- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
87-88

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuoro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

87

Kupariaika—Kupoliuuni

88

Kupariaika 1. kuparikausi ks.
Esihistorialliset ajanjaksot.

Kupariarseniitti ks. Vaskiarseniitti.

Kupariasetaatti ks. Vaskiasetaatti.

Kuparihohde ks. V a s k i h o h d e.

Kupari-indigo ks. V a s k i-i n d i g o.

Kuparikarsta ks. Vaski.

Kuparikausi ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.

Kuparikiisu ks. V a s k i k i i s u.

Kuparilanka ks. Vaskilanka.

Kuparilasuuri ks. Vaskilasuuri.

Kuparilejeeringit ks. Vaskilejeeringit.

Kupariliuske ks. V a s k i 1 i u s k e.

Kuparimalmit ks. V a s k i m a 1 m i t.
• Kuparimyrkytys ks. Vaskimyrkytys.

Kuparinenä ks. V a s k i n e n ä.

Kuparinhome ks. Vaski.

Kuparinikkeli ks. V a s k i n i k k e 1 i.

Kuparinitraatti ks. Vaskinitraatti.

Kuparioksidiyhdistykset ks. Vaski.

Kuparioksiduli ks. Vaski.

Kuparioksiduliylidistykset ks. Vaski.

Kuparipaja ks. V a s k i p a j a.

Kuparipiirrostaide ks. V a s k i p i i r r o s.

Kuparipreparaatit ks.
Vaskipreparaa-tit.

Kuparipultattu, laivaiirak., on puusta
rakennettu alus, jonka vedenalaisen osan ulkopintaan
ylettyvät naulat, pultit ja muut metalliosat ovat
vaskensekaisesta metallista. F. TV. L.

Kupariraha ks. R a h a.

Kupariruoste ks. Vaski.

Kupariruskea ks. V a s k i r u s k e a.

Kuparisaari, Ameriikan suomalaisten
keskuudessa tällä nimellä tunnettu Michiganin valtioon
kuuluva, Yläjärveen pistävä niemi K e w e e n a w,
jonka yhdistää mantereeseen kapea, kanavan
katkaisema kannas. On Yhdysvaltojen ja koko
maailman tärkeimpiä vaskikaivosalueita. Varsinkin
on kuuluisa Calumet & Hecla niminen yhtiö
(jakanut v:een 1905 540 milj. mk. osinkoja 6
milj. mk:n pääomalle). Työväkenä kaivoksissa
on paljon suomalaisia; heidän tärkeimmät
asu-muskeskuksensa Yhdysvalloissa ovat täällä; ks.
C a 1 u m e t, H a n c o c k. E. E. K.

Kuparisini ks. Vuorisininen.

Kuparisulfaatti ks. Vaskivihtrilli.

Kuparisulfidit ks. Vaskisulfidit.

Kuparisuolat ks. Vaski.

Kuparisyanuuri ks. Syanidit.

Kuparivesi, rautavihtrillin nimitys, jota
kuitenkin käytetään ani harvoin.

Kuparivihreä ks. Vaskivihreä.

Kuparivihtrilli ks. Vaskivihtrilli.

Kuparoida ks. Vaskitta a.

Kupeczky, Jänos [kupätski jänos]
(1667-1740), unk. taidemaalari. Opiskeli Roomassa,
toimi hovin ja ylhäisön suosimana
muotokuvaajana Wienissä 1709-26, jonka jälkeen vietti
loppuikänsä Niirnbergissä. Noudatti aluksi
italialaisten, myöhemmin Rembrandtin maalaustapaa.
Teoksia Wienissä, Braunsclnveigissa, Leipzigissä
ja varsinkin Niirnbergissä. [J. K. Fiiessli,
„Le-ben der beriihmten Maler Rugendas und
Ku-pezky" (1758); Nyäri, „Der Porträtmaler
Johann K." (1889).] E. R-r.

Kupeerata (ransk. couper), leikata irti,
leikata. — Kupeerattu, kumpuinen seutu.

Kupeerauspihdit (ks. Kupeerata),
mer-kitsemispihdit, esim. ne pihdit, joilla junan
konduktööri leikkaa merkkinsä pilettiin.

Kupelleeraaminen, metallurgiassa, kullan- ja
hopeanpitoisen lyijyn hapettava sulatus, jolloin
sekä lyijy että muut epäjalot metallit muuttuvat
oksideiksi. Sula oksidikerros joko juoksutetaan
pois tai imeytyy se ahjon huokoisiin seinämiin;
jalot metallit jäävät muuttumattomina jäljelle.

8. V. H.

Kupera, käyrän viivan tai pinnan (esim.
ym-pyräviivan tai pallon pinnan) ulkopuoli on k.
vrt. Kovero.

Kuperakuvastin ks. Kuvasti n.

Kuperalinssi ks. Linssi.

Kupitsan lähde ks. Kupittaa.

Kupittaa, puisto ja lähde likellä Turkua,
vanhan kertomuksen mukaan se paikka, jossa Pyhä
Henrik oli suomalaisia kastanut. Lähdettä on
muinoin pidetty pyhänä. Gyllenius (ks. t.)
kertoo, että ennen oli lähteeseen uhrattu ja sen
läheisyydessä poltettu kokkoja ja kisattu.
Myöhemmin sitä on käytetty terveyslähteenä. — Nimen
alkumuodoksi on selitetty ,,Kupitsa", joka olisi
venäläistä alkuperää ja merkitsisi „kauppiaan"
lehtoa eli lähdettä. [E. A. Tunkelo, „Kupittaan
nimestä" (Virittäjä 1900, s. 69).] K. G.

Kuplahylje ks. Hylkeet.

Kupletti (ransk. couplet = pari) tarkoitti
alkuaan soolotanssijaparin liikkeitä ja niihin
kuuluvia laulusäkeistöjä, joita esitettiin koko
tant,-sijapiirin yhteisliikkeiden ja-säkeistöjen lomissa.
Soolosäkeistöissä sanat vaihtelivat ja säveletkin
muuntelivat, yhteissäkeistö pysyi aina samana
(kertaussäkeistö, refrain). K.-nimitys siirtyi
sittemmin rondo-muotoisten soitinsävellysten
vaihteleville välisikermille, mutta nykyään se
tarkoittaa leikillisiä lauluja, joiden eri säkeistöissä
aina sama sävelmä kertautuu. K:ien leikillisyys
on vihdoin kehittynyt senlaatuiseksi, että
nimitykseen yleensä katsotaan sisältyvän jotakin
kaksimielisyyden vivahdusta. I. K.

Kupo, isohko sitoma eli kimppu riihessä
puituja olkia (rukiin oljista tavallisesti sylen
täyteinen), köytetty oljista punotulla lujalla siteellä.
Noin 16-18 kuvosta laskettiin kaupassa
(Itä-Suomessa) tulevan n. s. ,,olkimitta" 1. „parmas".

U. B.

Kupoli (ransk. coupole, < lat. cupula = lekkeri,
pikari), puolipallon muotoinen holvi (ks. t.).

Kupoliuuni, purnu-uuni takkiraudan
sulattamista varten. Se on useimmiten sylinterimäinen,
toisinaan kuitenkin hormien kohdalta vähän
laajempi. Sen korkeus vaihtelee 3-6 m:iin ja
poikkileikkauksen pinta-ala lasketaan 700-2,500 cm2
tunnissa sulatettavaa takkirautatonuia kohden. Ilma
saadaan uuniin joko puhalluskoneista tahi
imemällä liöyrysuihkeen, ejektorin avulla. Uunin
pohja on usein alaspäin aukeneva, saranoilla
varustettu ja niin paljon valimon lattian
yläpuolella, että valusanko hyvästi sopii laskureiän alle.
K. sijoitetaan valimon ulkopuolelle, niin että vain
laskureikä on valimon puolella. Erilaisista k:eista
mainittakoon: Krigarin, jossa on etupesä, mihin
sulanut rauta juoksee, ja 2 liormireikää, joista
henki virtaa uuniin; Greines-Erpfin uuni.
Her-bertsin uuni on vetouuni; savupiippuun johtavaan
torveen on sijoitettu liöyryinjektori, joka imee
polttotulokset pois k:sta ja samalla ilmaa uuniin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0058.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free