- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
971-972

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liljentaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

971

Lillie—Lillkyro

972

Lillie [lilje], Axel (1603-62), kreivi,
valta-kunnanneuvos, sotamarski; tuli Kustaa
Aadolfin liovipojaksi, opiskeli Leidenin yliopistossa,
seurasi kuningasta sotaretkillä Liivinmaalla.
Puolassa ja Preussissa. Tuli Saksaan 1630, otti 1631
tehokkaasti osaa Würzburgin valloitukseen,
menetti Mainzin valloituksessa sam. v. toisen
jalkansa, jääden kuitenkin sotapalvelukseen ja
ottaen kunnialla osaa myöhempiinkin
sotatapauk-siin. Oli Pommerin varakuvernöörinä 1641.
Valtakunnanneuvos 1648. vapaaherra 1651.
saaden vapaaherrakunnakseen Kiteen: Karjalan
laamanni, Lillienborgin kreivi ja Pommerin
kenraalikuvernööri 1652, kenraali 1654, Hallannin
kenraalikuvernööri 1655, sotamarski 1657. L. oli
urhoollinen, mutta tuittupäinen ja omavaltainen.

G. R.

Lilliehöök [lilje-], Johan Nilsson
(1598-1642). soturi, vanhaa ruots. aatelissukua.
Seurasi Kustaa Aadolfia sotaretkillä Liivinmaahan
ja Preussiin sekä sittemmin Saksaan.
Kenraalimajuri 1635. Taka-Ponimerin kuvernööri ja
Stet-tiniu komentaja 1638. tykistön ylipäällikkö 1642.
L:n osoittaman kelvollisuuden tähden Ruotsin
hallitus kiinnitti häneen suuria toiveita, ja häntä
pidettiin yleisesti Torstenssonin tulevana
seuraajana päällikkyydessä. Mutta L:n ura katkesi, kun
hän kaatui Leipzigin taistelussa 23 p. lokak. 1642.

G. R.

Lillienberg [liljenbärj], Johan Georg
(1713-98), valtiomies, opiskeli Lundissa, kääntyi
diplomaattiselle uralle, ollen lähettiläänä Turkissa
1739-43. Tuli Gotlannin laamanniksi 1746: kuului
1746-47 vuosien valtiopäivillä salaiseen
valiokuntaan: oli liattupuolueen innokas kannattaja. Vv.
1749-57 Turun läänin maaherrana, sai senjälkeen
Upsalassa vastaavan toimen. Osoitti maaherrana
suurta toimeliaisuutta, teki esim. paljon Turun
kaunistamiseksi. Vuorikollegin presidentti 1762,
vapaaherra 1766. kreivi 1778.

G. R.

Lillienstedt [liljenslct], Johan (1655-1732),
valtiomies, runoilija, ennen aateloimista
Pauli-n u s, oli Mouhijärven kirkkoherran Paulus
Si-monis Raumannuksen poika. Tuli ylioppilaaksi
Turussa 1672 ja Upsalassa 1677 sekä esitti
seur. v. jälkimäisessä paikassa kreikankielisen
runon ,.Suomen suuriruhtinaskunnan ylistykseksi".
Kutsuttiin lainopin professoriksi Turun
akatemiaan. mutta jäi Ruotsiin, jossa palveli
esimiehen sihteerinä kamarikollegiossa. Aateloitiin 1690
ja nimitettiin Svean hovioikeuden sihteeriksi
1692. reduktsionikomissionin jäseneksi, Wismarin
ylioikeuston varapresidentiksi 1705, ulkoasiain
toimitusneuvokseksi 1714 ja vihdoin
valtaneuvok-seksi 1719. Tässä virassa ollessaan L. sai
toi-mekseen olla Ruotsin päävaltuutettuna
Uudenkaupungin rauhanteossa, jossa hänen raskaalla
sydämellä täytyi suostua niihin melkoisiin
luovutuksiin, joilla rauha ostettiin. V. 1727 hän
uudestaan siirtyi ylioikeuston presidenttinä Wismariin,
jossa vietti viimeiset vuotensa. Oli 1713
korotettu vapaaherraksi ja 1719 kreiviksi. Yhtä
tunnetuksi kuin valtiomiestoiminnallaan L. on tullut
kreikan, latinan ja ruotsin kielisenä runoilijana
ja hänen tuotteittensa joukossa tavataan
muutama sen ajan kauniimpia ruotsinkielisiä runoja. :
V. 1686 hän julkaisi uskonnollis-opettavaisen
runoteoksen „Deu korsfäste Christus". Hänen

omakirjoittamansa elämäkerta on painettu „Abo
Tidningar"issa 1775. K. G.

Lilliestierna [liljesärna], Karl (1696-1742).
virkamies, toimi 1718 yliauditörinä Norjassa
olevan armeian suomalaisessa osastossa. Tuli 1718
sihteeriksi Turun hovioikeuteen, asessoriksi 1728
ja Karjalan laamanniksi 1736. L. otti
innokkaasti osaa vapauden ajan varhaisemman
vaiheen valtiopäiväriitoihin ja häntä pidettiin
ete-j vimpänä puhujana, mikä ritarihuoneessa siihen
aikaan oli. 1720-luvulla L. kuului
holsteinilai-seen puolueeseen. Sittemmin hän oli myssyjen
i tevimpiä puoluelaisia.

Lillja, Johan Vilhelm (1817-78),
kustantaja ja sanomalehtimies, tuli 1850 osamieheksi
Turussa olevaan Frenckellin
kirjakauppaliikkee-seen, joka 1856 joutui kokonaan hänen omakseen;
kirjakauppansa yhteyteen L. perusti laajan
lainakirjaston. V. 1850 hän myöskin osti kirjapainon
ja sanomalehden ..Åbo Underrättelser", jonka
toimittaja hän oli 1860-65; erään Puolan kapinaa
koskevan uudenvuodenkatsauksen johdosta hän
istui muutamia kuukausia vankeudessa 1865. L.
kustansi myöskin ,.Kristillisiä Sanomia" ja
„Sa-nomia Turusta", jonka hän perusti 1853. Lisäksi
hän harjoitti sen ajan oloihin nähden sangen
laajaa kirjainkustannusliikettä julkaisten etupäässä
koulukirjoja, suomalaista kansankirjallisuutta ja
ruotsalaista kaunokirjallisuutta; julkaissut
Suomen ensimäisen kirjallisuuden luettelon
„Biblio-graphia fennica hodierna" (kolme vihkoa 1846,
184S. 1858) ja ensimäisen matkailijakirjan
„Hand-bok för resande i Finland" (1858). J. F.

Lilljeborg [-borj], Vilhelm (1816-1908),
ruots. eläintieteilijä, oli 1845-54 eläintieteen
apulaisena Lundin yliopistossa, 1854-82 professorina
Upsalassa. L. on erittäin ansiokkaalla tavalla
selittänyt Skandinaavian eläinkuntaa ja
varsinkin alempia äyriäiseläimiä. Tehnyt useita
tutkimusmatkoja Skandinaaviassa ja
Pohjois-Venäjällä. L:n teoksista mainittakoon: „Beskrifning
af 2: ne för Skandinavien funna nya däggdjur"
(1843), ,.Bidrag tili norra Rysslands och Norriges
fauna" (1850), „Om de inom Skåne
förekom-mande crustaceer af ordningarna Cladocera,
Ostracoda och Copepoda" (1853), „Utkast tili
en systematisk öfversigt af foglarnas klass"
(1860), „Öfversigt af de inom Skandinavien
anträffade hvalartade däggdjur" (1861),
„Svste-matisk öfversigt af de gnagande däggdjuren,
Glires" (1866), „Sveriges och Norges
ryggrads-djur" (1874-89). .,Synopsis crustaceorum
suecieo-rum ordinis Branchiopodorum et subordinis
Ph vllopodorum" (1877), ,. Cladocera Sueciæ"
(1900). (P. B.)

Lilljehorn [-hum], Per (1729-98). ruots.
meri-soturi, tuli 1754 amiraliteetin luutnantiksi,
palveli sitten jonkun aikaa Ranskassa, jonka
jälkeen palasi kotimaahan, tullen 1773
everstiluutnantiksi ja 1777 everstiksi. Valtiopäivillä 1789
Kustaa III nimitti hänet varamaamarsalkaksi
yhdistys- ja vakuuskirjan läpiajamista varten.
Samana vuonna hän, ollen Kaarle herttuan
ala-päällikkönä ölannin taistelussa, vielä
selvittämättömästä syystä ei totellut tämän käskyä
mennä vihollista vastaan, josta syystä tuomittiin
ammuttavaksi, mutta armahdettiin. K. G.

Lilljehöök ks. Lilliehöök.

Lillkyro ks. Vähäkyrö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0526.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free