- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
585-586

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappeenranta - Lappenberg, Johann Martin - Lappfjärd, ks. Lapväärti - Lappi, 1. Kunta. 2. Seurakunta - Lappi (Lappland) 1. ... 2. Suomen maakunta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Venäjän puolelle. — Virkakielenä kaupungissa
oli alemmissa asteissa edelleen ruotsi, vaikka
saksa ja venäjä vähitellen alkoivat voittaa alaa.
Opillinen sivistys oli lamassa. Sotavuosina 1808-09
mainitaan kuolevaisuuden L:ssa olleen
sotajoukkojen mukana seuranneiden kulkutautien
vaikutuksesta hyvin suuren, mikä vaikutti
pysähdystilan kaupungin edistymisessä. Viipurin läänin
tultua 23 p. jouluk. 1811 yhdistetyksi muuhun
Suomeen L:kin pääsi jälleen 70-vuotisen eron
perästä muun Suomen yhteyteen. Kaupungissa
oli silloin ainoastaan 210 asukasta. Vv. 1824-31
kävi Viipurin lääniin kuuluva Suomen
tarkkaampujapataljoona leirillä L:n leirikentiillä.
Samoin pidettiin L:ssa ruotuväen harjoituksia
1854-68. Krimin sodan aikana ja vielä kauan
sen jälkeen oli L:ssa venäläisen sotaväen
sairashuoneita. Sittenkuin oma sotaväki ja yleinen
asevelvollisuus oli asetettu, rakennettiin lähelle
kaupunkia Saimaan lahden rannalle kasarmit L:n
reservikomppaniaa varten. Kesällä 1885
saapuivat Suomen asevelvollisuuspataljoonat ensi
kertaa leirille L:aan. V. 1890 L:ssa alkoi
toimintansa Suomen rakuunarykmentti, jota varten oli
sitä ennen rakennettu tarpeelliset kasarmi- ja
tallirakennukset. Opetuskomennuskunta saapui
Lappeenrantaan 1 p. huhtik., ja 1 p. marrask.
sam. v. saapuivat ensimäiset asevelvolliset
Suomen rakuunarykmenttiin (rakuunarykmentti
lakkautettiin 11 p. marrask. 1901). Kaupungin
kehitys, joka tähän asti oli ollut hidasta, kävi nyt
melkoista nopeammaksi.

Valtion ala-alkeiskoulu lakkautettiin v. 1874.
Tyttökansakoulu alkoi toimintansa 1865 ja
poikakansakoulu v. 1874. V. 1879 perustettiin
kaupunkiin yksityislyseo, jota sitten
anniskeluvoittovaroilla ylläpidettiin. V. 1884 jälleen
toimintansa alkanut alkeiskoulu on vähitellen
muuttunut 8-luokkaiseksi yhteiskouluksi. O. H. M.

Lappenberg, Johann Martin (1794-1865).
saks. historiantutkija, tuli 1820 kotikaupunkinsa
Hampurin lähettilääksi Berliiniin, oli 1823-63
Hampurin kaupungin arkistonhoitajana;
julkaissut varsinkin hansaliiton ja Ala-Saksan historiaa
koskevia tutkimuksia ja lähdekokoelmia, esim.
„Urkundliche Geschiclite der deutschen Hansa"
(1830; Sartoriuksen aloittama), „Hamburger
Reclitsaltertiimer" (1845), „Urkundliche
Geschiclite des hansischen Stahlhofs in London"
(1851), „Hamburger Urkundenbuch" (1842),
„Hamburger Chroniken" (1852-61) ; tunnetuin
hänen teoksistansa on „Geschichte von England"
(1834-37; jatkon kirjoittanut Pauli).

Lappfjärd ks. Lapväärti.

Lappi. 1. Kunta, Turun ja Porin l., Ulvilan
kihlak., Lapin-Rauman-Hinnerjoen nimismiesp.;
kirkolle Vuojoen rautatienasemalta 12 km.
Rauman kaupungista 21 km. Pinta-ala 202,2 km?,
josta viljeltyä maata 4,044 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1.003 ha) (1910) ;
manttaalimäärä 36 19/24, talonsavuja 107, torpansavuja 137
ja muita savuja 64 (1907). 3.864 as. (1910); 779
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 356 (1901). 475 hevosta. 1.774
nautaa (1910). — Kansakouluja 4 (1912). —
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Lapin
osuusmeijeri, 2 sahaa ja 3 myllyä. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak., Vehmaan
rovastik.; 1500-luvun vaiheissa Eurajoen anneksina,
sittemmin jonkun aikaa sen ja myöhemmin
Rauman kappelina; tuli omaksi pitäjäksi 1622.
Kirkko puusta, rak. 1760. [„Lapin kirkon ja
seurakunnan entisiltä ajoilta" („Länsi-Suomi"
v.1911 N:ot 110, 112, 114 B ja 115); „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa"
(Vet-Soc. Bidrag N:o 33, sivv. 14-27).] L. H-nen.

Lappi (lapiksi Same ädnam, ruots. Lappland,
lat. Lapponia, Olaus Magnuksen kartassa Seric
finia
, s. o.
suksi-lappalaisten maa). 1.
Fennoskandian pohjoisin,
lappalaisten asuma osa. — 2.
Suomen maakunta, jolla on,
ei ainoastaan
historiallinen vaan myöskin
maantieteellinen, luonnonhistoriallinen, kansatieteellinen
ja hallinnollinen
ominaisluonteensa. Ruotsin vallan
aikana kuuluivat Kemin
Lappi (Kuusamo,
Kuolajärvi. Sodankylä. Kittilä,
Inari) ja Tornion Lappi
(Enontekiö) Länsipohjaan,
Utsjoki v:een 1747 Norjan
Kautokeinoon ja sitten
Inarin kanssa Kemin Lappiin.
Muonionniska kuului ennen Länsipohjaan, mutta
luetaan nyt Lappiin kuuluvaksi. Sitävastoin
kuuluvat Kolari ja Kuolajärvi enää vain
maantieteellisesti. mutta ei hallinnollisesti Lappiin.
Suomen L:n rajat ovat kauan olleet
epämääräiset. Viimeinen rajankäynti toimitettiin 1896-97.
— Maantieteellisen L:n suuruus melkein
70,000 km2 l. Kreikkaa laajempi; L:n
kihlakunnan pinta-ala on noin 61,000 km2 ja siis lähes
kuudes osa koko Suomen pinta-alasta tai
suurempi kuin Uudenmaan. Turun ja Porin sekä
Hämeen läänit yhteensä. — Lapin vaakuna ks.
kuvaa.

Pinnanmuodostus. L. on tunturien ja
soiden maa. Tunturit ovat pääasiallisesti
pohjoisessa, suot etelässä. Vuoret ovat yleensä samaa
vanhaa ikää kuin muuallakin Suomessa, ja ovat,
ainakin mikäli tähän asti on saatu selville,
malmeista ja hyödyllisistä mineraaleista köyhät.
Koillis-Sodankylässä ja Pohjois-Kuolajärvellä on
hyvin vanhoja, n. s. prebotnialaisia
gneissi-graniitteja ja graniittigneissejä, Inarijärven
pohjoispuolella on prekalevalaisia
migmatiittigneissejä, halki pohjoisen L:n, Saariselästä Tenon
varrelle, kulkee leveä granuliittivyöhyke. Tämä
vuorilaji on hyvin omituista ja muualla jokseenkin
harvinaista. Siinä on ruskeanpunaisia
granaatteja, joita kivi on niin täynnä, että
kuutiometrissä voi olla tuhansia. Granuliittia ovat
seuraavat L:n korkeimmat tunturiryhmät:
Saariselkä, Raututunturit, Palsitunturi.
Hammastunturit, Appistunturit, Viipastunturit,
Maarestatunturit, Muotkatunturit, Paistunturit, y. m., siis
Sodankylän, Inarin ja Utsjoen korkeimmat
vuoret. L:ssa nähdään erilaisia ja eri-ikäisiä
kvartsiitteja, konglomeraatteja ja liuskeita,
pääasiallisesti kalevalaisia ja jatulilaisia; ne
muodostavat Etelä-L:n korkeimmat vuoret. Kalevalaisten
ja niiden päälle kerrostuneiden jatulilaisten
sedimenttien välillä on useissa paikoin nähtävänä
selvää diskordanssia. Viimemainitut vuorilajit

illustration placeholder
Lapin vakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0319.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free