- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
263-264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyrönsaari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

263

Kyröskoski—Kysymyspäivä

26-4

Kjrröskoski, koski Kyrösjoessa, vähän matkaa
joen niskan alapuolella Hämeenkyrön pitäjässä;
putouskorkeus 20.s m. hevosvoimamäärä korkean
veden aikaan 17,323 ja vesimäärä 64 m3 sek:ssa
(vastaavat luvut matalan veden aikaan 4,060
he-vosv. ja 15 m3). — Paperitehdas, puuhiomo,
hiekkapaperitehdas, mylly. L. 11-nen.

Kyrössalmi ks. Kyrönsalmi.

Kiissnacht [kysnalit] 1. Küssnaeh.
vähäinen kylä ja kesävierailupaikka Sveitsissä,
Schwy-zin kanttonissa, Rigi’n juurella; 1,355 as. (1900).
Lähettyvillä useita Wilhelm Teliin tarussa
mainittuja paikkoja.

Kyssäkaali = kupukaali. ks. Kaali.

Kyssätoukka on työmehiläiskennossa kasvava
koirasmehiläistoukka, joka suuruutensa vuoksi
ulottuu yli työmehiläiskennojen laitojen. Siten
kennot vahakannella peitettyinä eivät muodosta
tasaista pintaa, kuten tavallisesti, vaan
epätasaisia, kvttvrämäisiä kohoumia kakun pinnalla.
Syy tähän epänormaalisuuteen on, että
koiras-kennoja on liian vähän, tai että pesässä on
he-delmöittämätön kulinurikuningatar, tai
hedelmälliseltä kuningattarelta vanhuuttaan siemenneste
on loppunut, joten se laskee pelkkiä koiras- 1.
he-delmöittämiittömiä munia. Sellaiset kuningattaret
ovat kelvottomina hävitettävät. Jos k:ia on
sään-nöttömästi siellä täällä kakuissa, niin ne ovat
saaneet alkunsa työmehiläismunista. A. M.

Kysta (kreik. kystis = rakko), erilaisten
saira-loisten muutosten aiheuttama rakkulamainen
muodostus, jonka sisältö on kokoomukseltaan
neste- tai puuromaista. Usein täyttyvät
ruumiissamme säännöllisesti löytyvät pienet rakkulat tai
käytävät nesteellä ja kasvavat suuriksi k:iksi.
Toisinaan syntyy k:oja siten, että kudos jossain
kohden pehmenee ja hajoaa ja sen ympärille
syntyy vahvempi kotelo. Myös ruumiiseen joutuneet
vieraat esineet sekä jotkut loiseläimet voivat olla
k:jen aiheuttajina, ks. Rakkulamato.

Y. K.

Küstendze ks. Konstantsa.

Kiistenland, österreichisch-illyrisches K. (it.
Litorale, sloveen. Primorje), Rantamaa,
hallinnollinen alue Itävallassa, johon kuuluvat sen
Adrianmeren rannalla olevat maat, paitsi
Dal-matsia, nimittäin ruhtinaallinen kreivikunta
Görz ja Gradisca, Triest alueineen sekä
Istrian rajakreivikunta (ks. n.). E. E. K.

Kystiitti, cystitis (kreik. kystis = rakko),
virtsarakkokatarri, syntyy joko siten, että
katarri kulkee rakkoa lähellä olevista virtsateistä
itse rakkoon, tai siten, että rakossa olevat kivet
tai kasvaimet aikaansaavat tulehduksen.
Myöskin silloin, kun rakon tyhjentäminen on estynyt
(selkäydin- ja aivovioissa sekä vanhoilla miehillä
turvonneen eturauhasen vuoksi), voi rakkokatarri
helposti syntyä, etenkin jos katetrin mukana on
rakkoon joutunut bakteereita. — Virtsa sisältää
tällöin märkää ja usein vertakin sekä
vaikeimmissa tapauksissa vahvasti ammoniakkia.
Potilaalla on kipuja vatsanpohjassa ja usein
uudistuva virtsanlaskemistarve sekä kuumetta. Y. K.

Kiistner, Karl Friedrich (s. 1856), saks.
tähtitieteilijä, v:sta 1891 tähtitieteen professori
ja observatorin johtaja Bonnin yliopistossa. K.
keksi 1884 ja 1885. ollessaan havaitsija
Berliinin observatorissa, latitudivaihtelu-ilmiön. Tämä
tärkeä keksintö on julkaistu 1888 tutkimuksessa

,,Neue Methode zur Bestimmung der
Aberrations-konstante". K:n tieteellinen tuotanto on ollut
erittäin runsas, ja hänen tähtitieteelliset
havaintonsa ovat kohdistuneet kiertotähtiin,
pyrstötäh-tiin, vaihteleviin tähtiin, pimennyksiin,
kaksois-tähtiin y. m., jonka ohessa hän on tehnyt pitkiä
havaintosarjoja kiintotähtien paikanmääräyksiä
ja itseliikuntoa varten. Tuloksina
viimemainituista töistä ovat m. m. 1897 julkaistu „Die
Ei-genbewegung von 335 Sternen nach älteren und
eigenen Beobaclitungen" sekä useat viimeisinä
vuosina ilmestyneet tärkeät tähtiluettelot. K.
toimitti uuden painoksen Argelanderin suurta
tähtikarttaa (1899) ja ..Bonner Durchmusterung"
luettelosta (1900). Tärkeä on K:n 1905 käyttämä
metodi spektrografisesti määrätä auringon
pa-rallaksi mittaamalla Dopplerin prinsiipin avulla
tähtien spektreistä maapallon nopeuden radassa,
mistä nopeudesta radan suuruus voitiin määrätä
ja siitä auringon parallaksi („Eine
spektro-graphische Bestimmung der Sonnenparallaxe").

n. R.

Kystoskooppi (kreik. kystis = rakko, ja
sko-pe’in = katsella), katetria muistuttava, päästään
käyristetty metalliputki, jonka kärjen sulkee
pieni sähkölamppu. Lähellä putken kärkeä on
sen seinässä ikkuna, jonka peittää lasiprisma.
Itse putki on kiikarin tavoin varustettu linsseillä.
Kystoskoopilla tutkitaan virtsarakon sisustaa,
vrt. Kystoskopia. Y. K.

Kystoskopia (ks. Kystoskooppi),
virtsarakon sisäpinnan tarkastus, joka tapahtuu siten,
että virtsaputkea pitkin viedään nesteellä
osittain täytettyyn rakkoon kystoskooppi, jonka
päässä oleva sähkölamppu valaisee rakon
sisustaa. Kystoskoopissa olevain linssien ja prismain
kautta voidaan suorastaan nähdä virtsarakon
sisäpinta ja kummastakin munuaisesta virtsarakkoon
laskevain virtsajohdinten aukot. Kystoskoopin
avulla voidaan kuljettaa pieni katetri
kumpaankin virtsajohtimeen ja saada siten kummankin
munuaisen erittämä virtsa erikseen tutkittavaksi.

Y. K.

Küstrin, kaupunki ja uudenaikainen linnoitus
Preussissa, Frankfurtin hallitusalueessa, Warthen
ja Oderin yhtymäkohdassa; 17,596 as. (1910).
Melkoinen teollisuus, kauppa ja liikenne vilkas:
sataman tavaraliikenne 1909: 111,000 tonnia. —
K. mainitaan 1232, linnoitettiin ensikerran
1535-47. Täällä oli Fredrik II kruununprinssinä
vankeudessa 1730-32. E. E. K.

Kysymysmerkki, eräs välimerkki, ?, jota
käytetään suoran kysymyksen sisältävän lausejakson
jäljessä. Yksi tai useampi peräkkäinen,
sulkuihin pantu k. ilmoittaa, että kirjoittaja epäilee
k:n edellä olevan sanan tai lausuman
oikeellisuutta tai totuutta. A. K.

Kysymyspäivä, se päivä, jolloin Suomen
evankelisluterilaisen kirkon seurakunta, jossa
papin, lukkarin taikka urkurin virka on avoinna,
paitsi muuta saa lausua mielipiteensä niistä
ehdokkaista (tavallisesti kolme), jotka
asianomainen tuomiokapituli on asettanut virkaan
ehdolle. Se pidetään ensimäisenä sunnuntaina sen
jälkeen kuin viimeinen vaaliehdolle asetettu on
näytteensä suorittanut. Silloin on myöskin, jos
on kysymyksessä papinvaali, seurakunnalla, jos
se niin haluaa, oikeus pyytää neljättä
vaalisaar-naajaa. Sen saamiseksi vaaditaan kuitenkin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0152.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free