Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maannousema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1479
Maanrauha—Maantiede
1480
sunta (32-39 v:n ikäiset) palveli sodanaikana
hnnaväessä ja vain hätätilassa voitiin kutsua
kenttäarmeian vahvistukseksi. — Nykyisten
ase-velvollisuusasetusten mukaan siirretään kaikki
vakinaisessa ja varaväessä loppuun palvelleet
m reen, jossa he pysyvät n. 40 v:n ikään siirtyen
sitten nosto väkeen. Maanpuolustusväki
voidaan kutsua vuotuisiin aseharjoituksiin 2
viikoksi 2 kertaa vuodessa. M.-laitos on nykyisin
olemassa kaikissa valtioissa paitsi
Itävalta-Unkarissa. Näitä m.-joukkoja ovat
territoriaali-armeia Ranskassa, mobiilimiliisi Italiassa,
re-servijoukot Venäjällä j. n. e. Itävalta-Unkarissa
m.-joukot sitävastoin ovat vakinaisia
joukko-osastoja l:stä arvoluokkaa, esim. Tyrolin
tarkkampujat, honvéd-armeia Unkarissa. .1/. v. H.
Maanrauha, yleisen rauhan ja turvallisuuden
tila, johdannaisesti laki taikka sopimus, joka
tällaisen tilan säätää. Tunnettu on keisari
Maksimihan I:n Wormsin valtiopäivillä 1495 säätämä
„ikuinen m.". Ruotsin vanhoilla rauhan- eli
rauhanvalalaeilla (edsöres- 1. fridslagar),
jommoi-sia Birger Jarl ja Maunu Ladonlukko antoivat,
taikoitettiin myöskin yleisen m:n ylläpitämistä,
ks. Jumalanrauha, Edsöre. R. E.
Maanselkä. 1. Valtava vedenjakaja, joka
erottaa Jäämereen ja Pohjanlahteen laskevat
vesistöt toisistaan. Ennen sanottiin koko
vedenjakajaa itärajalla, Venäjää vastaan, myös
Maan-seläksi. ja nimi on yleinen kaikille suurimmille
vedenjakajille Karjalassa ja paikoittain
Pohjoispohjanmaalla. Lapin M. eli varsinainen M.
kulkee Teno- ja Ounasjoen. Ivalojoen ja Luttojoen
sekä Kemin latvajokien välillä lännestä itään.
Paikoittain se on verrattain korkeata kuten
Raututunturissa ja Saariselässä (ks. n.), mutta
paikoittain se taas alenee jopa 300 m:iin
merenpinnan yläpuolelle. Semmoisilla paikoilla on
veto-paikkoja veneille. Siellä voi myös olla soita ja
rämeitä keskellä Maanselkää. M. on kuitenkin
tärkeä maantieteellinen raja. Sen pohjoispuolella
alkaa varsinainen lappalais-asutus; se on myös
pääasiassa käärmeiden ja useiden metsälintujen
pohjoisrajana: sen eteläpuolella on soinen Lappi,
pohjoispuolella taas tunturinen Lappi: myöskin
ilmastoon sillä on jonkun verran vaikutusta. — I
2. Kylä Kuusamossa vedenjakajalla Iijoen ja
Kuusamon reitin vesistöjen välillä, keskiajalla
tärkeä lappalaiskylä. J. E. R.
Maanselkä, maatila Raudun pitäjässä;
aikoinaan lahjoitusmaalle rakennettu hovitila. Ollut
jo pitemmän aikaa Fock-suvun hallussa.
Päärakennus puusta v:lta 1772. A. Es.
Maansuru, maan hallitsijan, hänen puolisonsa,
perintöruhtinaan y. m. kuollessa pidettävä suru,
jonka aikana sotaväki ja hovilaiset käyttävät
määrättyjä surumerkkejä, julkisia huveja ei
panna toimeen, j. n. e. M:sta saattaa myöskin
puhua silloin kun joku erityisen huomattava,
tavallista suuremmassa arvossa pidetty henkilö
kuolee.
Maantie ks. T i e.
Maantiede. Maantieteenä on eri aikoina
pidetty sangen erilaisia tieteenhaaroja. Jo
kreikkalaisilla oli kaksi maantieteellistä suuntaa
vallalla: toinen oli enemmän luonnontieteellinen, ja
sen edustajina ovat Aristoteles,
Eratosthenes ja Ptolemaios (ks. n.); toinen,
jonka edustajia ovat m. m. Herodotos ja
S t r a b o n (ks. n.), tahtoi antaa ihmiselle ja
hänen vaikutukselleen luonnossa suuremman
merkityksen. Keskiajalla koetettiin maantieteellisiin
teoksiin kokoella, mikäli mahdollista,
kertomuksia eri maiden asukkaiden omituisista oloista ja
tavoista. Näissä ,.kosmografioissa" (ks. t.) oli
sentähden hyvin vähän puhdasta maantiedettä, ja
se mitä niissä oli, oli valikoimatta kerättyä.
Tieteellisen m:n perustajina pidetään A. von
Humboldtia ja Karl Ritteriä (ks. n.).
Ensinmainittua sanotaankin ilmastotieteen ja
kasvi-m:n isäksi. Ritter antoi historiallisille
tekijöille tärkeän sijan. Hänen käsitystapansa
mukaan m. koettaa antaa kokonaiskuvan maasta
ja tarkastelee luonnonilmiöiden ja -esineiden
vuorovaikutusta ja suhtautumista kokonaisuuteen.
Tätä tiedettä hän nimitti vertailevaksi m:ksi.
M. käyttää hyväkseen sangen monta
erilaatuista aputiedettä, koska sekä maa että maan
asukkaat kuuluvat sen tutkimusalaan. Tämä on
antanut aihetta siihen harhaanvievään
käsitykseen, että m. muka tieteenäkin on erilaatuisista
tietoaineista kokoonpantu sekatiede. Kuten usealla
muulla laajalla tieteellä on sillä monta eri
tut-kimushaaraa, mutta sillä on oma määrätty
tutkimustehtävänsä, maanpinta ja sen ulkomuoto sekä
tämän ulkomuodon syyt, ja sillä on oma määrätty
menetelmänsä, jonka avulla se kokoaa kaikki
nämä vaikuttavat syyt yhdeksi kokonaiskuvaksi.
M. ei vastaa ainoastaan kysymykseen missä,
vaan myös kysymykseen miten. Sen menetelmä
on siis etupäässä luonnontieteellinen. M. jaetaan
tav. kahteen osaan: yleiseen ja
erityiseen m:seen. Edellinen käsittelee
maantieteellisiä ilmiöitä yleensä, kiinnittämättä huomiota
mihinkään erityiseen paikallisuuteen. Jälkimäinen
kuvailee erityisiä maapallon alueita ja koettaa
selittää syyt niiden maant. erikoispiirteisiin.
Yleinen m. jaetaan fyysilliseen, bio- ja a
n-tropogeografiaan. Fyysillinen m. tutkii
maanpinnan muotoja ja muodostumissyitä
(geomorfologia), veden ryhmitystä maapallon
pinualla (hydrografi a, joka taas jakautuu
oseanografiaan 1. meritieteeseen,
limnologiaan 1. järvitieteeseen ja
potamogra-f i a a n 1. jokitieteeseen) sekä ilmaston
ryhmitystä ja sen maant. vaikutusta
(klimatologia). Biogeografia 1. eliö-m. käsittelee
kasvien ja eläinten levenemistä ja vaikutusta maant.
kokonaisuuteen (kasvi- ja eläin-m.) ; a n t r o p
o-geografia (ks. t.) taas on tiede ihmisen
vaikutuksesta maan pintaan ja luonnon
vaikutuksesta ihmiseen. Aputieteinä pidetään
matemaattista 1. astronomista m:tä, joka
tarkastelee maapalloa taivaankappaleena sekä
tutkii sen muotoa, liikettä, suuruutta j. n. e.,
kartografiaa (ks.
Kartanpiirustus-taito), joka tekee selkoa siitä, miten kartan
avulla voidaan luoda havainnollinen kuva
maanpinnan muodosta ja maant. laadusta sekä
historiallista m :tä, joka kuvailee maapallon
maita menneinä aikoina. Talous- ja
kauppa-m:tä, jotka tekevät selkoa tuotteiden
maantieteestä sekä liikenteestä ja sen teistä, ja
poliittista m:tä, joka käsittelee valtiomuotojen
levenemistä, nimitetään myös yhteisesti
sovelletuksi m :ksi, syystä että ne käyttävät maant.
tutkimus- ja esittämismenetelmiä erityisiin
tarkoituksiin. Tähän kuuluvat myös r a a m a t u 1-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
