- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
555-556

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapin kihlakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

f).V>

Lapinlahden keskuslaitos, Helsingin
kaupungin alueella sijaitseva valtion mielisairaala,
joka avattiin heiniik. 1 p. 1841. Se oli
ensimäi-nen uudempien periaatteiden mukaan rakennettu
laitos Suomessa, joten sen perustaminen muodosti
käännekohdan mielisairaittemme hoidossa.
Alkujaan se sisälsi 90 sairaspaikkaa, joihin uuden
selliosaston valmistuttua lisättiin 1877 30
paikkaa ja myöhemmin vielä 10, niin että siinä
nykyjään on tilaa 130:Ile mielisairaalle.
Korjauksilla ja suurilla muutoksilla (1905) saatiin aikaan
erityiset valvonta-osastot ja kylpyhoitoa varten
tarvittavat kylpyhuoneet. Siinä vielä olevien
puutteellisuuksien poistamiseksi, varsinkin
psykiatrian kliinilliseen opetukseen nähden, on
viime aikoina nostettu kysymys sen
täydentämisestä ja laajentamisesta lisärakennuksien avulla.
V. 1893 annettiin nim. laitoksen ylilääkärille
mielisairauksien opetusvelvollisuus ja 1906
määrättiin hänet olemaan ylim. psykiatrian
professorina yliopistossa. V. 1909 lisättiin
lääkärivoimia. Laitokseen kuuluu nykyjään paitsi
ylilääkäriä ensimäinen alilääkäri, assistentti ja
amanuenssi. Hoitajistoon kuuluu paitsi mies- ja
nais-ylihoitajaa 26 henkilöä. E. Th-n.

Lapinlahti (ruots. Lapinlaks). 1. Kunta,
Kuopion 1„ Iisalmen kihlak., Iisalmen
eteläispii-rin-Lapinlahden nimismiesp.: kirkolle
Lapinlahden rautatienasemalta */□ km, laivalaiturilta 1 */«
km. Iisalmen kaupungista n. 29 km; kirkonkylä
Onkiveden koillisrannikolla. Pinta-ala 612.» km2,
josta viljeltyä maata 8,782 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 5.220 ha) (1910);
manttaalimäärä 38,403. talonsavuja 472. torpansavuja 147
ja muita savuja 435 (1907). 8.516 as. (1910);
1.774 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1,366 (1901). 829 hevosta.
5.368 nautaa (1910). — Kansakouluja 13 (1912).
Kunnanlääkäri; apteekki. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri, yhtiömeijeri.
Män-tylahden saha, Mäntylahden tiilitehdas. —
Luonnonnähtävyyksiä: Väisälänmäki. — 2.
Seurakunta. keisarillinen, Kuopion hiippak., Iisalmen
rovastik.. perustettu Iisalmen
saarnahuonekun-naksi 1819, kappeliksi 1847, tuli omaksi
khrakun-naksi keis. käskykirj. 13 p:ltä jouluk. 1858
(ensimäinen vakinainen khra v:sta 1884). — 3. R a
u-t a t i e n a s e m a (V 1.) Kuopion-Iisalmen
rataosalla. Alapitkän ja Peltosalmen asemien välillä,
61 km Kuopiosta, 24 km Iisalmelle. L. TT-neri.

Lapinlaks ks. Lapinlahti.

Lapinmaa. 1. ks. Lappi.

2. L. (Lappmark) nimeä näyttää käytetyn
Pohjanperä (,.Norrbotten", ..norr i botn") ja
Erämaa (ks. t. ja Erämaiden asutus)
nimitysten ohella keskiajalla ja uuden ajan alussa
koko silloin asumattomasta osasta Suomea, joka
paitsi nvk. Lappia käsitti Sisä-Pohjanmaan,
Pohjois-Hämeen. Pohjois-Savon ja
Koillis-Sata-kunnan. A. Es.

Lapin maatalousseura, perust. 1906, käsittää
Lapin kihlakunnan eli Enontekiön. Inarin.
Muonion, Sodankylän, Utsjoen ja Kittilän kunnat,
joista viimemainittu on seuran keskuskuntana ja
asemapaikkana. Seuran perustamisessa ja
tähänastisessa johdossa on liuomattavimmin
vaikuttanut kansakoulunopettaja A. Fränti, joka alusta
lähtien on ollut seuran puheenjohtajana. V. 1910
oli alueella 17 maalaisvhdistystä. Seuraan kuu-

556

lui sam. v. 537 jäsentä, joista 72 vakinaista.
Seuran palveluksessa oli 8 käytännöllistä neuvojaa.
V:sta 1911 on seuran aloitteesta perustettuna ja
valtion kannattamana toiminut Lapin kiertävä
maatalouskoulu. U. B.

Lapinniemen tehtaat ks. Tampereen
puuvillateollisuus o.-y.

Lapinpadot, jokien tahi salmien poikki
rakennettuja ikivanhoja kivipatoja, joissa tavallisesti
on 1-2 aukkoa. Niitä tunnetaan yksinomaan
Pohjanmaalta, missä niitä on runsaimmin
Kii-minginjoessa ja Oulun vesistössä aina Venäjän
rajoille saakka; sitäpaitsi on niitä Iijoessa ja
Siikajoessa, joitakin vielä etelämpänä ehkä
Perhonjoessa saakka. Isoimmat ovat yli 100,
pienimmät vain kymmenisen metriä pitkiä. — Nämii
muinaisjäännökset, joita vastaiseksi tunnetaan
maastamme alun neljättäkymmentä. ovat
luultavasti muinaisia kalastuspatoja. Epätietoista on.
miltä ajalta ja minkä kansan rakentamia ne
ovat. [Kotiseutu 1910 siv. 47 ja seur.] A. Es.

Lapin pöllö ks. Pöllöt.

Lapinrauniot, kansanomainen nimitys etenkin
Sisä» ja Pohjois-Suomessa erilaisille kiviraunioille,
joista osa on luultavasti hautaraunioita (ks. H i
i-d e n k i u a s), mutta jotka enimmäkseen lienevät
sortuneita muinaisten kalapirttien kiukaita,
eivätkä näin ollen suinkaan lappalaisten muistoja.

A. Es.

Lapin rovastikunta käsittää Sodankylän.
Kittilän, Muonionniskan. Enontekiön, Utsjoen ja
Inarin seurakunnat Kuopion hiippakuntaa.

Lapinsirkku (Calcnrius [Plectrophanes]
lappo-nicus) on pulmusen lähisukulainen Sirkkujen
ryhmässä. Se on noin varpusen kokoinen mustan-,
mustanruskean-, ruosteenkeltaisen- ja
valkean-kirjava väriltään. Koiras eroaa naaraasta pään
ja kaulan värityksessä; edellisellä nämä ovat
mustat paitsi valkean- ja ruosteenkeltaista leveää
juovaa kulmilta kaulan kupeille, jälkimäisen pää
on kellanruskea, ilman mustaa. Pohjoisnavan
ympärillä olevissa tundraseuduissa — Suomessa
ainoastaan Lapissa — se pesii mättäälle
pensaikkojen suojaan. Munia 5-6. harmaanruskeita
tummemmin täplin ja juovin. Muuttoretkillään,
varsinkin keväin, nähdään 1:ja muuallakin
maassamme. usein suurin joukoin. On hyvänpuoleinen
laulaja. ’ E. W. S.

Lapin tuomiokunta (1. Lapinmaan tuo
miokunta) käsittää seuraavat 5 käräjäkuntaa: 1.
Muonionniskan pitäjä ja Enontekiön kappeli; 2.
Sodankylän pitäjä: 3. Kittilän pitäjä; 4. Inarin
pitäjä: 5. Utsjoen pitäjä. Vaasan hovioikeuden
alainen. L. II-nen.

Lapinvero. Lappalaiset suorittivat vanhoina
aikoina veronsa, n. s. I:n, turkiksissa, kaloissa
y. m. luonnontuotteissa, ja se oli sangen
tuottava. Norjassa se tavallisesti oli läänitetty
mahtaville läänitysmiehille. Ruotsissa tunnetut
pirkkalaiset sitä kantoivat, kunnes Kustaa Vaasa
1554 otti sen kruunun haltuun. — Suomessa
nykyään Lapin kihlakunnan talot eivät suorita
tavallisia maaveroja, vaan niiden on maksettava
erityinen 1„ joka tekee 38 mk. 40 p. (9 ruplaa
60 kopeekkaa) manttaalilta, kuitenkin niin että
siihen saakka kunnes tilalla on käynyt isojako
ja verollepano, sitä suoritetaan ainoastaan 13 mk.
80 p. (3 ruplaa 45 kopeekkaa) manttaalilta.

K. G. rf K. H n.

Lapinlahden keskuslaitos—Lapinvero

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0302.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free