Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lukujärjestelmät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1209
Lukujärjestelmät
Väestön ryhmitys sivistyskannan mukaan vuosina 1880-1910.
1210
Koko maassa . . 29433 175671 1381342 39198 36113 364979 1463916 37628 90S02S 1289104 26261 107S04 1221554 1012441 21560
/. Asunnon
mukaan.
Kaupungeissa . 19718 55050 70655 1857 24961 96663 75000 1562 224365 63487 3012 67850 239654 50879 2022
Maaseudulla . . 9715 120621 1310687 37271 11151 268316 1388916 36066 21720|658940 1225917 23249 39654 984900 961562 19538
II. Kielen
mukaan.
Suomenkielisiä. 5283 128172 1209818 36690 9735 285082 1299236 35634 740319 1153166 24487 71913 1048955 928675 19774
Ruotsinkielisiä . 22659 44427 169365 906 25013 76376 163062 1005 157666 135012 1308 33569 170018 82665 868
Venäjänkielisiä. 396 2041 548 631 337 2867 722 884 4479 418 391 841 4293 377 875
Saksankielisiä . 818 574 80 5 971 414 56 1 1666 50 3 1093 468 28 4
Muunkielisiä . . 277 457 1531 896 56 240 840 104 895 758 72 88 820 696 39
III. Uskonnon
mukaan.
Protestantteja .28957 168307 1373984 21345 35703 353251 1455983 21505 884077 1282787 13466 106039 1203983 1006609 11239
Kreik.-katol. . . 369 6996 6684 16816 372 11630 7750 16039 20406 561 12743 1451 20200 5819 10321
Room.-katul. . . 107 368 674 967 37 98 183 84 542 56 52 14 371 13 —
1 8 80.
Henkilöitä, joilla on kansakoulun kurssia korkeampi koulusivistys. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Ainoastaan lukutaitoisia. 10 v. vanhemp. luvun
taitamattomia. Henkilöitä, joilla on kansakoulun kurssia korkeampi koulusivistys. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Ainoastaan lukutaitoisia. 10 v. vanhemp. luvun
taitamattomia. Henkilöitä, joilla on kansakoulun kurssia korkeampi koulusivistys. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Ainoastaan lukutaitoisia. 15 v. vanhemp. luvun
taitamattomia. Henkilöitä, joilla on kansakoulun kurssia korkeampi koulusivistys. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Ainoastaan lukutaitoisia. 15 v. vanhemp. luvun
taitamattomia.
1 8 9 0.
1 9 0 0.
19 10.
avulla. — L. ovat ilmeisesti syntyneet niin, että
kappalten lukua määrättäessä, sormia tai sormia
sekä varpaita avuksi käyttämällä, ensin on luettu
5 reen, 10:een tai 20:een, tämä luku n. s.
kantaluku on merkitty muistiin esim. vetämällä viiva
hiekkaan tai asettamalla kivi syrjään, jonka
jälkeen lukemista on jatkettu alusta pitäen.
Kantaluvulle ja sitä pienemmille kokonaisluvuille n. s.
perusluvuille on annettu toisistaan
riippumattomia nimityksiä, mutta kantalukua
suurempien lukujen nimet ovat edellisistä johdetut.
Kantaluvun (k) potensseille k2, k3, k*.... n. s. k e
r-toutumisluvuille (saks. Stufenzahl) on
myös annettu eri nimiä ja niitä kuten
kantalukuakin pidetty uusien lukuosien yksikköinä.
Siten luku kokonaisuudessaan esiintyy yksiköistä
1, 1c, k-, k3. . . . muodostettujen lukuosien summana.
Kymmenlukujärjestelmään kuuluva luku 5432 on
siten = 2-j-3xl0+4xl0=+5xl03. Jos numerot
oikealta vasemmalle lueteltuina ovat a, b, c ja d ja
kantaluku k, niin luku = ct-fbk-\-ck’-{-dks.
Nykyajan sivistyskansojen l:ssä on kantalukuna 10.
Intialaiset ovat jo taruperäisenä aikana
kehittäneet kymmenlukujärjestelmää 10:n 17:nteen
potenssiin saakka (Veda-kirjoissa tapaa luvun 1040 =
10,000 seksiljoonaa). Kaksikymmen- 1.
vigesi-maalijärjestelmää ovat johdonmukaisesti
kehittäneet Meksikon aztekit ja Yucatan-niemen
maja-intiaanit. Länsi-Bretagnessa vielä
käytetystä kelttiläisestä bretonin kielestä on
vigesi-maalijärjestelmän jätteitä pujahtanut ranskan
kieleen (esim. 71 = soixante-onze\ 80 =
quatre-vingts; 90 = quatre-vingt-dix). Myös tanskan
kielessä on vigesimaalijärjestelmän jätteitä (60 =
tresindstyve; 80 = firsindstyve). Sivistymättömillä
kansoilla tapaa usein viisi- 1. q u i n a a r i-
järjestelmän. Muita 1:iä kuin edellä mainitulta
ei mikään kansa ole käyttänyt. — Taito
merkeillä mukavasti esittää lukuja on
muinais-aikojen sivistyskansoilla ollut hyvin erilainen.
Siten esim. niin korkean kulttuurin omistajilla
kuin kreikkalaisilla oli tällä alalla hyvin
vähäinen taito. He merkitsivät
lukuja 1, 2... 9, 10. 20 . . . 90, 100, 200...
kirjaimilla a ß ... (5, i v. ... ; £ a ...
Merkitsemistaito päättyi, kun kaikki kirjaimet
olivat loppuun käytetyt. Täydellisempi kuin mainittu
tapa on y h t e e n 1 a s k u-p e r i a a t e, jossa vain
yhdellä ja kertoutumisluvuilla on eri merkkejä ja
näitä kirjoitetaan kutakin perättäin niin monta
kuin luvussa on sitä lukuosaa. Sellainen oli esim.
roomalaisten tapa kirjoittaa lukuja. Paitsi
kertou-tumisluvuille X, C, M heillä oli eri merkkejä
luvuille 5 (V), 50 (L) ja 500 (D) (esim. luku 2,867
merkittiin MMDCCCLXVII).
Kertolasku-periaate on edellistä merkitsemiskeinoa vielä
täydellisempi. Siinä kertoutumisluku-merkkien (X.
C, M ...) edelle kirjoitetaan toinen merkki (1, 2,
3...), joka osoittaa paljonko kutakin lukuosaa
on (2867 = 2M8C6X7). Tällaisen järjestelmän
käyttöä tapaa m. m. kiilakirjoituksissa ja
foinikialaisilla. Elevatorinen periaate eroaa
edellisestä siinä suhteessa, että kertoutumislukujen
merkit kirjoitettiin jälkeenmainitun merkin
ylä-MCX1
puolelle (2867 = 2867). Tätä vähemmän
levinnyttä keinoa ovat syyrialaiset käyttäneet.
Nykyajan sivistyskansojen tapaa kirjoittaa lukuja
sanotaan positsioniperiaatteeksi, koska
siinä numeron paikka ilmaisee sen arvon. Sen
käytäntöön ottaminen edellyttää 0-merkin kek-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
