- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1107-1108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1107

Lokki—1

Lolland

110S

lintu, kajajainen kaunehempi — lokki 1. lokka
luopuisa emäntä, kajavainen 1. kajavatar vaimo
kaunis — Lokka luopuisa emäntä, Kalevatar
vaimo kaunis. E. N. Setälä taas pitää ,,lokki"
muotoa ainoastaan äänneyhtäläisyyden
synnyttä-mänä aateyhtymänä ja on arvellut eräiden
seikkojen viittaavan siihen, että tässä nimessä on
säilynyt muoto skandinaavisen mytologian Loki
(ks. t.) nimeä (Loki oli sukupuoleltaan
kaksinainen). [Iv. Krolin. Virittäjä 1897, siv. 10 ja
..Kalevalan runojen historia", siv. 476, E. N. Setälä,
Finn.-ugr. Forschungen, XII, siv. 93-7, 99-100.J

Lokki 1. ploki (ruots. block) ks.
Väkipyörä.

Lokkiat 1. jälkivuoto ks. Lapsivuode.

Lokkilinnut (Laridae), heimo pitkäsiipisten
lahkossa, eroavat toisesta tähän kuuluvasta
heimosta, myrskylinnuista, siinä, että sieraimet ovat
yläleuan molemmin puolin tavallista muotoa
eivätkä torvimaisia kuten myrskylintujen.
Sierainten väliseinässä on aukko ja nilkan
etupuolella poikittaislevyjä. Takavarvas on useimmiten
säilynyt. Suomen linnustosta l:hin kuuluu
tiiran (Stema), lokin (Larus) ja räiskän
(Stercorarius) suvut (ks. n.). E. W. 8.

Lokman [-ä’n], liikanimellä a 1 h a k ! m =
„vii-sas", mainitaan Koraanin 31 :sessä luvussa etevänä
siveydenopettajana. Tarun mukaan hän oli joko
Davidin aikana elänyt arabialainen tai
etiopialainen orja, tunnettu rumuudestaan ja taidostaan
sepittää satuja. L:n ja Aisopoksen tai
Alk-maionin yhtenäpito on perusteeton. Hänen
nimellään käyvät eläinsadut julkaisi ensin Erpeuius
arabiaksi ja latinaksi 1615. Sittemmin niitä ovat
käsitelleet Galland 1724, de Saey 1816, Caussin
de Perceval 1818, Freytag 1823, Rödiger 1830.
y. m. ’ K. T-t.

Lokomobiili (lat. locus = paikka, ja möbilis =
siirrettävä), pyörillä kuljetettava höyrykone
(ynnä kattila), öljykaasumoottori tai muu
voimakone. Tavallisimmat ovat höyry-l:t. Syöttövesi
saadaan siten, että osa silinteriin vaikuttaneesta
höyrystä saa virrata siihen astiaan, jossa kylmä
vesi on, tai johdetaan syöttöputki
pakohöyrytor-ven läpi, joten ainakin osa poistuvasta lämmöstä
saadaan talteen. L:jä käytetään paljon
maataloudessa, rakennustoimessa, lialkopihoissa.
sahoissa, turvepehkutehtaissa y. m.

Lokomotiivi (lat. locus = paikka, ja movë’re =
liikuttaa) ks. Veturi.

Suomalainen lokomobiili Väkevä.

Lokrilaiset (kreik. Lokroi), kreik. heimo, joka
puhui luoteismurretta ja historiallisella ajalla oli
jakaantuneena kahteen haaraan, itäisiin ja
läntisiin. Edellisten alueena oli rantakaistale
Oite-vuoriston itäisen jatkon ja Euboian salmen
välillä, maalilaisten maan itä-, Phokiin ja Boiotian
pohjoispuolella; pieni Phokiin kulma jakoi tämän
alueen kahteen puoliskoon, epiknemidiläisten
(1. hypoknemidiläisten) ja opuntilaisten hsten
maahan (edellinen lännempänä, jälkimäinen
idempänä). Pääkaupunki: Opus. Läntisten 1.
ozoli-laisten hsten maa oli vuorimaata, joka rajoittui
luoteessa Aitoliaan, pohjoisessa pieniin
vuoristo-maakuntiin, idässä Phokiiseen ja etelässä
Ko-rinthoksen lahteen. Alueen tärkein kaupunki:
Naupaktos. — Varsinkin ozolilaiset l:t olivat
sivistyksessä takapajulle jäänyttä paimenkansaa.
L:sten keskuudessa tutkijat ovat olleet
havaitsevinaan muinaisen, äidin sukuun perustuvan
suku-järjestelmän jälkiä, ks. heistä myös A i a s. —
Ala-Italian lokrilainen siirtola, ks. Lokroi.

O. E. T.

Lokris, entinen maakunta Keski-Kreikassa:
sen asukkaita sanottiin lokrilaisiksi (ks. t.).

Lokroi (lat. Locri), lokrilaisten perustama
kreik. siirtokaupunki Bruttilaisten (Brettiläisten)
niemimaan (nyk. Calabrian) kaakkoisrannikolla.
Siirtolaiset asettuivat ensin lähelle
Zepliyrion-nientä (josta nimi Epizephyrolainen L.), mutta
muuttivat pian kaupunkinsa vähän
pohjoisemmaksi. L. oli ensimäisiä kreik. kaupunkivaltioita,
jotka hankkivat itselleen kirjoitettuja lakeja;
näiden laadinta uskottiin Zaleukokselle (luult.
7:nnen vuosis. keskipalkoilla e. Kr.). O.E.T.

Loksodromi (kreik. lokso’s = vinot ja dro’mos
= juoksu), käyrä, joka maapallon (yleensä pallon
tai sferoidin) pinnalla leikkaa meridiaaneja
vinosti. niin että se näitten kanssa aina
muodostaa samansuuruisia kulmia. L. kulkee spiraalin
tapaisesti äärettömän monella kierroksella
maapallon ympäri napaan saakka. Kaiken aikaa
samaan suuntaan purjehtiva laiva kulkee l:ia
pitkin. — L:n ominaisuuksia tutki 16:nnella
vuosis :11a portugalilainen Nuiiez (Nonius) ja
diffe-rentsiaalilaskennon keksinnön jälkeen perusteelli
seniiliin Jacques Bernoulli ja Maelaurin. —
Merca-torin projektsionin mukaan piirretyllä
merikortilla 1. on suora viiva. (U. 8:n.)

Loligo ks. Mustekalat.

Lolium ks. L u s t e.

Lolland (Laaland), Tanskan saarista
kolmas kooltaan, Sjællandista etelään; 1.244 km2.
74.161 as. (1911). Suurin pituus idästä länteen
on 57 km. leveys vaihtelee 15-26 km. L:n
erottaa Vordingborgin-lahti Sjællandista, Langelandin
Beltti Langelandista. Fehmarnin Beltti Saksalle
kuuluvasta Felimarnista ja kapea Guldborgin
salmi, jonka yli vie silta, Falsterista. Matalat,
tulvien uhkaamat rannat ovat lahtirikkaita
(Nakskov ja Rodbv fjord). Maa on hedelmällistä,
tasaista alankoa (korkein kohta 30 m). Useita jär
viä (suurin Maribo Sø) ; joet mitättömät.
Tammi-ja pyökkimetsiä on 127 km2, muuten maa on
peltoa ja niittyä. Herraskartanolta on enemmän
kuin muualla Tanskassa. — Falsterin kera L.
muodostaa Maribo amtin. — Keskiajalla
vendi-Iäisten vaikutus L:lla oli huomattava; jälkiä siitä
tavataan paikan nimistössä ja asukkaitten
ulkomuodossa. (E. E. K.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0596.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free