Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjäristyskeskus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1469
Maanjäristyskeskus—Maanlaki
1470
läheisyydessä maa joutuu aaltoilevaan liikkeeseen,
ja aallonkorkeus saattaa kiivaissa järistyksissä
olla useita desimetrejä. Aaltoliike leviää
kaikkiin suuntiin, ja sen heilahdukset pienenevät
nopeasti. Kumminkin kaikki joltisenkin
huomattavat m :t huomataan itse rekisteröivien
maan-järistysmittarien 1. seismografien avulla
ympäri koko maapalloa. Nämä ovat laitoksia,
joissa heilurien liikahtelut osoittavat alustan
maankamaran tärähdyksiä. Nämä heilahtelut
tulevat merkityiksi kellolaitoksen avulla liikkuville
paperiliuskoille, tavallisesti valokuvauksellisesta
Täydellisillä seismologisilla asemilla, jommoisia
nykyään on useimmissa maissa, on kaksi
seismografia, joista toisessa on yksi pystysuora heiluri,
toisessa kaksi vaakasuoraa, toisiaan vastaan
kohtisuoriin suuntiin heiluvaa heiluria. Näin
saadaan maan liikunnoista kaikinpuolinen kuva.
Seismografien tulokset eivät ole kovinkaan
suuresti edistäneet itse maanjäristysten
ymmärtämistä, mutta toisessa suhteessa ne ovat
odottamattomalla tavalla luoneet valoa itse maapallon
sisuksen olotilaan. Kun seismografin merkitsemä
m. on tapahtunut maapallon vastakkaisella
puolella, on täristysaaltoja osaksi tullut suorinta
tietä läpi maapallon sisuksen, osaksi pitkin
maankuorta. Edellisten värähdysaaltojen
nopeudesta ja voimakkuudesta voidaan nyt tehdä
johtopäätöksiä maan sisuksessa olevien aineiden
joustavuuteen ja olomuotoon nähden (vrt. Maa).
-Maankuori niissä seuduissa, missä m:t ovat
yleisiä, on aina rakojen ja murroksien silpoma, ja
näitä myöten tapahtuu m:ien ohella usein
siirroksia. On toisia samaan tapaan ja yhtä
suuressa määrässä silvotuita alueita, joissa nykyään
m:t kuuluvat harvinaisuuksiin, mutta missä juuri
noitten lukuisien repeämien laadusta ja
lukuisuudesta saattaa päättää m:sten joskus
muinaisina aikoina olleen hyvinkin yleisiä ja
voimakkaita. Näin on asianlaita Suomessa ja Ruotsissa.
Kallioissa saattaa kaikkialla nähdä siirrosten ja
murrosten jälkiä ja maankuori on yhtä
rikkinäinen kuin jossain maanjäristysalueilla. Nämä
seismiset liikunnot ovat tapahtuneet ennen
jääkautta, todennäköisesti tertiäärikaudella, jolloin
suuret vuorenpoimuttumisliikunnot viimeksi
olivat vilkkaassa käynnissä ja koko maankuori oli
tavallista levottomampana. [J. J. Sederholm,
..Maanjäristykset ja tulivuoret" (1909: teoksessa
seikkaperäinen kirjallisuusluettelo).] P. E.
Maanjäristyskeskus ks. Maanjäristys.
Maanjäristysmittari ks. Maanjärist y s.
Maanjäristysobservatori ks.
Maanjäristys.
Maanjäristysoppi 1. seismologia ks.
Maanjäristys.
Maan kansallistuttaminen, yksityisen
maanomistuksen poistaminen ja maaomaisuuden
siirtäminen valtion haltuun, ks.
Maareformi-liike.
Maankavallus ks. M a a n p e t o s.
Maankohoaminen ks. M a n t e r e n 1 i i k u
iiri o t.
Maankorko ks. M a a k o r k o.
Maankruunu (Lavdskrona), Tyrgils
Knuutin-pojan 1299 (tai 1300) Nevan joen suulle
perustama linnoitus. Mainittuna v. kevätkesällä
Tyrgils Knuutinpoika purjehti Ruotsista suurella
laivastolla täydentääkseen Karjalan valloitusta.
Retki oli myös suunnattu Novgorodia vastaan,
jota varsinkin Nevan suuseudulle perustettava
linnoitus tarkoitti. Paavin lähettämän
arkkitehdin johdolla saatiin linna kahdeksine
torneineen, muureineen ja vallihautoineen jo sam.
kesänä kutakuinkin valmiiksi. Novgorodilaisten
ensimäinen valloitusyritys torjuttiin
onnellisesti. Tyrgils Knuutinpoika jätti
poislähties-sään linnaan ainoastaan 300-miehisen
varusväen Sten nimisen ritarin johtoon. Kosteuden
takia pilaantuivat vielä ruokatavarat ja
miehistö sairastui keripukkiin, niin että
novgorodi-laiset keväällä 1301 saivat linnan valloitetuksi.
M. mainitaan vielä kerran 1447. — Linna
on arvatenkin sijainnut jonkun matkaa Nevan
suulta ylöspäin sen oikean puoleisella rannalla
siihen laskevan pienen Ohtajoen ja Nevan
välisellä niemekkeellä. Samalle paikalle rakennettiin
1610 Nevanlinna. — Tyrgils Knuutinpojan
retkestä ja M:sta kertoo laajasti Eerikin kronikka
(ks. t.) sekä suppeammin ven. kronikat. [Remh.
Hausen. „Finlands medeltidsurkunder (I, n:o 233.
1910), A. J. Hipping, ,,Neva och Nyenskans"
(1836), Carl v. Bonsdorff, „Nyen och Nyenskans"
(Acta soc. scientiarum Fenn. XVIII).] A. Es.
Maankuori 1. 1 i t o s f ii ä r i. maapallon
jähmeä, vuorilajeista ja maalajeista muodostunut osa.
Lämpötilan kohoaminen syvällepäin, vulkaaniset
ilmiöt sekä jotkut muutkin seikat antavat
olettaa, että maankuoren sisäpuolella on
hehkuvan-sula magmasfääri (vrt. Maa). M:ssa saattaa
erottaa pinnallisen, n. 10-12 km paksun k I a
s-t o s f ä ä r i n, jossa vuorilajit ovat hauraita, ja
sisemmän plastosfäärin, jossa kiviaine on
johonkin määrin taipuisaa sen johdosta, että
paine siellä käy yli vuorilajien kestävyysrajan.
Siellä kivikerrokset saattavat yksipuolisen
paineen niitä kohdatessa taipua murtumatta, eikä
avonaisia rakoja saata syntyä. P. E.
Maankäyttölaji. Tärkeimmät maankäyttölajit
ovat pelto, puutarha, niitty, 1 a i d u n
ja m e t s ä. Monen tiluksen käyttötavan määrää
sen asema ja laatu niin tarkoin, että vain yksi
ainoa maankäyttölaji voi siinä olla mahdollinen.
Niinpä on olemassa absoluuttisia niitty-,
laidun- ja metsämaita. Laadun ja aseman puolesta
edullisilla tiluksilla voi useampikin
maankäyttölaji olla mahdollinen. Soveliaimman käyttötavan
määräävät silloin tiluksen maanlaatu. sen
luontainen asema ja muutamat taloudelliset
seikat,varsinkin liikenne-, menekki-, hinta- sekä työsuhteet,
ja on kysymys kullakin tilalla ja kussakin
tapauksessa erikseen ratkaistava. J. E. 8.
Maanlaki. 1. (Landesgesetz) Saksassa
osaval-tioitten lait vastakohtana valtakunnanlaeille:
näitten välillä vallitsee se suhde, että
„valta-kunnanlait käyvät maanlakien edellä". ks.
Liittovaltio.
2. Yleinen m a a n 1 a k i. Ruotsin
valtakunnan ensimäiset yhteiset yleiset lakikirjat, jotka
astuivat maakuntalakien (ks. t.) sijalle.
Varhaisempi maanlaki on Maunu Eerikinpojan
hallitessa syntynyt. Örebron herrainpäivillä 1347
kuningas esitti sen hyväksyttäväksi, mutta
papiston vastustuksen vuoksi varsinaista
lainsäädäntötointa ei syntynyt ja laki jäi kuninkaallista
vahvistusta vaille. Siitä huolimatta se kuitenkin
ennen pitkää tuli yleiseen käytäntöön koko
valtakunnassa, jonka lakikirjana se pysyi, kunnes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
