- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
783-784

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leipzigin-interim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

783

Vehnäleipää syödään yleiseen Englannissa,
Ranskassa ja eteläisessä Keski-Euroopassa,
ruisleipää suurimmassa osassa Saksaa, Venäjää ja
Pohjoismaita. Maissileipää syödään yleisesti
läm-pöseltään Ameriikassa, ohraleipää leivotaan
Keski-Euroopan vuoristoissa, Kreikassa, Etu-Aasiassa,
Skotlannissa ja Pohjoismaissa, vrt.
Leipominen. J. A. W.

Leipäkirjasin ks. Kirjasin.

Leipäkoppa ks. Kupusienet.

Leipäopinnot, puolittain pilkallinen nimitys
sellaisesta korkeampien opintojen harjoituksesta,
jonka tarkoituksena on mahdollisimman nopeasti,
opintojen perusteellisuudesta tai opiskelijan
taipumuksista välittämättä, johtaa turvattuun
toimeentuloon.

Leipäpuu (Artocarpus incisa) kasvaa 9-12 m
korkuiseksi, sillä 011 m pituiset, jokseenkin
leveät. pariliuskaiset lehdet ja ihmisenpään kokoi-

Leipilpuun oksa hedelmineen.

set hedelmät. Nämä poimitaan milloin
puolikyp-sinä, jolloin ne viipaleihin leikeltyinä ja hiilellä
paistettuina maistuvat makealta vehnäleivältä,
milloin kypsinä, jolloin niistä laitetaan hilloa
taikka taikinaa. Puu kantaa hedelmiä suuren
osan vuotta 60-70 vuoden ajan niin runsaasti,
että pari kolme puuta riittää yhden ihmisen
tarpeiksi. Viljellään useimmissa kääntöpiirien
välisissä maissa, enimmin kuitenkin Tyynen
valtameren saaristoissa, jossa sen hedelmät monin
paikoin ovat asukasten miltei yksinomaisena
ravintona. — Puusta saadaan hyvää tarvepuuta,
kuoresta kehruuksiksi kelpaavia syitä. J. A- W.

Leiri, sotaväen majailu ulkosalla teltoissa,
majoissa tai parakeissa. Sota-aikana leiriä
tavallisesti sanotaan keuttämajoituspaikaksi. — Jo
roomalaiset joukot leiriytyivät puusta tai nahasta
valmistettuihin telttoihin nelikulmion muotoisen
alueen sisälle, jota kaikilta puolilta ympäröi
valli-hauta ja joka antoi tukea vihollisen hyökätessä
ja jonka turviin sotajoukko onnistumattoman
taistelun jälkeen voi vetäytyä (castra).
Paimen-tolaisjoukot leiriytyivät paljaan taivaan alle
vaunulinnoihin. Euroopan armeiat
alkoivat 17:nnellä ja 18:nnella vuosi», ottaa
käytäntöön leiritelttoja niin hyvin upseereja kuin
miehistöä varten. Teltat olivat niin suuria, että ne
täytyi kuljettaa kuormastossa, joka tästä paisui
niin suureksi, että se ehkäisi joukkojen liikkeitä.
Armeiojen kasvaminen 19:nnellä vuosis. esti
käyttämästä näitä telttoja sota-aikana. Nykyisin
käytetään sota-aikana ainoastaan pieniä telttoja

784

(n. s. tenien d’abri), joita sotilaat voivat kantaa.
Teltta muodostetaan pienehköistä kangaslevyistä
ja kevyistä tangoista, jotka voidaan nopeasti
kyhätä kokoon. Teltta jaetaan tavallisesti 6 sotilaan
kesken, joiden kantamukseen se kuuluu.
Kenttä-majoituksessa käytetään nykyisin yksinomaan
näitä pieniä telttoja. Jos vihollinen on enemmän
kuin päivänmarssin päässä, majoitetaan joukot
usein katon alle tai osaksi katon alle osaksi
tai-vasalle; ks. Kortteerimajoitus.

Rauhanaikana toimeenpannuissa sotilaallisissa
harjoituksissa joukot aina leiriytyvät leiritelttoi
hin, joita kuljetetaan kuormastossa. Leikkisotaan
eli manövereihin näitä kuitenkaan ei oteta
matkaan, vaan tällöin käytetään samoja telttoja kuin
sodassakin. Jos leiriharjoitukset vuotuisesti ta
pahtuvat samalla paikalla, rakennetaan n. s.
kiinteitä leirejä; sellaisia ovat
venäläisten henkivartiojoukkojen leirit Krasnoe selossa,
entisten Suomen pataljoonain leirit Lappeenran
nassa j. n. e. Nämä suuret leiriteltat asetetaan
telttakatujärjestykseen. Leirin edustaa pitkin
kulkee leveä tie. Tämän rinnassa ovat joukkojen
rintamaanasettumispaikat, leirivahdit y. 111.
Telttojen takana ja samansuuntaisesti rintamalinjan
kanssa kulkee läpi koko leirin toinen leveä katu.
jonka takana ovat talousrakennukset, upseerien
asunnot j. 11. e. — Linnoitettu leiri,
vihollisen läheisyydessä oleva, lujilla etuvarustuksilla
suojattu leiri. Jo Kustaa II Aadolf rakennutti
linnoitettuja leirejä (Stettiniin 1630, Mainiin ja
Ntirnbergiin 1632), joissa hän puolustautui
ylivoimaista vihollista vastaan. Myöhemmän ajan
sodista tunnemme esim. Osman pasan Plevnan
edustalle rakennetun linnoitetun leirin, jonka
venäläiset valloittivat pitkällisen piirityksen ja
useiden epäonnistuneiden hyökkäysten jälkeen.

m. v. n.

Leistenius [-tv’-], Jakob Gabriel (1821
58), leikillinen runoilija, kotoisin Suoniemeltä.
Yliopp. 1842, tuli latinan lehtoriksi Viipurin
lukioon 1850. Jo ylioppilaana L. oli toveripiireissä
suosittu tilapäärunojen tekijä ja siten tunnettu
jo ennenkuin oli julkaissut runojaan. V. 1847
ilmestyivät kokoelmat „Pojken" ja ,,Ynglingen"
sekä 1855 ,.Dikter", johon on painettu arvok
kaimmat vanhoista lauluista sekä muutamia uu
sia. Muutamia ennen julkaisemattomia runoja on
albumissa „Lännetär" II, jossa myös 011 J. J.
Weeksellin kirjoittama L:n elämäkerta. V. 1886
J. O. Rancken julkaisi L:n „Samlade dikter" ynnä
elämäkerran. Eliel Vest on julkaissut valikoi
mau L:n runoja ynnä elämäkerran 1902.

Leistikow [läis-], Walter (1865-1908), saks.
maisemamaalari; opiskeli Berliinin
taideakatemiassa etupäässä Guden johdolla 1885-90. L:n
varhaisimmat maisemat ovat realistisen tarkkoja
luonnonkuvauksia, mutta 1890-luvulta alkaen hän
pani pääpainon synteettiseen, koristeelliseen
viiva- ja värivaikutukseen, kunnes hän jälleen
viime kehityskaudellaan luopui tyylittelystään ja
palasi välittömään luonnontutkimukseen,
harrastaen erityisesti ilman ja valon esittämistä. Ber
liinin lähistöltä, varsinkin Grunewaldista. L.
valitsi aiheensa, mutta myöskin Sveitsistä ja Skan
dinaaviasta. Maalauksensa ohella L. valmisti
ra-deerauksia ja kivipiirroksia sekä työskenteli tai
deteollisuudenkin alalla. L. kuului Berliinin
„Se-eession"in perustajiin, kirjoitti taiteesta aika-

Leipäkirjasin—Leistikow

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0430.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free