Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Majnov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1653
Majnov—Major
1654
seen nämä helpommin epäedullisiin
kauppasopimuksiin. Jotta kaik 11a ostajilla olisi samat
oikeudet, määräsi Pietari Brahe syvsk. 7 p. 1638,
että torikauppa sai kestää vain 4 tuntia.
Majnov [mainof], Vladimir
Nikolajevitj (1845-88), ven. kansatieteilijä, sai
opetuksensa Aleksanterin lyseossa Pietarissa, oli
80-luvulla opettajana Helsingin venäl. kymnaasissa
ja sen jälkeen Pietarin 2:sessa kadettikoulussa.
V. 1877 Venäjän maantieteellinen seura lähetti
hänet tutkimusmatkalle mordvalaisten luo, jonka
tuloksena oli ..Kirjallisuudessa tavattavat tiedot
mordvalaisista" (1878) ja ,.Tulokset
antropologisista mittauksista erzämordvalaisten keskuudessa"
(1883). Hänen kirjoituksensa ..Mordvan kansan
lakitapoja" (1885) ilmestyi suomeksikin
(Suomi-kirjassa). Suomal.-ugril. seuran aikakauskirjassa
hän julkaisi „Les restes de la mythologie
mordville I" (1886). Vepsäläisiä koskettelevat
kirjoitukset „Ojatin joki-varren Tsudj" (Drevnjaja
i Novaja Rossija, 1887) ja „Nestorin kronikan
Vesj" (Zivopisnaja-Rossija I os.). Hänen muista
suomalaisia kansoja koskevista julkaisuistaan
mainitsemme „Matkustus Äänisen maahan ja
Karjalaan" (1874, 2:nen pain. 1877). Hän kirjoitti
myöskin ,,Matkaoppaan Suomessa" (1887). Paitsi
Venäjän kansojen lakitapoja ja lahkolaisten
sosiaalisia oloja valaisevia kirjoituksia on M. osaksi
salanimellä V. Kornijevskij venäl.
sanomalehdistössä („Novosti", „Novj") julkaissut use ta
artikkeleja, joista muutamat koskevat Suomeakin.
J. J. M.
Majoittajat (f u r i i r i t), se osa sotajoukon
miehistöä, joiden hoidettavana ovat majoitus- ja
muonitusasiat sekä sodassa että rauhan aikana,
leirissä ja liikkeellä ollessa. M.-komennusta
johtaa upseeri, majoitusmestari (tav.
luutnantin arvoinen; Suomen sotaväessä
majoitusmestari samalla oli aseettomien komennuskunnan
esimies). M. lähetetään edeltäpäin paikkoihin,
joihin joukkojen on määrä saapua, hankkimaan
sopivia asuntoja, etsimään
kenttämajoituspaik-koja sekä toimittamaan tarpeellista muonaa.
Majoitus. 1. Sotaväen pakollinen
sijoittaminen joko julkisiin rakennuksiin (joita ei
muuten sotaväen asunnoiksi käytetä) taikka
yksityishenkilöiden asuntoihin. -— 2. Yleinen rasitus,
johon sisältyy asukkaiden velvollisuus toimittaa
sotaväelle mainitunlaisia asuntoja. M. on
melkein kaikkialla tavattava rasitus; osittain
tavanomaisen oikeuden, osittain nimenomaisten
säännösten nojalla se on myöskin
ruotsalais-suomalai-sen oikeuden mukaan vanhastaan ollut kansan
kannettavana. — Suomessa itse m.-rasitus
sellaisenaan vielä nj’tkin perustuu tavanomaiseen
oikeuteen; sen luonteesta johtuu, että sen
perusteisiin voidaan tehdä muutoksia ainoastaan
eduskunnan myötävaikutuksella säädetyillä
määräyksillä. Ehdotuksen tällaiseksi
lainsäädäntötoimeksi hallitus esitti säädyille 1867 v:n
valtiopäivillä, mutta nämä eivät sitä hyväksyneet, ja
vanhat, tavanomaiseen oikeuteen kuuluvat
perusteet jäivät edelleen voimaan. Mutta toiselta
puolen on hallitusta vanhastaan katsottu
oikeutetuksi ilman kansaneduskunnan myötävaikutusta
antamaan yksityiskohtaisempia säännöksiä
noiden yleisten perusteiden nojalla sekä myöskin
myöntämään yleisiä helpotuksia m.-rasituksesta.
— Voimassa on nykyänsä 18 p. tammik. 1882
annettu asetus, jota 22 p. heinäk. 1897 annettu
asetus osittain on muuttanut. Niitten mukaan
maan kunnat ja asukkaat ovat velvolliset ilman
korvausta pitämään huolta maan puolustukseksi
Suomeen koottujen Suomen ja Venäjän
sotajoukkojen m:sta. Rauhan aikana on niinikään
toimitettava asuntoja läpikulkeville sotajoukoille;
jatkuva m. saattaa rauhan aikana tapahtua
ainoastaan täyttä korvausta vastaan, mikä
korvaus lopullisesti suoritetaan keisarikunnan
varoista, kun m. on tullut Venäjän sotajoukkojen
hyväksi. — Tarkempia säännöksiä m:n
toimeenpanosta sekä sotajoukkojen ja sotilastarpeiden
kuljettamisesta sisältää 19 p. tammik. 1876
annettu ohjesääntö. Sen säännöksistä mainittakoon
ainoastaan se määräys, että m:n järjestäminen
ja toimeenpano sekä rasituksen jaoitus
majoitus-velvollisten kesken kaupungeissa on sitä varten
valittujen henkilöitten sekä maalla
kruununpal-velijain asiana; asianomainen kunta voipi
laatia erityisiä m:ta koskevia järjestvsohjeita.
R. E.
Majoituskirja on sijoitus- eli
immissionikir-jasta käytetty nimitys, ks. Imissionikirja.
Majoitusmestari ks. Majoittajat.
Majolika [-]&-] (< it. maiolica) tarkoittaa
sellaisia tarve- ja koruesineinä käytettyjä it.
fa-janssiastioita. joiden metallihohteisen pinnan
muodostaa läpinäkymätön tina- (alkuaan lyijv-)
lasitus monivärisine maalattuine ja polttamalla
kiinnitettyine koristuksineen. M:n nimi johtuu
mahdollisesti Majorea- (ks. Mallorca) saaresta,
jossa samoinkuin yleensä Baleaareilla ja
Espanjan manterella keskiajasta alkaen 16 :nteen
vuosisataan saakka kukoisti maurilais-esp.
m.-teollisuus. Renesanssin aikana tämä teollisuus
saavutti korkeimman kehityksensä Italiassa, jossa
sen pääpaikkoina olivat Pesaro, Faenza. Gubbio.
Urbino, Castel-Durante y. m. Nykyaikana,
jolloin m.-n meä usein käytetään virheellisesti
tarkoittamaan kaikkia fajanssituotteita, on sen
valmistus supistunut etupäässä entisaikaisten
ni.-tecsten jäljittelemiseen, ks. Saviteollisuus.
[Passeri, ..Istoria della pittura in Majolica"
(1857); Meurer, „Ital. Majolikafliesen aus dem
Ende des 15. und Anfang des 16. Jahrh." (1880) ;
C. D. E. Fortnum. „Majolica" (1882) ; Braun,
Fikentsclier. Hein ja Kampmann, ..Majolika-,
Fayence- und Porzellanmalerei" (1893) ja O. Falke,
,.Majolika" („Handbiicher der königl. Museen in
Berlin", 5:s nid. (1896).]
Majonneesi (ransk. mayonnaise), sakea
kastike. joka valmistetaan öljystä ja
munankeltuai-sesta sekoittamalla lisäksi etikkaa, sinappia,
suolaa ja pippuria; ruokalaji (esim. hummeria,
lohta, kananlihaa), jossa tällainen seos kastik
keena.
Major [meidzo], K i e h a r d H e n r y (1818-91),
suuren maatilan työväestön esimies; sama sana
— Ranskassa maire, Englannissa mayor,
Saksassa Meier — esiintyy keskiajalla suurtilojen
hoitajien nimityksenä.
Major [meidzo], Richard Henry (1818-91),
engl. maantieteilijä, tuli 1844 British museumin
palvelukseen. 1867 sen karttakokoelmani
johtajaksi, oli 1849 58 Hakluyt soeiety’n
kunniasih-teeri. 1866-81 Lontoon maantiet, seuran sihteeri ja
1881-84 sen varapresidentti. M. tutki löytöretkien
historiaa ja julkaisi m. m. ..Early voyages to
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
