Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjako - Maanjako-oikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1465
Maanjako-oikeus—Maanjäristys
1466
verot ja rasitukset laskee maanmittari
(Lnnd-inspektör) jyvityksen mukaan.
Maanviljelys-ministeriössä lohkomistoimitus tarkastetaan,
hyväksytään ja merkitään maarekisteriin (Matrikul).
Saksassa ou maanosittelu nykyään vapaa.
Osittelutoimituksia hoitavat erityiset
katas-terivirastot, pitäen huolta tilusten
mittauksesta, rajojen pyykityksestä, pohja- 1. maaveron
jaoituksesta palstoille ja toimituksen katasteriin
merkitsemisestä y. m. Pääasiassa samoin on
osittelujen laita Ranskassa, Itävallassa y. m.
fMeitzen, „Siedelung und Agrarwesen", Oma Maa.
II, sivv. 465-479.] " E. A. P.
Maanjako-oikeus, oikeus, joka ensimäisenä
tuomioistuimena tutkii ja ratkaisee maanjaoista
ja muista maanmittaustoimituksista aiheutuvat
riidat ja valitukset. M:ia on kahta tyyppiä.
Toinen. joka on voimassa koko muussa Suomessa,
paitsi Viipurin läänissä, on tilapäinen
tuomioistuin, jonka tuomiopiirinä on pitäjä. Siinä on
puheenjohtaja, jonka tulee olla lainoppinut ja
tuomarin toimiin perehtynyt sekä maataloudessa
kokemusta saavuttanut, ynnä kaksi
hyvämaineisiksi sekä ymmärtäväisiksi ja rehellisiksi
henkilöiksi tunnettua jäsentä. Sekä puheenjohtajan että
jäsenet valitsevat sen pitäjän maanomistajat, jossa
m:ta vaativan toimituksen esine sijaitsee. V:n
1848 maanmittausohjesäännön tarkemmin
määräämissä tapauksissa tulee myöskin
lääninmaanmit-tarin olla läsnä oikeuden istunnoissa. Sihteerin
ottaa puheenjohtaja. Eriävien mielten ilmaantuessa
on kullakin jäsenellä yksi ääni. Heinäk. 12 p.
1816 annetulla asetuksella Viipurin lääniin
asetettu m. on pysyväinen ja koko läänille
yhteinen jakoasiain tuomioistuin, jossa on
puheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä vak. sihteeri.
Puheenjohtajan. joka nauttii vak. palkkaa, määrää
senaatti. Vak. jäsen on lääninmaanmittari, muut
kaksi jäsentä ovat pitäjän maanomistajain
valitsemia. Heillä on yksi ääni yhteensä, kun sitävastoin
puheenjohtajalla ja lääninmaanmittarilla
kummallakin on yksi ääni. M. kokoontuu jakokunnan
piirissä. Istunnossa tulee myöskin
toimitusmaan-mittarin olla saapuvilla. Muutosta m:n
tuomioihin haetaan senaatin oikeusosastoon osoitetulla
kirj. valituksella, joka on määräajassa jätettävä
asianomaiselle kuvernöörille.
V:n 1913 eduskunta on hyväksynyt sille
armollisessa esityksessä jätetyn ehdotuksen
jako-laitosta koskevaksi asetukseksi. Tämän
ehdotuksen mukaan m. on oleva yhteinen yhdelle tahi
useammalle läänille; siinä
on puheenjohtaja ja kolme
jäsentä; puheenjohtaja
nimitetään virkaan
maaseudun alituomarin
nimittämisestä säädetyssä
järjestyksessä; itseoikeutettu
jäsen m:ssa on
läänin-maanmittari. muut
jäsenet. joiden tulee olla
kokeneita maanviljelijöitä,
vähintäänkin neljä kunkin
kihlakunnan puolesta, ovat
yhteisessä
kuntakokouksessa niiden valittavat,
jotka ovat manttaaliin
pannun maan puolesta
äänioikeutettuja 5 v:ksi
kerrallaan. Jos eri mieliä ilmenee, tulee m:n
päätökseksi se, mitä useimmat äänestävät. Jos
äänet ovat kumpaisellakin puolella tasan, on
puheenjohtajan ääni ratkaiseva. A. Ch.
Maanjäristys. M:t (1. seismiset
liikunnot) ovat äkillisiä maankamaran liikuntoja.
Jokin maankuoren osa — ja tavallisesti
verrattain suuri osa — silloin tärähtää kuin äkillisen
sysäyksen vaikutuksesta ja monesti järkkyy
asennostaan ympäristönsä suhteen. Liikuntojen
syihin katsoen on vanhastaan erotettu kolme lajia
maanjäristyksiä, nim. vulkaaniset m:t, jotka
ovat yhteydessä tulivuorien purkauksien kanssa
johtuen sulasta magmasta ilmoille tunkeutuvan
kaasun räjähdyksistä,
maanluhistumis-järistykset, joita aiheuttaa vuoriperässä
olevien luolien katon luhistuminen, ja vihdoin
tektoniset järistykset eli suurten
maankuoren lohkojen liikahtelut, jotka ovat erilaisten
maankuoren liikuntojen 1. dislokatsionien
tuntuvia ilmauksia. Vain viimemainittuun lajiin
kuuluvat m :t tuntuvat laajoilla alueilla, ja niitä
nimitetään myös varsinaisiksi m:iksi. M:ien
voimakkuus ilmaistaan tavallisesti Forelin ja Rossi’n
laatimalla käytännöllisellä jiiristysasteikolla, joka
on seuraava: 1) vain herkillä koneilla
havaittavat värähtelyt; 2) tärähdykset, joita yksityiset
makaavat henkilöt huomaavat; 3) tärähdykset,
joita useat makaavat henkilöt huomaavat,
kestävyys ja aika voidaan määrätä; 4) jotkut liikkeellä
olijatkin huomaavat järistyksen, ikkunat
tärisevät, pihtipielet natajavat, riippuvat esineet
heiluvat huomattavasti: 5) kaikki tuntevat
järistyksen, sängyt ja kaapit liikahtelevat, jotkut
kellot soivat; 6) kaikki pienenlaiset kellot
soivat, puitten ja pensaitten nähdään huojuvan,
nukkuvat heräävät, säikähtyneitä ihmisiä
juoksee kodeistaan; 7) irrallisia huonekaluja kaatuu,
rappausta varisee katoista ja seinistä kirkon
kellot soivat, yleinen säikähdys, mutta ei
tuntuvia vahinkoja; 8) savupiippuja sortuu,
kivitalojen seiniin syntyy repeämiä; 9) yksityisiä
rakennuksia tuhoutuu; 10) suurta tuhoa,
maan-vieremiä ja vuorenvieremiä. -— Suuret m:t ovat
kaikista luonnonmullistuksista tuhoisimpia.
Lissabonin m. 1755 hävitti muutamassa minuutissa
tämän kaupungin ja tuotti surman 32.000
ihmiselle. Japanissa, missä tuhoisat m:t ovat
erittäin yleisiä, muuan järistys 1730 surmasi 137.000
henkeä, Kalabrian m. 1783 tuhosi 400 kylää ja
vei lähes 100.000 ihmishenkeä. Samassa seudussa
Maanjäristysalueet (mustalla merkityt).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
