Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapin kihlakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
563
Uudempaan aikaan ovat seuraavat tutkijat
tehneet lapin murteita tunnetuiksi: J. A. Friis
(teoksissaan „Lappisk grammatik" v:lta 1856,
.,Lappiske sprogprover" s. v:lta ja „Or<lbog over
det lappiske sprog" v:lta 1887), J. Qvigstad
(„Lappische Sprachproben", 1888). I. Haläsz
(„Svéd-lapp nyelv", 1885-96), A. Genetz
(„Kuollan-lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä",
1891), K. B. Wiklund („Lulelappisclies
wörter-buch", 1890; „Laut- und formenlehre der
Lule-lappisclien dialekte", 1891) ja Konrad Nielsen
(„Zur aussprache des norwegisch-lappischen".
1902; ..Die quantitätsverhältnisse im
Polmak-lappisclien", s. v.). — L. k:n historiaa ja
suhdetta muihin kieliin käsittelevistä tutkimuksista
mainittakoon; Vilhelm Thomsenin ..Den gotiske
sprogklasses indflydelse på den finske" (1869),
J. Qvigstad’n ,.Beiträge zur vergleichung des
ver-wandten Wortvorrathes der lappischen und der
finnischen Sprache" (1883) ja „Nordische
Lelin-wörter im Lappischen" (1893), K. H. Wiklundin
..Die nordischen lehnvvörter in den
russischlap-pischen dialekten" (1892) ia ,,Entwurf eiuer
nr-lappischen lautlehre" T (1896), E. N. Setälän
„Ue-ber quantitätsweehsel im finnisch-ugrischen"
(1896), A. Genetzin „Unkarin ensi tavuun
vokaalien suhde suomalais-lappalais-mordvalaisiin"
(1896), Frans Äimän „Lappalaisia lainasanoja
suomen murteissa" (1908). — Käytännöllisiä
Norjan lapin kirjakielen oppikirjoja ovat julkaisseet
S. Nielsen (..Lappisk Elementarlærebog", 1882)
ja K. B. Wiklund (,,Kleine lappische
chrestoma-thie mit glossar", sisältää myös vertailuja suom.
sanoihin, 1894), Ruotsin lapin (Luulajan
murteeseen perustuvan) kirjakielen oppikirjan —
„Läro-bok i lapska spräket" (1901) - K. B. Wiklund.
2. Kirjallisuus. L. kielellä julkaistulla
kirjallisuudella ei ole suurtakaan kirjallista
arvoa, sillä se sisältää enimmäkseen hengellistä
käännöskirjallisuutta, asetuksia ja kuivia
kalen-tereita. Vanhempina aikoina se tyydytti
etupäässä n. s. lappalaislälietyksen tarpeita.
Ensi-mäinen tunnettu lapinkielinen kirja, eräs pieni
kirkkokäsikirja, ilmestyi 1619; se oli jollain
Ruotsin lapin murteella kirjoitettu, mutta kerrassaan
viheliäinen kieliasultaan. 1600-luvulla julkaistiin
sittemmin Ruotsissa lapinkielisiä kirjoja milloin
milläkin murteella ; huomattavin niistä on
J. Tornæuksen (ks. t.) „Manuale lapponicum"
(1648), jossa koetetaan Ruotsin lapin eri murteita
sovitella yhteen, pääasiallisesti kuitenkin
nojautumalla Tornion lapin murteeseen. 1700-luvun
puolivälissä sovittiin vihdoin yhteisestä Ruotsin
lupin kirjakielestä, jolla U. T. julkaistiin v. 1755
ja koko Raamattu v. 1811. Tämä n. s.
,.etelälapin kirjakieli", jonka muodostamisessa Pehr
Fjellströmillä on suurin ansio, perustuu lähinnä
Länsi-Pohjan läänin murteihin, ja sitä oli
sen-vuoksi pohjoisempana asuvien lappalaisten vai
kea ymmärtää. V. 1839 L. L. laestadius (ks. t.)
pani sentähden alun n. s. „pohjoislapin
kirjakielelle", joka pääasiallisesti perustui Luulajan lapin
murteeseen, mutta sisältää myöskin koko joukon
etelälappalaisia aineksia, s. o. vanhan
kirjakielen perua. Tätä kielimuotoa on kirjallisuudessa
joskus nimitetty ,,kota-lapiksi", kai siitä syystä
että se lähentelee kansankieltä. Puhtaalla
Luulajan lapin murteella ilmestyi U. T. v. 1903. ja
tätä kielimuotoa, K. B. Wiklundin tekemän kaa-
554
vailun mukaan säännöiteltyä, on sittemmin
melkein yksinomaan Ruotsin lapin kirjallisuudessa
(m. m. sanomalehdessä ,,Låkkåmus Samita",
1905-07) käytetty. — Norjan lapin kielellä
ilmestyi ensimäineu kirja 1728, LT. T. 1840, Raamattu
1895. Muusta Norjan lapin kirjallisuudesta
huomattakoon sanomalehdet „Muitalægje" 1873-75,
„Sami Usteb" 1899-1903, „Nuorttanaste" v:sta
1898 ja ..Sayai Muittalægje" vista 1904 alkaen
sekä 1912 ilmestynyt, lappalaisen A. Larsenin
kirjoittama alkuperäinen novelli - ainoa
laatuaan — ,,Bæivve-Alggo". Norjan lapin
kirjakielen varsinaisena muodostajana on pidettävä Knud
Leemiä, sen kehittäjinä etupäässä N. V.
Stock-flethia, J. A. Friisiä ja J. Qvigstad’a. —
Suomessa ilmestyneistä lapinkielisistä kirjoista ovat
enimmät ilmestyneet Utsjoen murteella.
Ensimäineu oli Jaakko Fellmanin 1825 julkaisema
käännös Matteuksen evankeliumin kahdesta
ensimäi-sestä luvusta. Paitsi Fellmania (ks. t.) ovat
Utsjoen murteella kirjoja julkaisseet Antti Andelin.
Aslak Laiti ja khra Aukusti Hakkarainen.
Ensi-mäinen Inarin lapin kirja oli khra E. W. Borgin
1859 julkaisema katkismus. Jatkajia se sai vasta
seuraavalla vuosisadalla: khra Lauri Ttkosen
julkaisemissa ja oikeinkirjoituksen puolesta F.
Äimän tarkastamissa hengellisissä kirjoissa, joista
tärkeimmät olivat katkismus (1902) ja
raamatunhistoria (1906). — Kuollanlappalaista kirjaili
suutta on ilmestynyt ainoastaan |>:tri Matteuksen
evankeliumin käännöstä. — Lapinkielisestä kir
jallisuudesta on olemassa tarkka bibliografia, joka
ilmestyi v. 1899 J. Qvigstad’n ja K. B.
Wiklundin toimittamana, ja jota sittemmin on jatkettu
„Finnisch-ugriBClie forscliungen" aikakauskirjassa.
Sen mukaan oli v:een 1904 ruotsinlappalaista
kirjallisuutta kaikkiaan ilmestynyt 206 numeroa,
norjanlappalaista 200 ja suomenlappalaista 21.
Lapinkielinen kirjallisuus 011 siten laajempi kuin
minkään Sisä-Venäjällä tai Siperiassa asuvan
suomensukuisen kansan omakielinen kirjallisuus.
Lappalaista kansanrunoutta on
julkaistuna — sen lisäksi mitä ylempänä mainituissa
kielennäytekokoelmissa tavataan — m. m.
seuraavissa teoksissa: J. A. Friisin „Lappisk mythologi,
Eventyr og Folkesagn" (1871), J. Qvigstad’n ja
G. Sandbergin ,.Lappiske Eventyr og Folkesagn"
(1887), O. Donnerin „Lappalaisia lauluja" (1876).
Jacob Fellmanin „Anteckningar under min
vis-telse i Lappmarken" II (1906), Armas Launiksen
„Lappische Juoigos-melodien" (1908).
Huomattakoon myös Anders Fjellnerin (ks. t.) julkaisemat
runot. Varsin merkillinen on ruotsinlappalaisen
Johan Turin „Kertomus lappalaisista"
^.Muittalus samid birra"), joka ilmestyi v. 1910 (2 pain.»
Emilie Demantin tanskannoksella varustettuna:
vrt. Lappalaise t.
[Qvigstad, ,,Uebersicht der gesohichti1 der lapp.
sprachforschung" (1899), Qvigstad ja Wiklund.
„Bibliographie der lapp. litteratur" (1899). Wik
lund. „Lapparnes sång och poesi" (Norrland. 1:2.
1906), „Lapska sprftket o. litteraturen" (Nord.
Familjebok, 1911).] Fr. I.
Lapin kihlakunta käsittää Muonionniskan 11.
Muonion), Enontekiön. Kittilän. Sodankylän.
Utsjoen ja Inarin kunnat Oulun lääniä. Pinta-ala
(maata) 58,974.s km- (laajin Suomen
kihlakunnista): väkiluku v. 1908 13,573 henkeä ( = 0,s 1 :tä
km’J:iä kohti). /.. Unen.
Lapin kihlakunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
