- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
173-174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuuriruhtinas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17:5

Kuuriruhtinas—Kuusain

174

aatelisten säilytettäviksi luvattuja oikeuksia. —
Venäjän vallankumouksen aikana 1905 K:n aina
saksalaisten maahantulosta asti sorretun kansan,
lättiläisten ja liettualaisten tekemä yritys
muodostaa ..Lättiläinen tasavalta" kukistettiin 1906.

E. E. K.

Kuuriruhtinas, vaaliruhtinas (ks. t.).

Kuurna on rakennusosissa ja huonekaluissa
esiintyvä jatkuva, läpileikkaukseltaan joko
käyräviivainen tahi särmikäs uurros.
Rakennustaiteessa tavallinen leikkaukseltaan käyräviivainen
k. ou kattolistoissa, ikkuna- ja ovikehvksissä
v. m. esiintyvä hoikka. T. S.

Kuurna ks. Pielisjoen kanavat.

Kuuromykkyys, kuulo- ja puhekyvyttömyys.
Lukuunottamatta muutamia sellaisia tapauksia,
joissa puhumattomuus riippuu tylsämielisyydestä,
on mykkyyteen syynä kuurous. K. on joko
synnynnäinen tai lapsuudessa saatu ennen sitä
ikää (6-7 vuotta), jolloin puhe rupeaa
vakaantumaan. Synnynnäinen k. on yleisin
vuoriseuduissa ja köyhälistön keskuudessa.
Vaikkei se usein periydy suorastaan vanhemmista
lapsiin, niin näyttää perinnöllisyydellä
kumminkin olevan merkitystä sen esiintymiseen,
sillä paitsi k:tä tavataan suvussa verrattain
usein myös mielisairautta sekä muita henkisiä
vajavaisuuksia. Vanhempien juoppous ja
kuppatauti edistävät ja ylläpitävät suvussa olevaa
yleistä rappeutumista ja erityisesti myös k:tä.
Synnynnäisillä kuuromykillä on jotenkin
runsaasti kaikenlaisia muitakin epäsäännöllisyyksiä
ja vajavaisuuksia, kuten heikko
ruumiinraken-nus, ahdas rintakehä, epäsymmetrinen pää,
litteä nenä, paksut huulet, syöpyneet hampaat
j. n. e. Henkisten kykyjensä puolesta he ovat
tavallista heikommat, usein aivan tylsämielisten
veroiset. Lapsuudessa saatuun
kuuro-mykkyyteen ovat useimmiten tarttumataudit
syynä (vrt. Kuurous). Kun lapsi kuurouden
kautta kadottaa äänteenmuodostukselle tarpeellisen
kontrollin, niin puhumattakaan uusien
hankkimisesta se ei kykene ylläpitämään edes ennen
hankittuja muistikuvia, ja siten se menettää pian
koko puhetaitonsa. Vanhemmiten kuuroiksi
tulleilla henkilöilläkin ääni muuttuu karkeaksi ja
puhe yksitoikkoiseksi. — Viime aikoina tehtyjen
tutkimusten avulla on tultu huomaamaan, että
monilla kuuromykillä on jokunen määrä kuuloa
jälellä ja tätä kuulon jäännöstä on alettu käyttää
hyväksi heille puhumista opetettaessa.
Täydellisesti kuuroja opetetaan puhumaan näön ja
tunnon avulla ja puhetta ymmärtämään huulien ja
suun liikkeistä.

Isossa-Britanniassa on 10,000 asukasta kohden
5.7 kuuromykkää, Saksassa 7,7, Sveitsissä 24.6
ja Suomessa 11,7 (1901). Kuuromykkäin
opetusta varten on meillä 7 valtion perustamaa ja
1 yksityinen koulu. Lukuvuonna 1907-08 sai
opetusta 551 kuuromykkää, joista 78 °/0 oli lapsia
ja 22 % täysikasvaneita. Lapsista sai opetusta
puhelumenettelytavan mukaan 80 °/0 ja
kirjoitus-menettelytavan mukaan 20

E. Th-n.

Kuuromykkäin opetus pantiin tavallaan
alulle jo 16:nnella vuosis. Ensimäinen, joka
meillä kiinnitti huomiota k. o:een, oli Abraham
Argilander (1760-luvulla). Samaan aikaan
perustettiin Pariisiin ensimäinen kuuromykkäin-

koulu ja vähän myöhemmin Leipzigiin.
Edellisessä opetettiin viittomismenetelmän,
jälkimäisessä puhemenetelmän mukaisesti, mikä
viimeksimainittu sittemmin on tullut yleiseksi
(Suomessa sen varsinaisesti otti käytäntöön Kuopion
kuuromykkäinkoulun johtaja G. K. Henlell).
Ruotsi sai ensimäisen kuuromvkkäkoulunsa 1809;
jälkeen v:n 1889 opetus on pakollinen. Suomeen
(Porvooseen) perusti ensimäisen
kuuromykkä-koulun 1846 Kaarle Oskar Malm.
Sittemmin perustettiin näitä kouluja Turkuun (1860),
Pietarsaareen (1861) sekä Kuopioon (1862).
Myöhemmin järjestettiin kuuromykkäin ja sokeain
opetus erityisellä julistuksella kesäk. 30 p:ltä
1892, joka asetus muutamissa kohdin
muutettiin julistuksella maalisk. 27 p:ltä 1904. Näiden
mukaan on Suomessa seuraavat
kuuromykkä-koulut: suomenkiel. Turussa. Kuopiossa, Oulussa,
Mikkelissä ja Jyväskylässä, ruotsinkiel.
Porvoossa ja Pietarsaaressa. Eri kouluihin otetaan
eri kehitysasteella olevia oppilaita. Muissa paitsi
Jyväskylän koulussa on asumalaitos. Vuosimaksu
on 200 mk., josta voidaan saada alennusta, jopa
vapautuskin. Suurinta osaa oppilaista avustavat
kunnat. Oppiaineet ovat pääasiassa samat kuin
kansakouluissa, mutta oppimäärät suppeammat.
Opettajilta vaaditaan sama virkakelpoisuus kuin
ylemp. kansakouluihin. Vuotuinen valtionmeno
oli 1908-09 483.640 mk. V. 1900 oli maassamme
3.011 kuuromykkää 1. l,is % maan väestöstä.
Kouluissa oli oppilaina 470. O. M-e.

Kuuromykkäsokeus, kuulo- ja
puhekyvyttö-myyteen yhtyvä sokeus. Tällaisessa tilassa
olevalla henkilöllä on jälellä vain kolme aistia:
tunto, haju ja maku. Kun yhteyttä ulkomaailman
kanssa välittää pääasiallisesti tunto, niin on
selvää, että keinot henkisten kykyjen
kehittämiseen ovat hyvin rajoitetut. Siitä huolimatta on
ainakin yksi esimerkki (kirjailijatar Helen
Keller, ks. t.) siitä, että uhrautuvaisen henkilön
opetuksen ja välityksen avulla sellaisenkin
aisti-viallisen on mahdollista kehittyä muutamissa
suhteissa aivan yhtä pitkälle kuin täysin
terveenkin ihmisen. E. Tli-n.

Kuurous, kuulokvvyttömyys, on joskus
synnynnäinen ja johtuu korvan epämuodostuksista
tai kuulohermon ja aivojen puuttuvasta
toiminnasta; useimmiten on siihen syynä joku
varhaisella tai myöhemmällä iällä kohdannut
sairaus, joka turmelee osan kuulemiselle
välttämättömiä elimiä. Tavallisesti korvataudit
aiheutuvat nenä- ja nielusairauksista sekä
tarttuma-taudeista, kuten tuli- ja tuhkarokosta,
kurkkumädästä, aivotulehduksesta, influensasta ja
kuppataudista. Synnynnäinen k. samoin kuin
keski-ja sisäkorvan sairaloisista muutoksista johtuva
täydellinen k. on useimmiten parantumaton.
Muita k.-lajeja voidaan jossain määrin
parantaa, kun hoito kohdistetaan sairauden
alkusyyhyn. Huonon kuulon auttamiseksi on
käytännössä erilaisia mekaanisia koneita, joista
mainittakoon suomalaisen miehen kapteeni Laguksen
keksimä „aurifoni". E. Th-n.

Kuurtanes 1. K uurtane ks. Kuortane.

Kuusa, rautatienasema (V 1.)
Jyväskylän-Suo-lahden rataosalla Laukaan ja Suolahden asemien
välillä, 407 km Helsingistä, 29 km Jyväskylästä;
Suolahteen 13 km. L. H-nen

Kuusain ks. Kuusama.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free