Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 473-474 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lakikieli ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ovat täydellisesti uudistuneet, ja vaikka aikain
kuluessa on syntynyt tavattoman suuri joukko
sitä muuttavia ja täydentäviä asetuksia. Kun
rikos- ja ulosottolainsäädännön alalla verrattain
äskettäin on tapahtunut täydellinen uudistustyö,
tarvittaisiin yleisen lain alalla lähinnä uusi
siviililakikirja sekä (kauan valmistelevien töitten
alaisina olleet) uudet prosessilait, julkisen
oikeuden alalla taas ensi sijassa uusi yhtenäinen
valtiosääntö (hallitusmuoto). R. E.

Lakikieli, ne erikoiset kielimuodot, joita
lakikysymyksiä esitettäessä käytetään. Lakikieltä
käytetään siis etupäässä lakiteksteissä ja
tuomioistuinten toimituskirjoissa sekä useasti myöskin
hallinnollisten viranomaisten laatimissa
kirjoituksissa. Melkoinen merkitys sillä sitäpaitsi on
myöskin esim. eduskunnan valiokuntain sekä
komiteain mietinnöissä y. m. Lakikieleen kuuluu
osittain joukko oppisanoja, osittain erikoisia
sanontatapoja ja erikoinen tyyli. Nykyänsä
pyritään ylimalkaan saattamaan lakikieltä
mahdollisimman suureen sopusointuun yleisen
kielenkäytön kanssa. Suomen kieli,, kuten tunnettu, ei
suosi pitkiä ja mutkikkaita
lauserakennuksia, jommoisia lakikielessä usein käytetään.
Tästä ei kuitenkaan johdu, että lakiasioita
käsittelevien pitäisi taikka että he voisivatkaan
luopua kaikista lakikielelle ominaisista
tuntomerkeistä; varsinkin ovat selvät käsitteet ja
täsmälliset vastineet siinä tarpeen. — Suomalaisen
lakikielen edistämistä varten määräsi 21 p.
heinäk. 1906 annettu asetus erityisen tämän aineen
apulaisenviran asetettavaksi. Virallisesti
käytettäväksi aiotun suomenkielisen lakisanaston
sisältää J. G. Sonckin — osaksi jo vanhentunut —
„Laki- ja virkakielen sanasto”. R. E.

Goottilainen lakikivi 1200-luvulta.

Lakikivi, rakennust., kaaren ja holvin ylin,
viimeiseksi paikoilleen sovitettu, merkityksensä
vuoksi usein
muodoltaan ja kooltaankin
muista holvikivistä
ulkoneva ja erkaneva
päätekivi. Antiikissa
ja renesanssissa
kaarien l:illä usein on
pystykonsolin,
keski-ja renesanssiajan
holveissa rikaskoristeisen
ruusukkeen,
medaljongin, joskus
riippuvan tapinkin muoto,
ks. Holvi ja Kaari. U-o N.

Lakikomissioni, valmistelukunta, jonka
tehtävänä on suorittaa jotakin laajaa
lainsäädännöllistä uudistusta varten tarpeelliset esityöt.
Erityisen suuri merkitys on ruotsalais-suomalaisen
oikeuden historiassa sillä lakikomissionilla, joka
1686 asetettiin uutta yleistä lakia valmistamaan
ja joka sitten toimitti 1734 v:n lain
luonnoksen. Sen asiakirjoilla on vieläkin merkitystä
voimassa olevan oikeuden tulkintaan nähden.
[Posse, „Bidrag till svenska lagstiftningens
historia” (1850).] V. 1835 asetettiin Suomessa
lakikomissioni, jonka piti tehdä eräänlainen
yhdistelmä eli kodifikatsioni Suomessa voimassa
olevista säännöksistä. Sen toiminta kesti monta
vuotta ja koko yritys olisi, kun säätyjä näinä
vuosikymmeninä ei kutsuttu kokoon, voinut
käydä oikeusjärjestyksellemme ylen vaaralliseksi,
mutta onneksi se lopullisesti sai raueta. [E. G.
Palmén, „Lakikodifioimishankkeista Suomessa”
(Oma Maa III).] vrt. Kodifikatsioni.

R. E.

Lakikomitea, jotakin lainsäädännöllistä
uudistusta valmistamaan asetettu komitea. Luonnosten
laatiminen hallituksen suunnittelemiksi uusiksi
laeiksi ja asetuksiksi on Suomessa ylimalkaan
lainvalmistelukunnan asiana, mutta toisinaan,
varsinkin erityisen laajakantoisen uudistuksen
ollessa kysymyksessä, asetetaan tarkoitusta varten
erityinen komitea. R. E.

Lakikunta oli ennen laamanninoikeuden
tuomiopiiri.

Lakikuola on nimitys, jota eläinten omistajat
käyttävät tarkoittaessaan heti etuhampaiden
takana olevan kitalaen pöhöttymistä, jonka voivat
aiheuttaa hammasviat, ruuansulatushäiriöt j. n. e.
Poistamalla nämä alkuperäiset syyt katoaa vamma
itsestään. Kp.

Lakimies, Suomalaisen lakimiesten
yhdistyksen julkaisema aikakauskirja, jonka
silmämääränä on tarjota maamme lakimiehille
suomenkielistä lainopillista lukemista ja joka sisältää
sekä alkuperäisiä kirjoituksia Suomen
oikeuselämän alalta että suomennoksia ulkomaisessa
aikakauskirjallisuudessa ilmestyvistä, yleisempää
huomiota ansaitsevista kirjoituksista. Myöskin
oikeustapauksia ja tapauksia hallinnollisen
lainkäytön alalta esitetään L:ssä. Alkoi 1903.

A. Ch.

Lakimääräinen, laissa tahi asetuksessa
säädetty l. määrätty. Holhouslaissa sanotaan, että
alaikäisen holhooja olkoon hänen isänsä tahi, jos
isä on kuollut, äitinsä. Nämä ovat siis alaikäisen
lakimääräiset holhoojat. Perintökaaren
mukaan isän tahi äidin kuoltua perintö on
menevä vainajan lapsille. Jos niin tapahtuu, on
lakimääräistä perimysjärjestystä
noudatettu. Oikeudenkäymiskaaressa säädetään, että
kihlakunnantuomari pitäköön kussakin
kihlakunnassa (käräjäkunnassa) käräjiä oikeassa
käräjäpaikassa kolme (Suomessa kaksi) kertaa
vuodessa. Nämä käräjät ovat käräjäkunnan
varsinaiset l. lakimääräiset käräjät. —
Lakimääräinen valiokunta, semmoinen
valiokunta, joka Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n
1:sen momentin mukaan on pakollisesti kaikilla
varsinaisilla valtiopäivillä asetettava. A. Ch.

Lakiš, nykyään Tell-el-Hasi, kaupunki
Palestiinassa, Hebronin ja Gasan välillä,
Raamatussa mainittu (2 Kun. 18₁₄ seur.) tärkeä
rajalinnoitus, jonka egyptiläisten piirtokirjoitusten
kertoman mukaan Sanherib valloitti. Jeremia (34₇)
sanoo L:n olleen viimeisen Nebukadnesarin
valloittamista kaupungeista. Vv. 1890-92 tehdyt
kaivaukset ovat osoittaneet tällä paikalla olleen
peräkkäin 8 kaupunkia. Ensimäinen kaupunki
on perustettu n. 1700; n. 1200 israelilaiset
Joosuan johdolla valloittivat 4:nnen kaupungin,
Sanherib valloitti 6:nnen kaupungin 701 ja
Nebukadnesar 7:nnen 509 e. Kr., 8:nnen lienevät
asukkaat itse hylänneet n. 400 e. Kr. (vrt. Joos. 10₃,₃₁
seur.; 2 Aikak. 11₉; 2 Kun. 14₁₉; Miika 1₁₃;
Jer. 34₇.)

Lakitiede l. oikeustiede (lat. juris
prudentia) on se tieteenhaara, jonka esineenä on
oikeus tämän sanan laajimmassa merkityksessä. Se
ei rajoitu ainoastaan voimassaolevain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>