoleva kaupunki, joka mahtisanan voimasta on
saanut väistyä paremmin luonnon suosiman,
myös Kuollan-vuonon rannalla sijaitsevan,
Katariinan sotasataman tieltä, mihin nyt on siirretty
kaikki Venäjän Lapin oikeus- ja hallinnolliset
virastot. [Friis, „En sommar i Finnmarken,
Ryskä Lappi, och Nordkarelen" s. 187.]

J. E. R.

Kuollanlappi ks. Kuollan niemimaa.

Kuollan niemimaa, Euroopan vähimmin
tunnettuja seutuja, sijaitsee 2° ja 11° it. pit.
välillä Helsingistä sekä 60° ja 70° välillä pohj. lev.
Se on ehyt, n. 400 km pitkä 250 km leveä,
tundrain, soitten ja metsien peittämä
Pohjois-Euroopan 1. Fennoskandian jatko. Se lienee
geologisesti muodostunut suurena „horstina".
Autiota koillisrannikkoa huuhtelee Pohjoinen
jäämeri, idässä ja etelässä taas Vienanmeri ja sen
Kannanlaliti. Lännessä K. liittyy suorastaan
Suomen Lappiin; mitään luonnollista rajaa ei ole.
Merenkulkijoille, etenkin norjalaisille, K:n
rannikot ovat jo kaukaisina aikoina olleet hyvin
tunnetut. Jäämeren rannikolla on saarista
mainittava ainoastaan Kalastajasaari ja Kiidin.
Idempänä on pitkälle pohjoiseen pistävä
Svjatoi-nosin niemi sekä itäisin kärki, Orlov.
Molempiin paikkoihin on rakennettu majakka. Aluetta
K:n-vuonosta Svjatoi-nosiin sanotaan
Muurmannin rannikoksi (lienee = Norrmannien
r.). Itäistä ja saaretonta sekä niemetöntä eteläran-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0040.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free