- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
581-582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappeenranta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
Lappeenranta (pohjoiskulma).


eläinlääkärin ja Viipurin läänin nuoremman
lääninagronomin asemapaikka sekä Lappeen
piirin nimismiehen konttori. — Kouluja:
kansakoulu (1912 11 luokkaa, 11 opettajaa ja 253
oppilasta), 8-luokkainen (1912 2 rinnakkaisluokkaa)
suomalainen yhteiskoulu (1912 11 opettajaa ja
258 oppilasta), L:n naisyhdistyksen käsityökoulu
(kutoma- ja ompeluosasto, kummassakin
1-vuotinen kurssi, opettajina johtajatar ja opettajatar,
oppilaita 1912 oli 47), L:n käsityökoulu (miehiä
varten). — Kaupungin lainakirjastossa
on 3,130 nidettä (lainausten luku 1911 7,289).
Sanomalehtiä: „Itä-Suomen Sanomat",
„Lappeenranta" ja „Kansan Ääni", jotka kaikki
ilmestyvät kolme kertaa viikossa. — Yhdistyksiä
ja seuroja: ympäristöä varten: Lappeen
maamiesseura, L:n nuorisoseurapiiri, Suomen
naisyhdistyksen L:n haaraosasto, Etelä-Saimaan
raittiuspiiri ja Suomen naisliiton L:n haaraosasto;
paikallisia: L:n työväenyhdistys, raittiusseura
„Yritys II", voimisteluseurat „Riento" ja
„Kataja", ja L:n nuorisoseura. — Telefonilla
on 240 tilaajaa. — Pankkeja: Lappeenrannan
säästöpankki (per. 1874, säästöönpanijain
saamiset 854,764 mk. 8 p., omat varat: kantarahasto
50,000 mk., vararahasto 96,431 mk. 20 p.,
Pohjoismaiden pankin ja Kansallispankin
haarakonttorit. Useilla henkivakuutus- ja
palovakuutusyhtiöillä on kaupungissa haarakonttoreja.
Teollisuuslaitoksia: Christian Haikalan
perillisten saha ja höyrymylly, kamreeri Auk.
Gestrinin sikaritehdas, Pikisaaren sahayhtiön saha,
insinööri U. Forsellin konepaja, korkkitehdas
„Minerva" (yhteydessä myös konepaja ja
laivatelakka), osakeyhtiö Lappeenranta-Lauritsalan
oluttehdas, Kiialan osakeyhtiön
viinanpuhdistustehdas, H. Auvisen huopatehdas, osakeyhtiö
Pikisaaren puuseppätehdas, useita
virvoitusjuomatehtaita, Kansallis-osakeyhtiön, osakeyhtiö
Lappeenrannan, ja L:n työväenyhdistyksen
kirjapainot. Kaupungille kuuluvan Ihalaisten tilan
maalla sijaitsee Paraisten kalkkivuori-osakeyhtiön
kalkki-tehdas. Ulkopuolella sijaitsevat Kaukaan
tehtaat: rullatehdas, kaksi puumassatehdasta ja
saha, sekä 6 km:n päässä L:sta, lähellä Saimaan
kanavan suuta Salvesenin 8-raaminen höyrysaha.
3 km:n päässä edellisestä sijaitsevat
Lamposaaren ja Muukonniemen sahat ja 10 km L:sta O.-y.
W. Gutzeit & C:n omistama Ruttoisten (Rovon)
saha ja sen yhteydessä Kymin vesistöön johtava
tukinuittolaitos. Kauppa ja liikenne.
Tullitoimiston (on herätetty kysymys
tullikamarin perustamisesta kaupunkiin) ylöskanto teki
1911 22.463 mk. 59 p. L:n maistraatin
laivarekisteriin oli 1912 merkitty laivoja ja lotjia
yhteensä 243, joiden rek.-tonnimäärä teki 20.245
(L. rekisterialue käsittää L:n ynnä 6 lähipitäjää;
L:n osalle tulevia aluksia oli (1908) 5.282 rek.
ton., niistä 14 höyryalusta). Kuitenkin
välittävät liikeyhteyttä muihin Saimaan vesistön
varrella oleviin kaupunkeihin ja merelle päin
enimmäkseen muilta paikkakunnilta kotoisin olevat
laivat ja sama on laita myös paikallisen
laivaliikkeen. Sitäkin välittävät useat kaupungin
lähipitäjissä olevat laivayhtiöt tai yksityiset
laivanomistajat. Paitsi että L. on eteläisenä
lähtökohtana melkein kaikille suuremmille
matkustajalaivoille Saimaan vesistöllä, käy L:sta päin
vilkas laivaliike toiselta puolen itään päin
Joutsenoon ja Ruokolahdelle, toiselta taas pohjoiseen
päin Taipalsaarelle ja länteen päin Lemille ja
Savitaipaleelle. Rautateitten kanssa L. on
yhteydessä Simola-L:n radan välityksellä. —
Kaupunkiin on sijoitettuna yksi venäläinen
rakuunarykmentti ja yksi rykmentti jalkaväkeä.
Edellinen asustaa entisissä Suomen rakuunarykmentin
kasarmeissa, jälkimäinen L:n linnoituksessa
olevissa kasarmeissa. Sitäpaitsi saapuvat melkein
kaikki Suomeen sijoitetut venäläiset joukot joka
kesä L:aan leiriharjoituksiin (leirikenttä n. 1/2 km
leveä ja 5 km pitkä). Leirirakennusten joukossa
on myöskin erikoinen paviljonki keisaria varten
ja erikoinen kreikkalaiskatolinen kirkko.
Leirillä käyvän venäläisen sotaväen mukana saapuu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0317.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free