- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
349-350

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - L ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

L, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
kahdestoista kirjain. Vanhimmassa
(moabiittilai-sessa) muodossaan se on lähinnä 6:n näköinen.
Kreikkalaisilla se jo n. 400 e. Kr. vakiintui
(joo-nilaisessa) muodossa ./, josta sitten vähitellen X
kehittyi; edellinen muoto lainattiin slaavilaiseen,
jälkimäinen goottilaiseen ja koptilaiseen
kirjoitukseen. Attikalaisessa, boiotialaisessa ja
(Etelä-Italian) khalkidilaisessa kirjoituksessa sen muoto
oli L, minkä italiset kirjaimistot omaksuivat.
Latinalaisesta Lrstä kehittyi vasta keskiajalla
pieni kirjain 1. — L:n äännearvo on yleensä l.

Z-äänne on ääntämispaikkaan katsoen
hammas-äänne (dentaali), ääntämistapaansa nähden taas
rakoäänne, tarkemmin: lateraalinen spirantti (ks.
Lateraali). Paitsi tavallista puheäänellistä
i:ää tavataan useissa kielissä myös
pulieäänettö-miä J äänteitä (esim. ostjaakissa ja Suomen
ruot-salaismurteissa). I voi useassa kielessä esiintyä
„tavuamuodostavana" sonanttinakin (esim.
Ruotsin ruots. handel, äänn.r h an-dl). On kieliä, joista
/-äänne kokonaan puuttuu, esim. japanin,
muinaispersian ja avestan kielet.

Lyhennyksissä roomalaisissa kirjoituksissa L
voi olla = Lcelius, Lucius, 1 (L) = läres, lector, legio,
lex, liber, libertus, locus; lukumerkkinä L = 50.
Rahayksikön merkkinä 1 voi merkitä ital. liraa
ja ransk. livreä, L (£) taas engl. puntaa.
Painon-merkkinä 1 = litra. Kasvien (ja eläinten)
tieteellisten nimien jäljessä L = Karl v. Linné. 1". IV.

La, m as. 1. Ranskalaisilla y. m. = o. — 2.
Sä-velentapaamisessa käytetty asteikon 6:nnen
asteen nimitys. I. K.

La, lyhennys lat. littera = kirjain, ja it. Icttera
= kirje, vekseli; lantaanin kem. merkki.

Laach (L a a cli e r S e e), 10 km Reinin
An-dernachista länteenpäin, 3,si km2, 2,; km pitkä,
2,4 leveä, 53 m syvä Eifelin kraaterijärvi,
lähistössä basalttia ia hohkakiveä. Järvellä, jonka
vesi on vaaleansinistä, kylmää ja
karvaan-makuista, on keinotekoinen lasku Reinin Nette
lisäjokeen. Länsirannalla sijaitsee Maria L:n
1003 perustettu, 1156 vihitty, 1802 lakkautettu
benediktiiniluostari (Abbatia LacensisJ ja
kaksikuorinen kirkko, — eheine pohjasuunnitelmineen,
atriumineen, monine torneineen Reinin
maakuntain kauneimpia romaanisia rakennusmuistomerk
kejä sekä nykyisin Preussin valtio-omaisuutta.

Jesuiitat asuivat siellä 1863-73 ja v:sta 1892 taas
beuronein järjestöön kuuluvia benediktiinejä.

U-o N.

Laagen [lö ], kaksi jokea Etelä-Norjassa. —

1. L. 1. Gudbrandsdalslaagen alkaa
650 111:11 korkeudella Dovrella olevasta
Lesje-skogens vand nimisestä järvestä, virtaa kaakkoon
Gudbrandin-laakson läpi saaden lännestä Otta.
Sjoa ja Vinstra nimiset lisiijoet sekä laskee
Mjøseniin, josta Vormen vie sen vedet
Glomme-niin. Pituus 195 km, vesialue 12,370 km3. —

2. N u m e d a 1 s 1 a a g e n lähtee
Hardanger-vuo-non perukan eteläpuolella olevasta
Normandslaa-genin-järvestä, virtaa vuolaana ja koskirikkaana
ensin itään, sitten kaakkoon, laskien
Lärvikin-vuonoon. Pituus 340 km, vesialue 5.660 km".

(E. E. K.)

Laahussapeli, tavallinen, ratsuväelle ja
kaikkien aselajien upseereille määrätty sapeli, joka
voidaan pitää sekä riippumassa vasemmalla
sivulla tai laahaamassa maata pitkin. L:ia
käytetään tavallisesti silloin kun soturi on puettu
päällystakkiin, jonka alla lanteella riippuva
sapeli on epämukava. M. v. LI.

Laahustin 1. laahus, naisenliameen
pidennys, joka kulkiessa laahaa jäljessä, tuli
käytäntöön Burgundin hovissa 1300-luvun keskimaissa
ja levisi sieltä muihin länsimaihin. Se oli
tällöin useinkin hyvin pitkä, niin että sitä
kantamassa oli hovipoikia tai -tyttöjä. 1500- ja
1600-luvuilla 1. ei ollut sanottavasti käytännössä,
mutta kyllä 1700- ja myöskin 1800-luvulla, niin
hyvin krinoliinin kuin turnyyrin yhteydessä.
L. edellyttää suurta liikkeiden hitautta ja
arvokkuutta, jonka vuoksi sitä vielä käytetään erittäin
juhlallisissa tilaisuuksissa, hoveissa, häissä j. n. e.,
jolloin myös hovipojat tai -tytöt vanhan tavan
mukaan ovat avustamassa, vrt. Puk n.

K. K. M.

Laajaperäinen (= ekstensiivinen) maatalous,

sellainen maatalousliikkeen hoitotapa, jossa
käytetään pinta-alayksikköä kohti suhteellisesti vähän
pääomaa ja työtä. Tällaisella taloudenhoitotavalla
saadaan tavallisesti verrattain vähäinen
kokonaistuotto, mutta puhdas tuotto voi nousta melkoiseksi,
senvuoksi että tuotannon kustannukset ovat pienet.
Sikäli kuin väestö lisääntyy, kulkuneuvot
paranevat. tekniikka edistyy j. n. e., väistyy 1. m. vähi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0197.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free