Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kynttilämessu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
251
Kynttilänpäivä—Ky pria
252
teollisuutta tina-k:issa (kuva 11); hopeasta
valmistettiin hienompia tuotteita. Mutta myöskin
muista aineista, puusta, savesta, posliinista,
lasista y. m. tehtyihin k:ihin messinkiteollisuus
on painanut leimansa. Ainoastaan rautaiset k:t
(kuva 6) ovat tyyliltään erikoisia, jalat ovat
haaraiset (tav. 3 haaraa), samaten varret j. n. e.
Tämä muoto on kotoisin keskiajalta, mutta sen
mukaisia esineitä on vanhojen mallien mukaan
valmistettu meillä vielä 1700-luvulla. Rahvaan
keskuudessa k. ei meillä ole kovinkaan vanha.
Mutta kynttiläin runsas käyttö kirkoissa,
varsinkin jouluaamuna, synnytti lukuisia huokeita,
puusta (kuva 7), savesta (kuva 8: levinnyt
myöskin Saksaan ja Skandinaaviaan) ja raudasta
tehtyjä muotoja, jotka pian kynttilävalaistuksen
mukana tulivat käytäntöön myös rahvaan
tuvissa. Monimutkaisempiakin muotoja,
uudenaikaisia monihaaraisia kandelabereja jäljitettiin
(kuva 9). K:jen käytännön kehitykseen kuuluu
mvös siirtolaitos, jonka avulla kynttilää voitiin
nostaa ja laskea (kuva 10). K. K. .1/. <£• U. T. S.
Kynttilänpäivä ks. K y n 11 i 1 ä m e s s u.
Kynttiläsakset ks. Kynttilä.
Kyntö, maanviljelyksen tärkein peltotyö.
Kyn-tämisen tarkoituksena on kääntää ja
kuohkeuttaa viljelysmaan pinta, jotta
ruokamullan alemmat
kerrokset tulisivat ilman
suoranaisen vaikutuksen alaisiksi
paremmin rapautuakseen ja
hajotakseen ja kasviravintoaineiksi
muodostuakseen sekä jotta
maanpinnalla olevat
kasvinjät-teet y. m. elimelliset aineet
joutuisivat pikemmin lahoamaan ja rikkaruohot,
tauti-itiöt j. n. e. ilman ja valon puutteessa
kuolisivat. sekä että maan kosteuden säilyttämiskyky
suurenisi. Kyntö tapahtuu erilaisilla auroilla eri
tavoin, mutta yleisenä muotona on maan
leikkaaminen „viiluihin" ja kääntäminen joko
täydelleen tai osaksi. Syvyyteen nähden erotetaan
tavallisesti seuraavat kolme muotoa: kamarakyntö
5-10 cm, tavallinen kyntö 15-20 cm ja syvä kyntö
25-30 cm. Viilu käännetään tavallisesti 45°:n
kulmaan, mutta syvemmässä kynnössä jätetään
viilut pystympään ja esim. nurmen, varsinkin
sitkeän. vanhan nurmen kynnössä kynnetään viilut
mahdollisimman täydelleen nurin.
Nurmikyn-nössä käytetään usein kuorijalla varustettua
auraa, joka kaataa viilun reunan vaon pohjalle.
Kaksoisauralla kynnettäessä pintaviilu tulee
pohjalle ja pohjaviilu päälle. — Tavallisimmat
kvn-tömuodot ovat harjakvntö ja vakokvntö.
Edellisessä kynnetään sarka keskustaan päin,
jolloin sarka tulee keskestä korkeammaksi,
jälkimäisessä poispäin, jolloin keskeen jää vesivako,
Kyntäessä käännetään viilu tavallisilla auroilla
vasemmalta oikealle, mutta vaihtoauroilla
vuorotellen kummallekin päin, minkä johdosta
viimemainitulla auralla voidaan kääntää kaikki
viilut samanne päin. Myöskin erotetaan sarkakyntö.
kuviokyntö, vinokyntö y. m. I. A. S.
Kynäteollisuus, sekä lyijy- että t e r ä s k y- j
n ien tehdasmainen valmistus. Edellisiä
valmistetaan hienonnetun grafiitin ja saven
sekoituksesta. Kumpikin aines jauhetaan, huuhdotaan ja
kuivataan sekä sekoitetaan sitten halutussa
suhteessa. liotetaan uudestaan puuromaiseksi, jauhe-
taan ja sekoitetaan koneilla moneen kertaan.
Lopuksi massa joutuu vahvaan sylinteriin, josta se
kovalla paineella puristetaan pohjassa olevasta
reiästä hienoina tankoina, mitkä sitten
suoristetaan ja katkotaan sopivan pituisina kuivattaviksi.
Mitä enemmän massassa on savea, sitä kovempia
kynät tulevat ja päinvastoin. Täten saadut
ky-nänsydämet ovat vielä kuitenkin liian hauraita
ia ne tehdään kovemmiksi hehkuttamalla niitä
muutamia tunteja ilmatylijissä rauta- tai
saviastioissa. Sitten puuttuu kynistä ainoastaan
puuosa, joksi käytetään eri setrilaatuja tai halpoihin
kyniin eurooppalaistakin puuta. Sitä varten
valmistetaan ohuita, noin kynän pituisia puulaattoja,
joiden leveys riittää esim. kuuteen kynään ja
niihin höylätään koneessa 6 uraa. 2 laattaa
liimataan aina vastakkain sittenkuin kynänsydämet
on asetettu uurteisiin. Lopuksi erotetaan kynät
toisistaan höyläkoneessa, jossa ne saavat
pyöreän tai 6-kulmaisen muotonsa. Kiillotuksen,
värjäyksen ja lakkasivellyksen perästä niihin
tehdään asianmukaiset kirjoitukset sekä merkinnät.
Samaan tapaan valmistetaan värikyniä,
joiden sydämiä ei kuitenkaan tarvitse hehkuttaa.
Grafiitin asemesta käytetään niissä eri värejä,
kuten sinooperia, mönjää, berliininsinistä.
ultramariinia y. m. Saven asemesta käytetään myös
usein muita sideaineita, esim. arabikumia ja
sellakkaa.
Teräskyniä valmistettaessa leikataan ensin
ohuesta teräslevystä painimessa kynänmuotoiset
kappaleet, joihin samoin painimella tehdään reiät
ja joustavuutta edistävät sivuhalkaisut. Sitten
terät pehmitetään rauta-astioissa hehkuttamalla,
että niihin voidaan painaa tarvittavat leimat,
kirjoitukset ja merkit. Kun ne sitten painimessa
ovat saaneet muotonsa, kuumennetaan teriä
jälleen karkaisua varten laaoissa kannellisissa
rauta-astioissa punahehkuun ja kaadetaan äkkiä
kar-kaisuöljyyn, niistä ne sahajauhojen avulla
puhdistetaan pyörivissä rummuissa. Samanlaisessa
laitoksessa ne kirkastetaan hienon hiekan avulla,
jonka jälkeen kärkien ulkopuolet pyyhkäistään
poikkipäin mirkelitalikolla. Liian koviksi
karkaistut terät ovat vielä kuumentamalla hiukan
pehmitettävät tulen päällä pyörivissä rummuissa sekä
uudestaan käytettävät kirkastusrummussa.
Lopuksi kärjet halkaistaan tarkoituksenmukaisella
koneella. On myös itsetoimivia kvnänterien
val-mistuskoneita, jotka leikkaavat teräslevystä,
taivuttavat. reijistävät, leimaavat ja halkaisevat
kärjen. Usein keitetään teriä erilaisissa
kemiallisissa aineissa mahdollisimman suuren
kestävyyden saavuttamiseksi sekä lakeerataan. Ennen
kauppaanlaskemista toimitettavassa huolellisessa
tarkastuksessa eroitetaan pois kaikki vialliset
terät. N. s. k u 11 a k y n i e n kärjet ovat
platina-osmiumi-iridiumi-sekoitusta, jota muste ei
svö-vytä. V. H.
Kynö, myös Kühnö, Kiinholm, vir.
Kihnu-saar, vähäinen saari Riianlaliden
pohjoisosassa, 12 km mantereesta. Vähälukuiset
asukkaat virolaisia. E. E. K.
Kypressi ks. Sypressi.
Kypria (kreik.). 1. ,.Kyprolainen runoelma"’,
Troian sodan esihistoriaa ja alkuvaiheita
esittävä kyklinen runoelma, jonka tekijän
(Stasi-noksen tai Hegesiaan) luultiin olleen
Kyproksesta kotoisin. — 2. Cypria (lat.), kyprolainen
Tavallinpn kyntö.
Kaksoisauran kyntö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
