Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuopio
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73
Kuopio
74
Fröbergin rahasto 25,021:10, keuhkotaudin
vastustus-rahasto 19,068:81, pedagogia-rahasto
16.000:—.
Kunnallisten virastojen ohessa on kaupungissa
lääninhallitus ynnä siihen kuuluvat virastot,
läänin sairaala, läänin vankila, tullikamari,
postikonttori, tie- ja vesirakennusten
piirikonttori, läänin rakennuskonttori,
sähkölennätin-konttori. Kuopion ja Pielaveden tuomiokuntain
tuomarien, Kuopion kihlakunnan ruunuuvoudin
ja henkikirjurin sekä piirilääkärin asemapaikka.
— Kouluja: (oppilasmäärät keväällä 1912).
Kansakoulut (41 luokkaa, 44 opettajaa, paitsi
johtajaa, 1,392 oppilasta), käsityöläis-,
ammat-tilaiskoulut (50 opp.) kauppakoulu (80 opp.
41 mp., 39 np.), teollisuuskoulu (keväällä 1911
86 opp.), tietopuolinen meijerikoulu (16 opp.),
valtion klass. lyseo (347 opp.), tyttökoulu
(145 opp.), 8-luokkainen suomalainen
yhteiskoulu (299 opp., 70 mp., 229 np.), 5-luokkainen
ruotsinkielinen reaalilyseo (yhteiskoulu) (55 opp.,
19 mp., 36 np.), kuurojen koulu (145 opp.,
72 mp., 73 np.), sokeainkoulu (55 opp., 31 mp.,
24 np.). Rouvasväen yhdistyksen käsityökoulu
(55 opp.), kasvatusopillinen talouskoulu (19 opp.),
yleisen käsiteollisuusylidistyksen puuseppäkoulu
(15 opp.), neiti Hanna Dahlströmin yksityinen
valmistava koulu (58 opp.), ruotsinkielisen
yhteiskoulun valmistava koulu (30 opp.). —
Kirjastoja: Kuopion kansankirjasto ja
lukusali (5.168 nidosta), lainaajia (1909) 881 henkeä,
niistä koululaisia 373, työläisiä 337,
palvelijoita 44, yhteensä 7,888 kirjalainaa. Kuopion
lyseon kirjasto v. 1910 13,077 nidosta ja
lisäksi venäläinen kirjasto 612 nidosta, yksityinen
lainakirjasto 1,000 nidosta. — M u s e o j a:
Kuopion isänmaallisen seuran museo, Luonnon
ystä-/ väin museo. — Sanomalehtiä: ,,Savo",
„Savou lehti", „Savotar", „Savon Sanomat",
„Savon työmies" (kaikki kolmesti viikossa
ilmestyviä) . — Yhdistyksiä ja seuroja:
Kuopion pipliaseura, Kuopion maanviljelysseura,
Kuopion isänmaallinen seura, Luonnon ystävät,
Kuopion raittiusseura, Työväenyhdistys, Nuorten
miesten ja nuorten naisten krist. yhdistykset,
Valkonauhayhdistys, Rouvasväen yhdistys,
Kuopion naisyhdistys, Marttayhdistys, Lasten
ystäväin yhdistys, Hevosystäväin seura, Savon
hippos, Matkailijayhdistyksen haaraosasto,
Vapaaehtoinen palokunta, useita urheilu- ja
voimisteluseuroja, Uimaseura y. m. —- Kuopion
telefoni-yhdistyksellä oli 1912 488 puhelinta
kaupungissa, suoranainen puhelinyhteys Iisalmeen
ja Kajaaniin, Kiuruvedelle, Lapinlahdelle,
Maaningalle, Nilsiään, Muuruvedelle, Kaaville,
Tuus-niemelle, Heinävedelle, Leppävirralle,
Suonenjoelle, Karttulaan, Rautalammille, Vesannolle,
Pielavedelle ja Keiteleelle. — Pankkeja:
Kuopion kaupungin säästöpankki (per. 1875);
vastuusumma v:n 1912 alussa Smk. 2,118,762 :19, omat
varat Smk. 168,586: 55, Suomen pankin,
Kan-sallis-osake-pankin, Pohjoismaiden osakepankin
ja Suomen yhdyspankin haarakonttorit. —
Teollisuuslaitoksia: Haapaniemen
rullatehdas (omist. H. Saastamoinen), Sampo o.-y:n
mylly ja sahalaitos; o.-y. Puuseppä (omist.
N. Boman), osuuskonepaja; Kuopion
osuusmeijeri, Gust. Raninin perillisten viinapolttimo ja
oluttehdas, Niiralan oluttehdas, Lahdentaan olut-
tehdas, o.-y. Kuopion sähkölaitos, kaupungin
kunnallinen sähkölaitos valoa ja voiman siirtoa
varten, useita laivayhtiöitä ja osuuskuntia. —
Säännöllinen suora laivayhteys Pietariin,
Viipuriin ja Savonlinnaan sekä paikallisliike
kaikkiin Kallaveden ja siihen yhtyvien vesistöjen
varsilla oleviin pitäjiin ja kyliin (7
suurempaa ja 13 pienempää höyrylaivaa ja -venettä).
— Tullikamarin kanto 1911 oli Smk.
518.094: 10, vienti ulkomaille käy merikaupunkien
kautta, Pietariin vienti (66 laivaa) 6,511 rek.
ton., tuonti (125 laivaa) 12,184 rek. ton.,
kaupungin tuulaaki- ja liikennetulot on v:lle 1911
arvattu 50,000 Smk:ksi. Rekisteröityjä laivoja
oli v:n 1909 lopussa 41 höyrylaivaa ja 84
lotjaa ja purjevenettä, niiden yhteinen tonnimäärä
7,510 rek. ton. ’ B. G-t.
Historia. Ensimäinen Kuopion kaupunki
perustettiin Pietari Brahen toimesta Kuopion
pitäjän kirkonkylään, joka oli jonkunlaisen
liikkeen keskuksena. Sen kaupungin alkua oli
olemassa 1653 ja sitä nimitettiin kaupungiksi
parikymmentä vuotta eteenpäin, mutta se painui
sitten takaisin kyläksi. Iso viha riisti Savolta
sen entisen merikaupungin, Viipurin, ja
parikymmentä vuotta myöhemmin venäläiset ottivat
Vehkalahdenkin ja Lappeenrannan, jonka
markkinoilla kuopiolaiset vanhastaan olivat tehneet
kauppoja ja johon olivat myyneet tervansa.
Pohjois-Savon edusmiehet Ruotsin valtiopäivillä
tuontuostakin selittivät kotipuolensa ahdinkoa,
kun sopiva kauppapaikka puuttui. Loviisa ja
Oulu olivat kaukana. Kustaa III, 1775
Suomessa käydessään, määräsi kaupungin
Pohjois-Savoon perustettavaksi, ja maaherra Otto Ernst
Boijen ehdotuksen mukaan se sijoitettiin
Kuopion kirkon luo. Sen piirustus hyväksyttiin
1776, mutta se sai perustuskirjansa vasta 1782
ja järjestysoikeuden 1784. Siihen tuli asukkaita
Pohjanmaaltakin ja Länsi-Pohjasta.
Oikeusasioissa se kauan oli kihlakunnanoikeuden
alaisena, sillä se raastuvanoikeus ja maistraatti,
joka kenraalikuvernööri Y. M. Sprengtporten^
toimesta 1809 saatiin Kuopioon, lakkautettiin
sam. v. toistaiseksi. Järjestysoikeus sitten taas
oli olemassa v:een 1818 saakka, jolloin kaupunki
sai pysyväisen raastuvanoikeuden. Kaupungilla
oli jo Ruotsin vallan aikana kasööri, vouti ja
jonkunlainen viskaali. Viimeksimainitun virka
asetettiin selvemmälle kannalle 1843. Kamreeri
otettiin 1868, rahatoimikamarille on tehty
sääntöjä esim. 1887, ja valtuuskunta alkoi
toimintansa 1875. Vapaaehtoinen palokunta
perustettiin 1877. Rakennussääntöjä on laadittu esim.
1823, 1870 ja 1899 ja asemakarttoja 1860, 1881
ja 1901. Postikonttori saatiin Kuopioon 1779,
apteekki 1776; lääninlääkäri asui täällä v:sta
1779, mutta erityinen kaupunginlääkäri
valittiin vasta 1837. Sitä ennen oli toki
kaupungin-välskäri jo Ruotsin vallan aikana. Maaherra
(kuvernööri) on kaupungin perustamisesta asti
asunut siinä.
Asukkaita oli 1785 lähes 600 ja 1798 706.
V:n 1808 sota kyllä hävitti kaupungista
rakennuksia ja ajoi ihmisiä sieltä pakosalle, mutta
1814 oli kaupungissa jo 936 henkeä, 1818 1,008
ja senjälkeen asukasluku on nopeasti kasvanut.
Ensimäisiä teollisuuslaitoksia ovat olleet
tupakkatehdas 1785 ja eräs värjäystehdas. Viinapolt-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
