- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1081-1082

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lohi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1081

Lohi

1082

tanut lyyrillisiä runoja („Blumen") ja
suunnattoman laajan ja silti keskeneräiseksi jääneen
romaanin „Grossmütiger Teldherr Arminius, oder
Hermann nebst seiner durchlauchtigsten
Thus-nelda. [Passow, ,,D. K. v. L.. seine Trauerspiele
u. seine Sprache" (1852) ; K. Müller, ..Beiträge
zum Leben u. Dichten D. K. v. L:s" (1882).]

J. H-l.

Lohi, lohen sukuun (Salmo), ahtaammin
käsitettynä, kuuluvien, isojen ja erittäin arvokkaiden
kalojen yhteisnimi; Pohjanmaan lohijokien
varsilla tämä nimitys kuitenkin kohdistetaan vain
meriloheen (S. salar). — Sekä lohen suvun että
lohilajien erottavat tunnusmerkit ovat olleet
vaikeita määrätä. Aikaisemmin laajemmaksi
käsitetty lohen suku jaetaan nykyisin, etupäässä
vannasluun (vomer) muodon perusteella, kahteen
sukuun: lohen suku (Salmo), ahtaammin
käsitettynä, ja nieriän suku (Salvelinus).
Lohen sukuun (Salmo) luetaan m. m. merilohi
(8. salar), sekä toisinaan erikoiseen alasukuun
Trutta viedyt: taimen (S. [T.J eriox 1. trutta),
järvilohi (forelli) (S. [T.] lacustris),
puro-lohi 1. rautu (forelli) (8. (T.J fario), sekä
sateenkaarirautu (8. [T.J irideus).
Nieriän sukuun (Salvelinus), kuuluvia ovat m. m.
nieriä (S. alpinus 1. salvelinus): h uh o (S.
hucho) Tonavassa; ja ameriikkalainen
puro-nieriä (S. fontinalis).

Merilohen, arvokkaimman kaikista
lohikaloistamme, varmimmat tuntomerkit ovat
seuraavat rakenteen yksityiskohdat: ensimäisen
kidus-kaaren nielulisäkkeitä on vii 17, tav. 18-22,
vannasluun etukappale on 5-kulmainen ja hampaaton,
muualla tässä luussa olevat hampaat, jotka
saattavat eläimen vanhetessa pudota pois, ovat
peräkkäisesti yhdessä rivissä. — Meri-1. esiintyy
Pohjois-Jäämeressä, pohjoisen Atlantin sekä
Ame-riikkaan että Eurooppaan kuuluvissa osissa.
Pohjanmeressä, Itämeressä sekä näihin meriin
laskevissa virroissa, mutta ei esim. enää Välimeressä
eikä Mustassa-meressä eikä niihin laskevissa
virroissa. — Meri-1. on vaelluskala, joka
varttuneempana viettää talvensa merissä, mutta nousee
kevätkesästä alkaen jokiin, joissa se sitten
syksyisin kutee. Euroopan joista, joihin meri-1. suurin
joukoin nousee, on ensi sijassa mainittava
Bein-virta, sitten Loire. Elbe y. m. Keski-Euroopan
virrat. Meikäläisistä meri-1 :n nousujoista ovat
tärkeimmät Kymi- ja Kokemäenjoet. Iijoki.
Oulu-. Kemi- ja Tornionjoet, joihin Itämeren
meri-1. nousee, sekä Tenojoki ja Paatsjoen
alajuoksu (oikeastaan Suomen rajojen ulkopuolella),
joihin Jäämeren meri-1. saapuu. Joissa
nousevat meri-1 :t verraten helposti melkoisistakin
koskista. Jos niiden nousu koskista käy
vaikeaksi tai mahdottomaksi, voidaan sitä
edistää erikoisilla laitteilla, kalateillä (ks. t.).
Meri-1 :n kalastus on pääasiallisimmin juuri
nousevien kalojen kalastusta, ja meri-1 :t
ovatkin noustessaan lihavimmillaan eläen itsekin,
vaikka niillä onkin suuria ponnistuksia
vaa.-tiva elämänvaihe edessään, ruumiinsa vanhoista
säästöistä. Nousuajallaan meri-1 :t eivät näet
yleensä ota mitään ravintoa ja usein on
näitten suolikin tällöin sairaloisessa tilassa.
Kutu-paikoikseen meri-1 :t valitsevat pienten kivien tai
karkean soran peittämän pohjan n. 0,5-1,5 m:n
syvyisessä, kiivaasti virtaavassa, silti koskena

Lohenpoikasia. A juuri kuoriutuneena, B kuukauden
ikäisenä, C keltuaispussi tyhjäksi syötynä. Viivat osoittavat
luonnollista pituutta.

kuohumattomassa vedessä. Lähinnä veden
lämmöstä riippuva kutuaika sattuu meillä tavallisesti
loka- ja marraskuuhun, toisinaan, varsinkin
Poh-jois-Suomessa, jo syyskuuhunkin. Kututoimissa
ollessaan naaras kyntää syviä vakoja soraan ja
laskee mätinsä näihin vakoihin. Urokset, joiden
alaleuan kärki tähän aikaan on vahvasti
koukistunut (koukkulohi), maidittavat
(hedelmöittävät) sitten lasketun mädin. Kuteneet kalat
palaavat sittemmin laihtuneina ja voimattomina
takaisin mereen. Meri-1 :n mäti on n. s. irrallista,
verrattain suurijyväistä: mätijyvästen läpimitta
on 5-7 mm. Se luiutoutuu. mikäli se on
liedel-möitynyttä, talven kuluessa. Ensin alkavat
sikiön silmät kuultaa jyväsen kalvon lävitse ja
noin 5-6 kuukautta kudun jälkeen poikaset
kuoriutuvat esiin. Ne ovat tällöin n. 2 cm:n
pituisia ja niillä on vatsapuolella riippumassa iso
keltuaispussi, mikä sisältää mätimunassa olleiden
ravintoaineiden vielä käyttämättömät jätteet.
Keltuaispussinsa sisältämän ravinnon varassa
elävätkin poikaset 5-6 ensimäistä viikkoa
rauhallisina joen pohjalla maaten, vasta sitten ne
rupeavat liikkumaan ja tarvitsevat ravintoa
ulkoapäin. Tällöin onkin jo kevät siksi pitkälle
edistynyt, että poikasten ruoaksi kelpaavia
eliöitä, kalvoäyriäisiä, hyttysiä ja niiden toukkia
y. m. sellaista, alkaa vedessä jo olla saatavissa.
Poikaset kasvavat ensi kesän kuluessa n. 5 cm:n,
toisen kesän kuluessa n. 10 cm:n kokoisiksi,
ollen kolmannen kesän alussa n. 13 em:n
mittaisia („tonkoja"). Poikaset ovat väriltään
toisenlaisia kuin täysinkasvaneet. Tävsinkasvanut meri-1.
on melkoisessa määrässä hopeanhohtoinen,
eritoten sivuilta ja vatsapuolelta. Tummia täpliä on
vähän ja ne ovat pieniä. Varsinkin sivuviivan
alapuolella niitä on vain jokunen, minkä
puolesta meri-1. tällöin eroaa väriltäänkin
useimmista muista lohilajeista. Meri-1 :n poikasilla
sitävastoin on selkäpuolen pohjaväri
viheriän-harmaa, vatsapuolen kellertävä, ja molemmilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0583.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free