Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyrassi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
257
Ky rassi—Kyrillos
258
Heraldiikassa k:Ilii on tärkeä sijansa
vaakuna-kilven kruununa. Kun soturin kasvot olivat k:n
peitossa, voitiin hänet tuntea vain osaksi
rinnassa (kilvessä) osaksi k:ssä olevasta
vaakuna-kuvasta, ja näin tulivat käytäntöön aatelisten
vaakunat, joissa myös on kilpi ja kypäri
koris-tuksineen. Kypärikoristus on useimmiten kuvio,
joka myös tavataan kilvessä. Heraldiikassa k.
säännöllisesti on silmikkokypäri ristikoineen;
Ruotsin ja Suomen heraldiikassa yksinkertaisilla
aatelismiehillä 011 yksi k., vapaaherroilla kaksi
ja kreiveillä kolme k:iä vaakunakilven päätteenä.
K. K. .1/.
Kyrassi (ransk. cuiraase), alkuaan ratsuväen
(kyrassieerien) käyttämä nahkahaarniska.
Sittemmin k. tehtiin teräksestä tai raudasta. Se
oli tavallisesti kahdesta kappaleesta (rinta- ja
selkäkappale), jotka liitettiin toisiinsa hihnoilla.
Sen paino oli n. 8-9 kg. Saksassa se ei enää
ole käytännössä; Venäjällä se vielä kuuluu l:sen
kaartin ratsuväen divisioonan juhlavarustuksiin.
il. v. n.
Kyrassieerit (ransk. cuirassier), rinta- ja
selkähaarniskaan (kyrassiin) puetut ratsumiehet.
Aseina heillä on peitset, karbiinit ja raskaat
miekat (Pallasch). K. luetaan
raskasasei-seen ratsuväkeen, jota ennen pidettiin
hyökkäyksissä erittäin tärkeänä, koska se jykevyytensii
takia (hevoset suuret ja jykevät) kykeni
musertamaan kevyemmät joukot. Tuliaseitten
kehittyminen 011 kuitenkin riistänyt k:n entisen
merkityksen, joten ne ovat häviämässä armeioista.
M. v. n.
Kyrenaika (lat. Cyrenaica), vanhalla ajalla
maakunta Afrikan pohjoisrannalla, nyk. Barka
(ks. t.). K:ssa oli useita kaupunkeja, joista
kuuluisimmat Kyrene (ks. t.) ja siitä käsin
perustettu Barka. Puolivälissä Ä:tta vuosis. e. Kr.
muodostettiin K:sta viisi kaupunkia (Kyrene,
Apollonia, Ptolemais, Arsinoe 1. Taukheira,
Eues-peridai 1. Berenike) käsittävä liittovaltio
(..Penta-polis"). V. 96 e. Kr. K. testamentin nojalla
siirtyi roomalaisille, jotka myöhemmin tekivät
siitä ynnä Kreetasta yhteisen provinssin.
Ku-koistettuaan useita vuosisatoja K. alkoi
rappeutua, niin että sen varallisuus arabialaisten
valloituksen aikana jo oli melkoisesti alentunut.
Kuitenkin oli vielä keskiajalla Barkan kaupunki
tunnettu karavaanitien pääasemana ja Berenike
(nyk. Ben Ghasi, ks. t.) 011 meidän päiviimme
säilyttänyt merkitvksensä kauppapaikkana.
E. R-n.
Kyrenaikko 1. kyreneläinen,
kyreneläisen oppikunnan (ks. t.) kannattaja.
Kiirenberg [kyrenberhj] (Der von
Kiiren-berg, der Ktirenberger), vanhin tunnettu
minne-laulaja, joka todennäköisesti vv. 1150-70
Itävallassa sepitti pienet, kansanrunoudelle
lähi-sävyiset lemmenlaulunsa, enimmäkseen
Nibe-lungen-säkeistön muotoon. F. Pfeiffer ja Bartsch
katsoivat K:iä alkuperäisen
Nibelungen-runoel-man sepittäjäksi. K:n laulut 011 julkaistu Hauptin
kokoelmassa ,,Des Minnesangs Friihling" (4:s pain.
18S8) ja Bartsehin kokoelmassa „Deutsche
Lieder-dichter". [Bühring, „Das Kürenberg-Liederbuch
naoh dem gegenwärtigen Stand der Forschung"
(1901-02): Vollmöller, „K. und die Nibelungen"
(1874).] J. E l.
Kyrene [-ë’ne] (lat. Cyrene), muinaisajalta
n. V. Painettu *>lal2.
kreik. kaupunki siitä nimensä saaneessa
Kyrenal-kassa (ks. t.), sijaitsi ylätasangolla
hedelmällisessä laaksossa. K. oli perustettu Therasta käsin
(n. 630 e. Kr.), ja myöhemmin oli sinne
saapunut uudisasukkaita myös Peloponnesoksesta ja
Kreetasta. Kotimaisen ruhtinassuvun, Battiadien,
turvissa se maanviljelyksellä ja kaupalla sekä
karjan- ja hevoshoidolla saavutti melkoisen
kukoistuksen, ja siinä rehotti omaperäinen
kreik-kalais-libyalainen sekakulttuuri. K. torjui
onnellisesti Egyptin puolelta tehdyn hyökkäyksen
(570 e. Kr.), mutta 524 e. Kr. K:n (ynnä Barkan
kaupungin) ruhtinaat tunnustivat Kambyseen
valtiaakseen. Senjälkeen kuin K. oli vapautunut
Persian vallanalaisuudesta, häiritsivät sitä
sisäl-liset levottomuudet, kunnes viimeinen Battiadi,
Ark||esilaos IV, sieltä karkoitettiin, ja
tasavaltainen hallitusmuoto pääsi voimaan (jälkeen v:n
462 e. Kr.). V. 322/1 e. Kr. K. alueineen joutui
Ptolemaios I:lle ja oli sitten melkein itsenäisenä
ruhtinaskuntana, ollen milloin erään Egyptin
kuningashuoneen sivuhaaran hallitsema, milloin
per-soonallis-unionilla siihen yhdistetty. K. oli
tunnettu filosofien Aristippoksen ja Karneadeen,
runoilija Kallimakhoksen, maantieteilijä
Eratos-theneen ja myöhemmin piispa Synesioksen
syn-tymäkaupunkina. K:n paikalla on nyk. Ain
Shakat-Grenna, jossa on runsaasti antiikkisia
muinaismuistoja. E. R-n.
Kyreneläinen oppikunta, muinaiskreik.
filosofinen oppisuunta, jonka useimmat edustajat
olivat kotoisin Kvrenestä ja näyttävät
enimmäkseen siellä eläneen. ks. Hedonistinen
koulukunta.
Kyretti (ransk. curette), pitkävartista kauhaa
muistuttava lääkärin työkalu, jolla poistetaan
vieraita kappaleita ruumiimme kanavista ja
onteloista (esim. kiviä rakosta) tai kaavitaan irti
sairaloista limakalvoa tai poistetaan sikiön
jätteitä emästä.
Kyrie 1. Ivyrie eleison (kreik., = Herra,
armahda meitä!), mus., messuun kuuluva, alkuaan
vuoroveisun muotoinen laulu. Tavallisesti se
lauletaan kolmiryhmäisenä, jolloin keskimäisenä
ovat sanat: Christe eleison. Senmukaisesti ovat
myös suurien kuoromessujen Kvrie-osat
kolmi-jaksoisia, keskimäinen jakso sävyltään hiukan
toisia heleämpi. I. K.
Kyrillos
i’-J (lat. Cyri’llus). 1. Jerusalemin
patriarkka (n. 315-3S6), tuli patriarkaksi 350.
Kuului antiokialaiseen oppikuntaan ja liittyi
oppiriidoissa homoiusiaaneihin. Erotettiin kolme
kertaa virastaan (358, 360, 367). Liittyi [-vähitellen nikealaiseen puolueeseen ja edisti tämän
suunnan voitollepääsyä Konstantinopolin
kirkolliskokouksessa 381. Hänen 23 ,.katekeesiansa"
(v:lta 348) ovat kaunis todistus sen ajan
kristillisyydestä.
2. Aleksandrian patriarkka 412-444. Hänen
pääpyrkimyksenään oli saada Aleksandrian
patriarkalle vallitseva asema ensin Aleksandriassa ja
sitten koko itämaisessa kirkossa. Tästä johtuu
myös hänen kiivautensa ,,kerettiläisiä" vastaan.
Niinpä hän ahdisti novaattolaisia ja karkoitti
juutalaiset Aleksandriasta 415 eikä hän ole osaton
naisfilosofi Hypatian murhaan. Kuuluisin K. on
taistelustaan nestoriolaisuutta vastaan.
Mielivaltaisella menettelyllään hän sai Ephesoksen
kokouksessa 431 Nestoriuksen tuomituksi ja viralta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
